Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Pekka Mervola, 53

Keskisuomalaisen päätoimittaja

Filosofian tohtori vuonna 1995. Lumilapio-palkittu vuonna 2000.

Kirjoittanut useita kohuja herättäneitä kolumneja. Viimeksi maaliskuun alussa syntyi vilkasta keskustelua, kun Mervola arvioi kolumnissaan, että Yle halveksii koulutusta rekrytointivideollaan.

JOURNALISTI
28.3.2019

Manu Marttinen, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Heräät usein yöllä miettimään, että hallituksen täytyy puuttua Ylen asemaan.

En herää, vaan olen kova nukkumaan. Nukun 8 – 9 tuntia yössä ja herään aamukuudelta. En mieti muitakaan työasioita öisin.

Juttelet päivittäin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorven kanssa siitä, miten Ylen sisällöt haittaavat maakuntalehden bisneksiä.

Ei kukaan jaksa ihan joka päivä jutella Ylestä. Emme edes minä ja Kangaskorpi. Puhumme Ylestä korkeintaan kerran kuussa.

Lempilauseesi on: Yle on pahin uhka maakuntalehden menestykselle.

Ei ole. Pitäisi vain selvästi tiedostaa, että Yle on verovaroin tuettu, digitaalisessa muodossa ilmestyvä sanomalehti, joka tekstimuotoisia uutisia tehdessään on myös maan suurin sanomalehtien kustantaja.

Postia saa kritisoida pääkirjoituksissa mainitsematta lukijoille siitä, että Keskisuomalainen-konserni omistaa Postin pääkilpailijan.

Kyllä. Journalistin ohjeissa sanotaan, että pitää kertoa omistusintressistä – ei kilpailijaintressistä. Kytköksiä ei pidä kirjoittaa pääkirjoituksiin, sillä pääkirjoitus on lehden riippumaton mielipide. Hallitus nimittää ja erottaa päätoimittajan, mutta päätoimittaja vastaa yksin pääkirjoituksista. Ei pidä sotkea pääkirjoituksia ja yhtiöiden toimintaa. Se on riippumattomuuden ydin.

Median tulevaisuutta käsittelevän kirjasi nimi voisi olla Maakuntamedian siilipuolustus – näin on hyvä.

Ei. Täysin väärä väite. Me investoimme paljon kasvuun, laajentumiseen ja uusiin avauksiin. Jos tekisin kirjan, sille parempi nimi olisi Kuolemanlaakson yli kilpikonnana – oleellista on selvitä hengissä.

Isäsi oli kirkkoherra. Kotikasvatus on tehnyt sinusta arvokonservatiivin.

Ei se ole lapsuuden perheen vika, mutta ei minusta muutenkaan tullut arvokonservatiivia, vaikka se voi joskus siltä näyttääkin.

Edeltäjäsi Erkki Laatikainen oli ”riippumaton keskustalainen”. Sinulle kepulaisuus on vähän kiusallista.

Ei kepulaisuus ole sen kiusallisempaa kuin olla persu, kokkari tai lipposdemarikaan.

Olet käynyt aseettoman varusmiespalveluksen. Olet joutunut selittämään asiaa nykyisessä asemassasi.

Olen maanpuolustusta puolustava ihminen, joten asiaa ei ole tarvinnut selitellä.

Aina kun Keskisuomalainen käsittelee jutuissaan uskontoa, seksiä ja pornoa, mietit vakavasti lehden linjaa.

En mieti lehden linjaa, vaan näitä aiheita. Ne ovat ihan tavallisia aiheita lehdelle, mutta kaikkien aihepiirien käsittelyssä pitää aina miettiä sitä, että lukijoina ovat kaikki tämän alueen ihmiset. Pitää miettiä sitä, ettei tietoisesti loukkaa isoa lukijaryhmää eikä harkinta koske vain näitä aihepiirejä.

Et ehkä sano tätä toimituskokouksessa, mutta mielestäsi ihmissuhteet, terveys tai hyvinvointi ovat juttuaiheina turhaa naisten hömppää.

Ei ole. Kirjoitin näin HS:n sisältölinjaa käsitelleessä kolumnissani, mutta kritisoin sitä, että pääuutisten merkittävimmille paikoille ovat nousseet nämä aihepiirit ja sanomalehden painotukset ovat muuttuneet hassuiksi. Tämä on yleinen ongelma digitaalisissa julkaisuissa. Aiheet ovat tärkeitä, kyse on vain painotuksista ja esillepanosta.

Olet kuvannut #metoo-uutisointia ”julkiseksi kenttäoikeudeksi”. #Metoo-liike sotii oikeuskäsitystäsi vastaan.

Ei sodi, vaan se korostaa hyvin, ettei ketään saa kohdella asiattomasti. #Metoon pitäisi puhua molemmista sukupuolista. Kirjoitin tästä, koska siinä tapauksessa (Ylen Louhimies-uutisointi 2018) kohdeltiin yhtä miestä asiattomasti.

Kritisoit viime marraskuussa opettajan pukeutumista bändipaitaan. On hyvä, että juuri toimittajat neuvovat muita ihmisiä pukeutumisessa.

Ei ole. Sain opettajilta kyllä oikein ystävällisesti turpiin. Palautetta tuli runsaasti ja se oli lämminhenkistä, mutta erimielistä. Sain toimitukselta lahjaksi Kuolemanlaakso-nimisen hevibändin paidan (kuvassa) saatteella ”Rock-kulttuurin edistäjälle kouluissa.”

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja.

Ei ikinä, ei ikinä!

Pekka Mervola, 53

Keskisuomalaisen päätoimittaja

Filosofian tohtori vuonna 1995. Lumilapio-palkittu vuonna 2000.

Kirjoittanut useita kohuja herättäneitä kolumneja. Viimeksi maaliskuun alussa syntyi vilkasta keskustelua, kun Mervola arvioi kolumnissaan, että Yle halveksii koulutusta rekrytointivideollaan.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta