Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

JOURNALISTI
28.3.2019

Tuukka Tuomasjukka, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Miten sanotaan omalla kielellä jäte-astia (jätehkonteineru)? Yhtye (yhtyveh)? Äitiyspakkaus (yskyniekanvakku)?

Näitä Ylen karjalankielisten uutisten kääntäjä ja uutistenlukija Natalia Giloeva on joutunut pohtimaan alkuvuodesta. Vähemmistökielen kanssa työskennellessä joutuu keksimään uusia ilmauksia ja tarkistamaan vanhoja.

Giloeva kerää ajatuksia usein Facebook-päivityksissä: ”Kuibo parem karjalakse?” – miten tämä sanottaisiin karjalaksi?

 

Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla arvioidaan olevan Suomessa noin 12 000 puhujaa. Näkyvimpiä eroavaisuuksia suomeen ovat lainasanat venäjästä sekä merkityserot: muijal on muualla, äijän on paljon ja rengi on ämpäri.

Ylellä karjalaa on kuultu vuodesta 2015, jolloin Yle Pohjois-Karjalan taajuudella alkoi viikoittainen radiouutiskooste Yle Uudizet karjalakse. Vuotta myöhemmin sitä alettiin lähettää myös Savossa, ja viime vuonna lähetys siirtyi valtakunnalliseksi Yle Radio 1:lle.

Karjalankielinen mediakenttä on kapea. Ylen uutisten lisäksi Suomessa julkaistaan Karjalan kielen seuran verkkolehteä Karjal žurnualua. Karjalan tasavallassa Venäjä rahoittaa muun muassa karjalankieliset televisiouutiset sekä viikottaisen Oma mua -sanomalehden.

 

Ylen karjalankielinen tarjonta koostuu kokonaan käännöksistä. Vastuutoimittaja valitsee suomenkieliset sähkeet, jotka Giloeva kääntää ja lukee.

Lisäksi verkossa julkaistaan viikoittain muutama uutisjuttu, jotka Giloeva valitsee itse. Näissä painottuvat vähemmistökieliin liittyvät aiheet. Muutaman viikon välein joukossa on sääuutisia.

”Ne ovat erityisen suosittuja. Jotkin aiheet jakavat ihmisiä, mutta sää yhdistää kaikkia.”

Neutraalin ja virallisen uutiskielen löytäminen tuntui Giloevasta vaikealta, vaikka hän on aiemmin opettanut karjalan ja suomen kääntämistä 15 vuoden ajan Petroskoin yliopistossa.

”Oli hankalaa löytää tyyliin tasapaino. Tämä ei ole opetuskieltä, muttei myöskään sellaista karjalaa, jota puhun kotona.”

 

Giloevan mukaan Yle on auttanut karjalan kehityksessä. Hän on nähnyt monia keksimiään käsitteitä muiden karjalaisten käyttäminä. Giloeva toivoo, että kanavilta kuuluisi karjalaksi muutakin kuin uutiskieltä.

”Uutisilla voi näyttää karjalan nykykielenä, jolla voi lukea samoja uutisia kuin suomeksi, eikä vain puhua metsästä ja marjoista.”

Giloeva toivoo seuraavaksi keskusteluohjelmaa, jossa voisi kuulua puhekieltä sekä erilaisia murteita. Uutiset neuvotelleen Karjalan kielen seuran tavoitteena on karjalankieliset televisiouutiset ja lastenohjelmat.

Neuvottelijataho näkyy myös Giloevan tilillä: yhdistys on maksanut uutisten palkan alusta asti.

”Minulle pääasia on se, että joku maksaa tästä. Tämä on työtä, eikä helppoa sellaista.”

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

Julkinen palvelu, oma rahoitus

Yle on ulkoistanut karjalankielisten uutisten kuluja yhdistykselle. Poikkeusjärjestely on kestänyt jo neljä vuotta.

Ylen karjalankielisiä uutisia on koko toiminta-aikansa rahoittanut Karjalan kielen seura. Yhdistyksen sihteeri Pertti Lammen mukaan he ovat toivoneet, että Yle ottaisi kulut hoitaakseen.

Karjalankieliset uutiset ovat Ylen vähemmistökielisistä sisällöistä ainoita, jotka saavat rahoitusta ulkopuolelta.

”Uutisten saaminen oli peruuntua budjettisyihin, jolloin ehdotimme kuluihin osallistumista. Sen piti olla väliaikaisratkaisu.”

Ylen kommentit muuttuivat Journalistin yhteydenoton jälkeen. Uutisia neuvottelemassa ollut Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko perusteli tilannetta ensin resurssipulalla, yhteisellä sopimuksella ja osapuolten tyytyväisyydellä.

Viikkoa myöhemmin hän otti Journalistiin yhteyttä ja kertoi, että asia otetaan jatkotyöstöön. Samalla käsittelyyn otetaan laajemmin muunkielisen yleisön asema.

”Emme aiemmin olleet vieneet asiaa aktiivisesti eteenpäin. Nyt mietimme, miten voimme jatkaa karjalankielisten uutisten lähettämistä niin, että resursointi mietitään uusiksi.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan Robert Harmsin mukaan karjalankielisten uutisten rahoitusmalli ei riko yhdenvertaisuuslakia. Toisin kuin romanikieli, viittomakieli tai saamen kielet, karjalan kieltä ei mainita Suomen lainsäädännössä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson spekuloi karjalankielisten uutisten rahoituksen muuttumista jo ennen Ylen uutta yhteydenottoa.

”Jos kysymys on merkittävästä Suomessa asuvasta vähemmistöstä, meillä on velvollisuus palvella heitä.”

Tuukka Tuomasjukka



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta