Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

JOURNALISTI
28.3.2019

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Mediatalot myyvät toimittajiaan viestintäkouluttajiksi viranomaisille ja yrityksiin. Monet toimittajat myös tekevät sivutoimisesti juonto- tai koulutuskeikkoja. Journalistin haastattelemat mediapomot vakuuttavat, että koulutukset eivät vaaranna toimituksen riippumattomattomuutta.

 

Ulkoministeriö osti helmikuussa mediakoulutusta yli 40 työntekijälleen, pääasiassa mediavastaaville, osastopäälliköille ja asiantuntijoille. Kilpailutuksen arvo oli 45 000 euroa. Kilpailuun tuli kolme tarjousta: markkinointitoimisto Avidlyltä, MTV:n uutisia tekevä Mediahub Helsinki Oy:ltä ja aikakauslehtikustantaja Otavamedialta.

Ulkoministeriön mediavalmennuksen tavoitteena oli saada osallistujille ”perusteita syvempi ymmärrys viestinnän mahdollisuuksista, siihen valmistautumisesta, oman viestin tärkeydestä ja sen läpiviennin tavoista, suunnittelusta ja vaikuttavuuden optimoinnista”. Lisäksi tavoitteena oli ”vahvistaa kuvaa mediasta mahdollisuuksien tarjoajana ja yhteistyökumppanina sekä positiivisilla tavoilla rohkaista asiantuntijoita mediaesiintymisiin”.

Tarjouspyynnössä pisteitä nosti, jos kouluttajilla oli ”laajaa työkokemusta politiikan alalta tai politiikan toimittajana suomalaisessa valtamediassa”.

Kilpailutuksen voitti Avidly, joka tosin sai kouluttajien työkokemuksesta huonoimmat pisteet, sillä vain toisella kouluttajista oli riittävää toimittajakokemusta.

 

Valtionhallinnon hankintoja koskevia tietoja julkaisevasta Tutki hankintoja -palvelusta käy ilmi, että sekä Mediahub että Otavamedia ovat viranomaisten vanhoja tuttuja. Valtio osti mediakoulutusta vuosina 2017 – 2018 Otavamedialta lähes 400 000 eurolla ja Mediahubilta 50 000 – 100 000 eurolla per vuosi. Suurin osa laskutuksesta oli koulutus- ja asiantuntijapalveluja.

Mediatalojen tarjouksissa kouluttajiksi tarjottiin kokeneita ja alalla toimivia journalisteja. Mediahubin kouluttajat olivat uutisankkurit Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen.

Otavamedialta kouluttajiksi tarjottiin Tekniikan Maailman päätoimittajaa Reijo Ruokasta, Suomen Kuvalehteä avustavaa politiikkaan erikoistunutta freelancetoimittaja Matti Simulaa ja MustReadin toimituspäällikköä Hanna Sänttiä.

Päätoimittaja Reijo Ruokasen tuoreinta mediakoulutuskokemusta ovat alueellisen maanpuolustuskurssin mediavalmennukset, joita hän teki vuosina 2008 – 2014 ollessaan ensin Ilta-Sanomien ja sitten Talouselämän päätoimittaja.

Ruokanen pitää sinänsä hyvänä sitä, että toimittajat käyvät kouluttamassa eri tahojen edustajia, kunhan koulutuksista ei muodostu merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia juttujen kohteiden ja journalistisia ratkaisuja tekevien välille.

”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Ruokanen sanoo.

Päätoimittajana Ruokanen kertoo arvioivansa toimittajien sivutoimisten keikkojen aiheuttamia sidonnaisuuksia tapauskohtaisesti. Hän esimerkiksi tilaa juttuja freelancereilta, jotka kirjoittavat myös asiakaslehtiin. Asetelmasta voi Ruokasen mukaan syntyä ongelmallisia sidonnaisuuksia, mutta muita töitä ei voi noin vain kieltääkään.

”Freelancerinkin on jostain leipänsä saatava”, Ruokanen sanoo.

Hänen mukaansa freelancerilta ei pidä kieltää muita töitä, ellei itse pysty tarjoamaan hänelle niin paljon töitä, että siitä saa riittävän toimeentulon.

 

MTV:n uutisten päätoimittaja Tomi Einonen haluaa aihetta koskevat kysymykset sähköpostilla ja vastaa, että Mediahub tarjoaa esiintymisvalmennusta yritysten ja yhteisöjen ylimmälle johdolle ja asiantuntijoille.

”Valmennuksissa käydään läpi muun muassa puhetapaa, vaatetusta ja kehonkieltä. Valmentajina toimivat tv-työn ja esiintymisen ammattilaiset”, Einonen kertoo sähköpostitse.

Suurimpia koulutusasiakkaitaan Mediahub ei paljasta. Einosen mukaan asiakkaat voivat kuitenkin olla ja ovatkin myös uutisoinnin kohteina.

”Uutiset ovat uutisia ja ne kerrotaan yleisölle normaalia journalistista harkintaa ja lähdekritiikkiä noudattaen”, Einonen kirjoittaa.

Periaattessa uutisankkuri voisi siis uutislähetyksessä joutua hiillostamaan kouluttamaansa yritysjohtajaa tai virkamiestä.

”Karenssia vaativaa tilannetta ei ole tullut eteen, mutta sitä tietenkin harkittaisiin, jos tulisi tarve kutsua valmennettavia haastatteluun”, Einonen kertoo ja muistuttaa, että koulutuksia tekee MTV:n seitsemästä ankkurista vain kaksi.

Einonen kertoo, että mediakoulutuksia on Mediahubissa puntaroitu tarkasti ja riskit tiedostetaan.

”Uutiset ovat Mediahubin liiketoiminnan ydin ja ylivoimaisesti tärkein alue, niiden riippumattomuudesta emme tingi missään oloissa. Tästä syystä emme valmenna esimerkiksi poliitikkoja tai poliittisia toimijoita”, Einonen kirjoittaa.

Einonen kertoo, että riippumattomuuden turvaamiseksi Mediahubin politiikan tai talouden toimittajat eivät osallistu valmennuksiin, eikä Mediahub pyynnöistä huolimatta ole antanut neuvontaa akuutteihin kriisitilanteisiin.

”Tähdennämme kaikille valmennukseen tuleville asiakkaille, että mahdollisissa heitä koskevissa uutistilanteissa toimimme sataprosenttisesti journalistisin kriteerein”, Einonen korostaa.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta