Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

JOURNALISTI
28.3.2019

Tuukka Tuomasjukka, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Miten sanotaan omalla kielellä jäte-astia (jätehkonteineru)? Yhtye (yhtyveh)? Äitiyspakkaus (yskyniekanvakku)?

Näitä Ylen karjalankielisten uutisten kääntäjä ja uutistenlukija Natalia Giloeva on joutunut pohtimaan alkuvuodesta. Vähemmistökielen kanssa työskennellessä joutuu keksimään uusia ilmauksia ja tarkistamaan vanhoja.

Giloeva kerää ajatuksia usein Facebook-päivityksissä: ”Kuibo parem karjalakse?” – miten tämä sanottaisiin karjalaksi?

 

Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla arvioidaan olevan Suomessa noin 12 000 puhujaa. Näkyvimpiä eroavaisuuksia suomeen ovat lainasanat venäjästä sekä merkityserot: muijal on muualla, äijän on paljon ja rengi on ämpäri.

Ylellä karjalaa on kuultu vuodesta 2015, jolloin Yle Pohjois-Karjalan taajuudella alkoi viikoittainen radiouutiskooste Yle Uudizet karjalakse. Vuotta myöhemmin sitä alettiin lähettää myös Savossa, ja viime vuonna lähetys siirtyi valtakunnalliseksi Yle Radio 1:lle.

Karjalankielinen mediakenttä on kapea. Ylen uutisten lisäksi Suomessa julkaistaan Karjalan kielen seuran verkkolehteä Karjal žurnualua. Karjalan tasavallassa Venäjä rahoittaa muun muassa karjalankieliset televisiouutiset sekä viikottaisen Oma mua -sanomalehden.

 

Ylen karjalankielinen tarjonta koostuu kokonaan käännöksistä. Vastuutoimittaja valitsee suomenkieliset sähkeet, jotka Giloeva kääntää ja lukee.

Lisäksi verkossa julkaistaan viikoittain muutama uutisjuttu, jotka Giloeva valitsee itse. Näissä painottuvat vähemmistökieliin liittyvät aiheet. Muutaman viikon välein joukossa on sääuutisia.

”Ne ovat erityisen suosittuja. Jotkin aiheet jakavat ihmisiä, mutta sää yhdistää kaikkia.”

Neutraalin ja virallisen uutiskielen löytäminen tuntui Giloevasta vaikealta, vaikka hän on aiemmin opettanut karjalan ja suomen kääntämistä 15 vuoden ajan Petroskoin yliopistossa.

”Oli hankalaa löytää tyyliin tasapaino. Tämä ei ole opetuskieltä, muttei myöskään sellaista karjalaa, jota puhun kotona.”

 

Giloevan mukaan Yle on auttanut karjalan kehityksessä. Hän on nähnyt monia keksimiään käsitteitä muiden karjalaisten käyttäminä. Giloeva toivoo, että kanavilta kuuluisi karjalaksi muutakin kuin uutiskieltä.

”Uutisilla voi näyttää karjalan nykykielenä, jolla voi lukea samoja uutisia kuin suomeksi, eikä vain puhua metsästä ja marjoista.”

Giloeva toivoo seuraavaksi keskusteluohjelmaa, jossa voisi kuulua puhekieltä sekä erilaisia murteita. Uutiset neuvotelleen Karjalan kielen seuran tavoitteena on karjalankieliset televisiouutiset ja lastenohjelmat.

Neuvottelijataho näkyy myös Giloevan tilillä: yhdistys on maksanut uutisten palkan alusta asti.

”Minulle pääasia on se, että joku maksaa tästä. Tämä on työtä, eikä helppoa sellaista.”

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

Julkinen palvelu, oma rahoitus

Yle on ulkoistanut karjalankielisten uutisten kuluja yhdistykselle. Poikkeusjärjestely on kestänyt jo neljä vuotta.

Ylen karjalankielisiä uutisia on koko toiminta-aikansa rahoittanut Karjalan kielen seura. Yhdistyksen sihteeri Pertti Lammen mukaan he ovat toivoneet, että Yle ottaisi kulut hoitaakseen.

Karjalankieliset uutiset ovat Ylen vähemmistökielisistä sisällöistä ainoita, jotka saavat rahoitusta ulkopuolelta.

”Uutisten saaminen oli peruuntua budjettisyihin, jolloin ehdotimme kuluihin osallistumista. Sen piti olla väliaikaisratkaisu.”

Ylen kommentit muuttuivat Journalistin yhteydenoton jälkeen. Uutisia neuvottelemassa ollut Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko perusteli tilannetta ensin resurssipulalla, yhteisellä sopimuksella ja osapuolten tyytyväisyydellä.

Viikkoa myöhemmin hän otti Journalistiin yhteyttä ja kertoi, että asia otetaan jatkotyöstöön. Samalla käsittelyyn otetaan laajemmin muunkielisen yleisön asema.

”Emme aiemmin olleet vieneet asiaa aktiivisesti eteenpäin. Nyt mietimme, miten voimme jatkaa karjalankielisten uutisten lähettämistä niin, että resursointi mietitään uusiksi.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan Robert Harmsin mukaan karjalankielisten uutisten rahoitusmalli ei riko yhdenvertaisuuslakia. Toisin kuin romanikieli, viittomakieli tai saamen kielet, karjalan kieltä ei mainita Suomen lainsäädännössä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson spekuloi karjalankielisten uutisten rahoituksen muuttumista jo ennen Ylen uutta yhteydenottoa.

”Jos kysymys on merkittävästä Suomessa asuvasta vähemmistöstä, meillä on velvollisuus palvella heitä.”

Tuukka Tuomasjukka



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta