Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

JOURNALISTI
28.3.2019

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Mediatalot myyvät toimittajiaan viestintäkouluttajiksi viranomaisille ja yrityksiin. Monet toimittajat myös tekevät sivutoimisesti juonto- tai koulutuskeikkoja. Journalistin haastattelemat mediapomot vakuuttavat, että koulutukset eivät vaaranna toimituksen riippumattomattomuutta.

 

Ulkoministeriö osti helmikuussa mediakoulutusta yli 40 työntekijälleen, pääasiassa mediavastaaville, osastopäälliköille ja asiantuntijoille. Kilpailutuksen arvo oli 45 000 euroa. Kilpailuun tuli kolme tarjousta: markkinointitoimisto Avidlyltä, MTV:n uutisia tekevä Mediahub Helsinki Oy:ltä ja aikakauslehtikustantaja Otavamedialta.

Ulkoministeriön mediavalmennuksen tavoitteena oli saada osallistujille ”perusteita syvempi ymmärrys viestinnän mahdollisuuksista, siihen valmistautumisesta, oman viestin tärkeydestä ja sen läpiviennin tavoista, suunnittelusta ja vaikuttavuuden optimoinnista”. Lisäksi tavoitteena oli ”vahvistaa kuvaa mediasta mahdollisuuksien tarjoajana ja yhteistyökumppanina sekä positiivisilla tavoilla rohkaista asiantuntijoita mediaesiintymisiin”.

Tarjouspyynnössä pisteitä nosti, jos kouluttajilla oli ”laajaa työkokemusta politiikan alalta tai politiikan toimittajana suomalaisessa valtamediassa”.

Kilpailutuksen voitti Avidly, joka tosin sai kouluttajien työkokemuksesta huonoimmat pisteet, sillä vain toisella kouluttajista oli riittävää toimittajakokemusta.

 

Valtionhallinnon hankintoja koskevia tietoja julkaisevasta Tutki hankintoja -palvelusta käy ilmi, että sekä Mediahub että Otavamedia ovat viranomaisten vanhoja tuttuja. Valtio osti mediakoulutusta vuosina 2017 – 2018 Otavamedialta lähes 400 000 eurolla ja Mediahubilta 50 000 – 100 000 eurolla per vuosi. Suurin osa laskutuksesta oli koulutus- ja asiantuntijapalveluja.

Mediatalojen tarjouksissa kouluttajiksi tarjottiin kokeneita ja alalla toimivia journalisteja. Mediahubin kouluttajat olivat uutisankkurit Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen.

Otavamedialta kouluttajiksi tarjottiin Tekniikan Maailman päätoimittajaa Reijo Ruokasta, Suomen Kuvalehteä avustavaa politiikkaan erikoistunutta freelancetoimittaja Matti Simulaa ja MustReadin toimituspäällikköä Hanna Sänttiä.

Päätoimittaja Reijo Ruokasen tuoreinta mediakoulutuskokemusta ovat alueellisen maanpuolustuskurssin mediavalmennukset, joita hän teki vuosina 2008 – 2014 ollessaan ensin Ilta-Sanomien ja sitten Talouselämän päätoimittaja.

Ruokanen pitää sinänsä hyvänä sitä, että toimittajat käyvät kouluttamassa eri tahojen edustajia, kunhan koulutuksista ei muodostu merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia juttujen kohteiden ja journalistisia ratkaisuja tekevien välille.

”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Ruokanen sanoo.

Päätoimittajana Ruokanen kertoo arvioivansa toimittajien sivutoimisten keikkojen aiheuttamia sidonnaisuuksia tapauskohtaisesti. Hän esimerkiksi tilaa juttuja freelancereilta, jotka kirjoittavat myös asiakaslehtiin. Asetelmasta voi Ruokasen mukaan syntyä ongelmallisia sidonnaisuuksia, mutta muita töitä ei voi noin vain kieltääkään.

”Freelancerinkin on jostain leipänsä saatava”, Ruokanen sanoo.

Hänen mukaansa freelancerilta ei pidä kieltää muita töitä, ellei itse pysty tarjoamaan hänelle niin paljon töitä, että siitä saa riittävän toimeentulon.

 

MTV:n uutisten päätoimittaja Tomi Einonen haluaa aihetta koskevat kysymykset sähköpostilla ja vastaa, että Mediahub tarjoaa esiintymisvalmennusta yritysten ja yhteisöjen ylimmälle johdolle ja asiantuntijoille.

”Valmennuksissa käydään läpi muun muassa puhetapaa, vaatetusta ja kehonkieltä. Valmentajina toimivat tv-työn ja esiintymisen ammattilaiset”, Einonen kertoo sähköpostitse.

Suurimpia koulutusasiakkaitaan Mediahub ei paljasta. Einosen mukaan asiakkaat voivat kuitenkin olla ja ovatkin myös uutisoinnin kohteina.

”Uutiset ovat uutisia ja ne kerrotaan yleisölle normaalia journalistista harkintaa ja lähdekritiikkiä noudattaen”, Einonen kirjoittaa.

Periaattessa uutisankkuri voisi siis uutislähetyksessä joutua hiillostamaan kouluttamaansa yritysjohtajaa tai virkamiestä.

”Karenssia vaativaa tilannetta ei ole tullut eteen, mutta sitä tietenkin harkittaisiin, jos tulisi tarve kutsua valmennettavia haastatteluun”, Einonen kertoo ja muistuttaa, että koulutuksia tekee MTV:n seitsemästä ankkurista vain kaksi.

Einonen kertoo, että mediakoulutuksia on Mediahubissa puntaroitu tarkasti ja riskit tiedostetaan.

”Uutiset ovat Mediahubin liiketoiminnan ydin ja ylivoimaisesti tärkein alue, niiden riippumattomuudesta emme tingi missään oloissa. Tästä syystä emme valmenna esimerkiksi poliitikkoja tai poliittisia toimijoita”, Einonen kirjoittaa.

Einonen kertoo, että riippumattomuuden turvaamiseksi Mediahubin politiikan tai talouden toimittajat eivät osallistu valmennuksiin, eikä Mediahub pyynnöistä huolimatta ole antanut neuvontaa akuutteihin kriisitilanteisiin.

”Tähdennämme kaikille valmennukseen tuleville asiakkaille, että mahdollisissa heitä koskevissa uutistilanteissa toimimme sataprosenttisesti journalistisin kriteerein”, Einonen korostaa.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta