Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

JOURNALISTI
28.3.2019

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Mediatalot myyvät toimittajiaan viestintäkouluttajiksi viranomaisille ja yrityksiin. Monet toimittajat myös tekevät sivutoimisesti juonto- tai koulutuskeikkoja. Journalistin haastattelemat mediapomot vakuuttavat, että koulutukset eivät vaaranna toimituksen riippumattomattomuutta.

 

Ulkoministeriö osti helmikuussa mediakoulutusta yli 40 työntekijälleen, pääasiassa mediavastaaville, osastopäälliköille ja asiantuntijoille. Kilpailutuksen arvo oli 45 000 euroa. Kilpailuun tuli kolme tarjousta: markkinointitoimisto Avidlyltä, MTV:n uutisia tekevä Mediahub Helsinki Oy:ltä ja aikakauslehtikustantaja Otavamedialta.

Ulkoministeriön mediavalmennuksen tavoitteena oli saada osallistujille ”perusteita syvempi ymmärrys viestinnän mahdollisuuksista, siihen valmistautumisesta, oman viestin tärkeydestä ja sen läpiviennin tavoista, suunnittelusta ja vaikuttavuuden optimoinnista”. Lisäksi tavoitteena oli ”vahvistaa kuvaa mediasta mahdollisuuksien tarjoajana ja yhteistyökumppanina sekä positiivisilla tavoilla rohkaista asiantuntijoita mediaesiintymisiin”.

Tarjouspyynnössä pisteitä nosti, jos kouluttajilla oli ”laajaa työkokemusta politiikan alalta tai politiikan toimittajana suomalaisessa valtamediassa”.

Kilpailutuksen voitti Avidly, joka tosin sai kouluttajien työkokemuksesta huonoimmat pisteet, sillä vain toisella kouluttajista oli riittävää toimittajakokemusta.

 

Valtionhallinnon hankintoja koskevia tietoja julkaisevasta Tutki hankintoja -palvelusta käy ilmi, että sekä Mediahub että Otavamedia ovat viranomaisten vanhoja tuttuja. Valtio osti mediakoulutusta vuosina 2017 – 2018 Otavamedialta lähes 400 000 eurolla ja Mediahubilta 50 000 – 100 000 eurolla per vuosi. Suurin osa laskutuksesta oli koulutus- ja asiantuntijapalveluja.

Mediatalojen tarjouksissa kouluttajiksi tarjottiin kokeneita ja alalla toimivia journalisteja. Mediahubin kouluttajat olivat uutisankkurit Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen.

Otavamedialta kouluttajiksi tarjottiin Tekniikan Maailman päätoimittajaa Reijo Ruokasta, Suomen Kuvalehteä avustavaa politiikkaan erikoistunutta freelancetoimittaja Matti Simulaa ja MustReadin toimituspäällikköä Hanna Sänttiä.

Päätoimittaja Reijo Ruokasen tuoreinta mediakoulutuskokemusta ovat alueellisen maanpuolustuskurssin mediavalmennukset, joita hän teki vuosina 2008 – 2014 ollessaan ensin Ilta-Sanomien ja sitten Talouselämän päätoimittaja.

Ruokanen pitää sinänsä hyvänä sitä, että toimittajat käyvät kouluttamassa eri tahojen edustajia, kunhan koulutuksista ei muodostu merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia juttujen kohteiden ja journalistisia ratkaisuja tekevien välille.

”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Ruokanen sanoo.

Päätoimittajana Ruokanen kertoo arvioivansa toimittajien sivutoimisten keikkojen aiheuttamia sidonnaisuuksia tapauskohtaisesti. Hän esimerkiksi tilaa juttuja freelancereilta, jotka kirjoittavat myös asiakaslehtiin. Asetelmasta voi Ruokasen mukaan syntyä ongelmallisia sidonnaisuuksia, mutta muita töitä ei voi noin vain kieltääkään.

”Freelancerinkin on jostain leipänsä saatava”, Ruokanen sanoo.

Hänen mukaansa freelancerilta ei pidä kieltää muita töitä, ellei itse pysty tarjoamaan hänelle niin paljon töitä, että siitä saa riittävän toimeentulon.

 

MTV:n uutisten päätoimittaja Tomi Einonen haluaa aihetta koskevat kysymykset sähköpostilla ja vastaa, että Mediahub tarjoaa esiintymisvalmennusta yritysten ja yhteisöjen ylimmälle johdolle ja asiantuntijoille.

”Valmennuksissa käydään läpi muun muassa puhetapaa, vaatetusta ja kehonkieltä. Valmentajina toimivat tv-työn ja esiintymisen ammattilaiset”, Einonen kertoo sähköpostitse.

Suurimpia koulutusasiakkaitaan Mediahub ei paljasta. Einosen mukaan asiakkaat voivat kuitenkin olla ja ovatkin myös uutisoinnin kohteina.

”Uutiset ovat uutisia ja ne kerrotaan yleisölle normaalia journalistista harkintaa ja lähdekritiikkiä noudattaen”, Einonen kirjoittaa.

Periaattessa uutisankkuri voisi siis uutislähetyksessä joutua hiillostamaan kouluttamaansa yritysjohtajaa tai virkamiestä.

”Karenssia vaativaa tilannetta ei ole tullut eteen, mutta sitä tietenkin harkittaisiin, jos tulisi tarve kutsua valmennettavia haastatteluun”, Einonen kertoo ja muistuttaa, että koulutuksia tekee MTV:n seitsemästä ankkurista vain kaksi.

Einonen kertoo, että mediakoulutuksia on Mediahubissa puntaroitu tarkasti ja riskit tiedostetaan.

”Uutiset ovat Mediahubin liiketoiminnan ydin ja ylivoimaisesti tärkein alue, niiden riippumattomuudesta emme tingi missään oloissa. Tästä syystä emme valmenna esimerkiksi poliitikkoja tai poliittisia toimijoita”, Einonen kirjoittaa.

Einonen kertoo, että riippumattomuuden turvaamiseksi Mediahubin politiikan tai talouden toimittajat eivät osallistu valmennuksiin, eikä Mediahub pyynnöistä huolimatta ole antanut neuvontaa akuutteihin kriisitilanteisiin.

”Tähdennämme kaikille valmennukseen tuleville asiakkaille, että mahdollisissa heitä koskevissa uutistilanteissa toimimme sataprosenttisesti journalistisin kriteerein”, Einonen korostaa.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta