Svårt att kombinera journalistrollen

JOURNALISTI
28.3.2019

Lina Laurent, text

Närmare 50 journalister, tidigare journalister och övriga medieproffs ställer upp i riksdagsvalet. Det här visar Journalistens kartläggning inför valet.

Bland kandidaterna finns flera chefredaktörer för politiska tidningar: Kristiina Kunnas (KD), KD-lehti, Matias Turkkila (Sannf), Suomen Uutiset och Petra Packalén (Finlands kommunistiska parti), Tiedonantaja.

Johan Kvarnström (SDP), chefredaktör för Arbetarbladet, ställer upp av politiska skäl.

”Finland behöver en ny riktning efter den här högerregeringen.”

Hur är det att kombinera journalistrollen med politik?

”Helt ärligt så går det egentligen inte. För mig är det möjligt eftersom jag är på en partitidning.”

Kvarnström säger att det ändå uppstår onaturliga situationer, till exempel i och med att han som kandidat syns väldigt lite i tidningen.

”Vi skriver massor om finlandssvenska socialdemokrater så jag är en av dem Arbetarbladet borde skriva om.”

Den egna identiteten är också något Kvarnström funderat mycket på.

”Journalisten ställer frågor och politikern svarar på dem. Nu ska jag göra både och omvartannat.”

 

Kring tio kandidater är anställda av eller jobbar som frilansar för politiskt obundna medier. Bland dem finns Toni Viljanmaa, chefredaktör för Pohjalainen som ställer upp för Samlingspartiet.

Flest svenskspråkiga kandidater som jobbar eller jobbat som journalister finns i Svenska folkpartiet. Bland dem finns Jens Berg, Micaela Röman och Janne Strang.

Röman, tidigare chefredaktör för Östnyland och i dag deltidsanställd vid Marthaförbundet, tvekade länge inför att gå med i politiken.

”Jag frågade mig om jag skulle ge lillfingret. Som journalist vet jag hur vi (journalister) förhåller oss till beslutsfattare. Vi bevakar ju dem.”

Röman ställde till slut upp, både i kommunalvalet 2017 och nu i riksdagsvalet på grund av ”viljan att påverka samhället och att försöka förbättra världen.”

”Men visst är jag stämplad, åtminstone för tillfället.”

Uppgifterna har samlats bland annat via e-post till partikanslierna och via en uppmaning i Journalistförbundets medlemsbrev. Kartläggningen är inte heltäckande.

EDITERAD: 28 mars 2019. Rättelse: I artikeln stod det tidigare felaktigt att Iltalehtis journalist Juha Keskinen är kandidat i riksdagsvalet. Den felaktiga uppgiften är borttagen.

 



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta