Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

JOURNALISTI
28.3.2019

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Kielitoimisto pääsi yllättämään.

Helsingin Sanomien toimituksessa oli eduskuntavaalien alla pohdittu muun muassa sitä, miten Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeseen viitattaisiin teksteissä.

Vanhoilla puolueilla on vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä. Käyttönimi tarkoittaa, että esimerkiksi Kansallista Kokoomusta kutsutaan yleensä vain kokoomukseksi ja Suomen Keskustaa keskustaksi. Samalla alkukirjain pienenee.

Suositus ei ole pelkkä lehdistön oikku vaan noin 50 vuotta vanha kielenhuollon normi. Aakkosmankeliin ovat yhtenäisyyden säilyttämiseksi joutuneet myös muun muassa perussuomalaiset ja vasemmistoliitto, vaikka nimet eivät lyhenekään.

Suositusta on välillä ehdotettu kumottavaksi. Tällöin tekstissä voisi tehdä selvän eron vaikkapa Perussuomalaisten (puolue) ja perussuomalaisten (jäsenet) välille. Vakiintuneisuus on silti pitänyt ohjeen voimassa.

Hiljattain päivitetty Kielitoimiston ohjeisto esitteli viimein Seitsemän tähden liikkeen käyttönimen – pelkkä tähtiliike. Myöskään puoluekannan lyhenteessä ei ole alussa s:ää, vaan se on tl.

Moni virallinen nimi hahmottuisi jo sellaisenaan melko helposti ryhmittymäksi, vaikka alkukirjain olisi pieni. Suosituksen mekaaninen soveltaminen saattaa kuitenkin aiheuttaa outouksia. Esimerkiksi kirjoitusasut muutos 2011 ja köyhien asialla olisivat kyllä olleet normin mukaisia, mutta mahtoiko niitä käyttää kukaan.

Jää nähtäväksi, muuttuuko Liike Nyt lopulta puolueeksi. Muotoilu liike nyt voisi johtaa erikoisiin tulkintoihin, eikä taivutusmuotojen rakentaminen yleensä taipumattomasta nyt-sanasta ole ihanteellista.

Sininen tulevaisuus oli nokkela ja ilmoitti hyvissä ajoin, että käyttönimeksi sopii siniset. Kielitoimisto ei itse asiassa tainnut keksiä tähtiliikettäkään tyhjästä: puolueen blogissa sitä on käytelty viime elokuusta lähtien.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta