Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

JOURNALISTI
28.3.2019

Juha Matias Lehtonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Suomen politiikan sukupuolittunut työnjako alkoi purkautua 1980-luvulta lähtien. Naiset ovat kuitenkin jääneet politiikan uutisoinnissa vuosikymmenestä toiseen miesten varjoon.

Tieto selviää Joonas Lehtosen laatimasta pro gradu -tutkielmasta Uutisia miehistä ja rahasta, jonka Helsingin yliopiston poliittisen historian laitos hyväksyi joulukuussa. Tutkielmassa analysoidaan poliittisen uutisoinnin sukupuolittuneisuutta Ylen televisiouutisissa vuosien 1988 ja 2018 välillä. Tutkimukseen on poimittu neljä kuukauden mittaista tarkastelujaksoa kolmenkymmenen vuoden ajalta.

Tutkituilla jaksoilla naiset muodostivat enimmillään 41,5 prosenttia eduskunnasta ja 60 prosenttia hallituksesta. Naispoliitikkojen näkyvyys tv-uutisissa pysyi silti koko ajan vähäisenä. Aineiston naispainotteisin kuukausi oli toukokuu 1998, mutta silloinkin vain 36,4 prosenttia uutisissa esiintyneistä poliitikoista oli naisia.

Naiset suljettiin ulos etenkin perinteisesti miehiseksi käsitettyjen aiheiden piiristä. Esimerkiksi taloutta kommentoivista poliitikoista 94,4 prosenttia oli miehiä. Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus.

Uutisissa ylläpidetyt sukupuoliroolit vaikeuttavat naispoliitikkojen pääsemistä esiin. Toisaalta naisten heikko näkyvyys johtunee osittain uutistoimituksissa käytettyjen tiedonhankintarutiinien kankeudesta. Tietoa ja kommentteja haetaan sieltä, mistä niitä on ennenkin totuttu hakemaan.

Lehtosen pro gradu -tutkielman voi ladata kokonaisuudessaan täältä



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta