Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

JOURNALISTI
28.3.2019

Tuukka Tuomasjukka, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Miten sanotaan omalla kielellä jäte-astia (jätehkonteineru)? Yhtye (yhtyveh)? Äitiyspakkaus (yskyniekanvakku)?

Näitä Ylen karjalankielisten uutisten kääntäjä ja uutistenlukija Natalia Giloeva on joutunut pohtimaan alkuvuodesta. Vähemmistökielen kanssa työskennellessä joutuu keksimään uusia ilmauksia ja tarkistamaan vanhoja.

Giloeva kerää ajatuksia usein Facebook-päivityksissä: ”Kuibo parem karjalakse?” – miten tämä sanottaisiin karjalaksi?

 

Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla arvioidaan olevan Suomessa noin 12 000 puhujaa. Näkyvimpiä eroavaisuuksia suomeen ovat lainasanat venäjästä sekä merkityserot: muijal on muualla, äijän on paljon ja rengi on ämpäri.

Ylellä karjalaa on kuultu vuodesta 2015, jolloin Yle Pohjois-Karjalan taajuudella alkoi viikoittainen radiouutiskooste Yle Uudizet karjalakse. Vuotta myöhemmin sitä alettiin lähettää myös Savossa, ja viime vuonna lähetys siirtyi valtakunnalliseksi Yle Radio 1:lle.

Karjalankielinen mediakenttä on kapea. Ylen uutisten lisäksi Suomessa julkaistaan Karjalan kielen seuran verkkolehteä Karjal žurnualua. Karjalan tasavallassa Venäjä rahoittaa muun muassa karjalankieliset televisiouutiset sekä viikottaisen Oma mua -sanomalehden.

 

Ylen karjalankielinen tarjonta koostuu kokonaan käännöksistä. Vastuutoimittaja valitsee suomenkieliset sähkeet, jotka Giloeva kääntää ja lukee.

Lisäksi verkossa julkaistaan viikoittain muutama uutisjuttu, jotka Giloeva valitsee itse. Näissä painottuvat vähemmistökieliin liittyvät aiheet. Muutaman viikon välein joukossa on sääuutisia.

”Ne ovat erityisen suosittuja. Jotkin aiheet jakavat ihmisiä, mutta sää yhdistää kaikkia.”

Neutraalin ja virallisen uutiskielen löytäminen tuntui Giloevasta vaikealta, vaikka hän on aiemmin opettanut karjalan ja suomen kääntämistä 15 vuoden ajan Petroskoin yliopistossa.

”Oli hankalaa löytää tyyliin tasapaino. Tämä ei ole opetuskieltä, muttei myöskään sellaista karjalaa, jota puhun kotona.”

 

Giloevan mukaan Yle on auttanut karjalan kehityksessä. Hän on nähnyt monia keksimiään käsitteitä muiden karjalaisten käyttäminä. Giloeva toivoo, että kanavilta kuuluisi karjalaksi muutakin kuin uutiskieltä.

”Uutisilla voi näyttää karjalan nykykielenä, jolla voi lukea samoja uutisia kuin suomeksi, eikä vain puhua metsästä ja marjoista.”

Giloeva toivoo seuraavaksi keskusteluohjelmaa, jossa voisi kuulua puhekieltä sekä erilaisia murteita. Uutiset neuvotelleen Karjalan kielen seuran tavoitteena on karjalankieliset televisiouutiset ja lastenohjelmat.

Neuvottelijataho näkyy myös Giloevan tilillä: yhdistys on maksanut uutisten palkan alusta asti.

”Minulle pääasia on se, että joku maksaa tästä. Tämä on työtä, eikä helppoa sellaista.”

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

Julkinen palvelu, oma rahoitus

Yle on ulkoistanut karjalankielisten uutisten kuluja yhdistykselle. Poikkeusjärjestely on kestänyt jo neljä vuotta.

Ylen karjalankielisiä uutisia on koko toiminta-aikansa rahoittanut Karjalan kielen seura. Yhdistyksen sihteeri Pertti Lammen mukaan he ovat toivoneet, että Yle ottaisi kulut hoitaakseen.

Karjalankieliset uutiset ovat Ylen vähemmistökielisistä sisällöistä ainoita, jotka saavat rahoitusta ulkopuolelta.

”Uutisten saaminen oli peruuntua budjettisyihin, jolloin ehdotimme kuluihin osallistumista. Sen piti olla väliaikaisratkaisu.”

Ylen kommentit muuttuivat Journalistin yhteydenoton jälkeen. Uutisia neuvottelemassa ollut Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko perusteli tilannetta ensin resurssipulalla, yhteisellä sopimuksella ja osapuolten tyytyväisyydellä.

Viikkoa myöhemmin hän otti Journalistiin yhteyttä ja kertoi, että asia otetaan jatkotyöstöön. Samalla käsittelyyn otetaan laajemmin muunkielisen yleisön asema.

”Emme aiemmin olleet vieneet asiaa aktiivisesti eteenpäin. Nyt mietimme, miten voimme jatkaa karjalankielisten uutisten lähettämistä niin, että resursointi mietitään uusiksi.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan Robert Harmsin mukaan karjalankielisten uutisten rahoitusmalli ei riko yhdenvertaisuuslakia. Toisin kuin romanikieli, viittomakieli tai saamen kielet, karjalan kieltä ei mainita Suomen lainsäädännössä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson spekuloi karjalankielisten uutisten rahoituksen muuttumista jo ennen Ylen uutta yhteydenottoa.

”Jos kysymys on merkittävästä Suomessa asuvasta vähemmistöstä, meillä on velvollisuus palvella heitä.”

Tuukka Tuomasjukka



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta