Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

JOURNALISTI
28.3.2019

Jarno Liski, teksti
Jussi Jääskeläinen, kuvitus

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Mediatalot myyvät toimittajiaan viestintäkouluttajiksi viranomaisille ja yrityksiin. Monet toimittajat myös tekevät sivutoimisesti juonto- tai koulutuskeikkoja. Journalistin haastattelemat mediapomot vakuuttavat, että koulutukset eivät vaaranna toimituksen riippumattomattomuutta.

 

Ulkoministeriö osti helmikuussa mediakoulutusta yli 40 työntekijälleen, pääasiassa mediavastaaville, osastopäälliköille ja asiantuntijoille. Kilpailutuksen arvo oli 45 000 euroa. Kilpailuun tuli kolme tarjousta: markkinointitoimisto Avidlyltä, MTV:n uutisia tekevä Mediahub Helsinki Oy:ltä ja aikakauslehtikustantaja Otavamedialta.

Ulkoministeriön mediavalmennuksen tavoitteena oli saada osallistujille ”perusteita syvempi ymmärrys viestinnän mahdollisuuksista, siihen valmistautumisesta, oman viestin tärkeydestä ja sen läpiviennin tavoista, suunnittelusta ja vaikuttavuuden optimoinnista”. Lisäksi tavoitteena oli ”vahvistaa kuvaa mediasta mahdollisuuksien tarjoajana ja yhteistyökumppanina sekä positiivisilla tavoilla rohkaista asiantuntijoita mediaesiintymisiin”.

Tarjouspyynnössä pisteitä nosti, jos kouluttajilla oli ”laajaa työkokemusta politiikan alalta tai politiikan toimittajana suomalaisessa valtamediassa”.

Kilpailutuksen voitti Avidly, joka tosin sai kouluttajien työkokemuksesta huonoimmat pisteet, sillä vain toisella kouluttajista oli riittävää toimittajakokemusta.

 

Valtionhallinnon hankintoja koskevia tietoja julkaisevasta Tutki hankintoja -palvelusta käy ilmi, että sekä Mediahub että Otavamedia ovat viranomaisten vanhoja tuttuja. Valtio osti mediakoulutusta vuosina 2017 – 2018 Otavamedialta lähes 400 000 eurolla ja Mediahubilta 50 000 – 100 000 eurolla per vuosi. Suurin osa laskutuksesta oli koulutus- ja asiantuntijapalveluja.

Mediatalojen tarjouksissa kouluttajiksi tarjottiin kokeneita ja alalla toimivia journalisteja. Mediahubin kouluttajat olivat uutisankkurit Maija Lehmusvirta ja Keijo Leppänen.

Otavamedialta kouluttajiksi tarjottiin Tekniikan Maailman päätoimittajaa Reijo Ruokasta, Suomen Kuvalehteä avustavaa politiikkaan erikoistunutta freelancetoimittaja Matti Simulaa ja MustReadin toimituspäällikköä Hanna Sänttiä.

Päätoimittaja Reijo Ruokasen tuoreinta mediakoulutuskokemusta ovat alueellisen maanpuolustuskurssin mediavalmennukset, joita hän teki vuosina 2008 – 2014 ollessaan ensin Ilta-Sanomien ja sitten Talouselämän päätoimittaja.

Ruokanen pitää sinänsä hyvänä sitä, että toimittajat käyvät kouluttamassa eri tahojen edustajia, kunhan koulutuksista ei muodostu merkittäviä taloudellisia sidonnaisuuksia juttujen kohteiden ja journalistisia ratkaisuja tekevien välille.

”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Ruokanen sanoo.

Päätoimittajana Ruokanen kertoo arvioivansa toimittajien sivutoimisten keikkojen aiheuttamia sidonnaisuuksia tapauskohtaisesti. Hän esimerkiksi tilaa juttuja freelancereilta, jotka kirjoittavat myös asiakaslehtiin. Asetelmasta voi Ruokasen mukaan syntyä ongelmallisia sidonnaisuuksia, mutta muita töitä ei voi noin vain kieltääkään.

”Freelancerinkin on jostain leipänsä saatava”, Ruokanen sanoo.

Hänen mukaansa freelancerilta ei pidä kieltää muita töitä, ellei itse pysty tarjoamaan hänelle niin paljon töitä, että siitä saa riittävän toimeentulon.

 

MTV:n uutisten päätoimittaja Tomi Einonen haluaa aihetta koskevat kysymykset sähköpostilla ja vastaa, että Mediahub tarjoaa esiintymisvalmennusta yritysten ja yhteisöjen ylimmälle johdolle ja asiantuntijoille.

”Valmennuksissa käydään läpi muun muassa puhetapaa, vaatetusta ja kehonkieltä. Valmentajina toimivat tv-työn ja esiintymisen ammattilaiset”, Einonen kertoo sähköpostitse.

Suurimpia koulutusasiakkaitaan Mediahub ei paljasta. Einosen mukaan asiakkaat voivat kuitenkin olla ja ovatkin myös uutisoinnin kohteina.

”Uutiset ovat uutisia ja ne kerrotaan yleisölle normaalia journalistista harkintaa ja lähdekritiikkiä noudattaen”, Einonen kirjoittaa.

Periaattessa uutisankkuri voisi siis uutislähetyksessä joutua hiillostamaan kouluttamaansa yritysjohtajaa tai virkamiestä.

”Karenssia vaativaa tilannetta ei ole tullut eteen, mutta sitä tietenkin harkittaisiin, jos tulisi tarve kutsua valmennettavia haastatteluun”, Einonen kertoo ja muistuttaa, että koulutuksia tekee MTV:n seitsemästä ankkurista vain kaksi.

Einonen kertoo, että mediakoulutuksia on Mediahubissa puntaroitu tarkasti ja riskit tiedostetaan.

”Uutiset ovat Mediahubin liiketoiminnan ydin ja ylivoimaisesti tärkein alue, niiden riippumattomuudesta emme tingi missään oloissa. Tästä syystä emme valmenna esimerkiksi poliitikkoja tai poliittisia toimijoita”, Einonen kirjoittaa.

Einonen kertoo, että riippumattomuuden turvaamiseksi Mediahubin politiikan tai talouden toimittajat eivät osallistu valmennuksiin, eikä Mediahub pyynnöistä huolimatta ole antanut neuvontaa akuutteihin kriisitilanteisiin.

”Tähdennämme kaikille valmennukseen tuleville asiakkaille, että mahdollisissa heitä koskevissa uutistilanteissa toimimme sataprosenttisesti journalistisin kriteerein”, Einonen korostaa.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta