Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

JOURNALISTI
28.3.2019

Tuukka Tuomasjukka, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Miten sanotaan omalla kielellä jäte-astia (jätehkonteineru)? Yhtye (yhtyveh)? Äitiyspakkaus (yskyniekanvakku)?

Näitä Ylen karjalankielisten uutisten kääntäjä ja uutistenlukija Natalia Giloeva on joutunut pohtimaan alkuvuodesta. Vähemmistökielen kanssa työskennellessä joutuu keksimään uusia ilmauksia ja tarkistamaan vanhoja.

Giloeva kerää ajatuksia usein Facebook-päivityksissä: ”Kuibo parem karjalakse?” – miten tämä sanottaisiin karjalaksi?

 

Karjala on suomen lähin sukukieli, jolla arvioidaan olevan Suomessa noin 12 000 puhujaa. Näkyvimpiä eroavaisuuksia suomeen ovat lainasanat venäjästä sekä merkityserot: muijal on muualla, äijän on paljon ja rengi on ämpäri.

Ylellä karjalaa on kuultu vuodesta 2015, jolloin Yle Pohjois-Karjalan taajuudella alkoi viikoittainen radiouutiskooste Yle Uudizet karjalakse. Vuotta myöhemmin sitä alettiin lähettää myös Savossa, ja viime vuonna lähetys siirtyi valtakunnalliseksi Yle Radio 1:lle.

Karjalankielinen mediakenttä on kapea. Ylen uutisten lisäksi Suomessa julkaistaan Karjalan kielen seuran verkkolehteä Karjal žurnualua. Karjalan tasavallassa Venäjä rahoittaa muun muassa karjalankieliset televisiouutiset sekä viikottaisen Oma mua -sanomalehden.

 

Ylen karjalankielinen tarjonta koostuu kokonaan käännöksistä. Vastuutoimittaja valitsee suomenkieliset sähkeet, jotka Giloeva kääntää ja lukee.

Lisäksi verkossa julkaistaan viikoittain muutama uutisjuttu, jotka Giloeva valitsee itse. Näissä painottuvat vähemmistökieliin liittyvät aiheet. Muutaman viikon välein joukossa on sääuutisia.

”Ne ovat erityisen suosittuja. Jotkin aiheet jakavat ihmisiä, mutta sää yhdistää kaikkia.”

Neutraalin ja virallisen uutiskielen löytäminen tuntui Giloevasta vaikealta, vaikka hän on aiemmin opettanut karjalan ja suomen kääntämistä 15 vuoden ajan Petroskoin yliopistossa.

”Oli hankalaa löytää tyyliin tasapaino. Tämä ei ole opetuskieltä, muttei myöskään sellaista karjalaa, jota puhun kotona.”

 

Giloevan mukaan Yle on auttanut karjalan kehityksessä. Hän on nähnyt monia keksimiään käsitteitä muiden karjalaisten käyttäminä. Giloeva toivoo, että kanavilta kuuluisi karjalaksi muutakin kuin uutiskieltä.

”Uutisilla voi näyttää karjalan nykykielenä, jolla voi lukea samoja uutisia kuin suomeksi, eikä vain puhua metsästä ja marjoista.”

Giloeva toivoo seuraavaksi keskusteluohjelmaa, jossa voisi kuulua puhekieltä sekä erilaisia murteita. Uutiset neuvotelleen Karjalan kielen seuran tavoitteena on karjalankieliset televisiouutiset ja lastenohjelmat.

Neuvottelijataho näkyy myös Giloevan tilillä: yhdistys on maksanut uutisten palkan alusta asti.

”Minulle pääasia on se, että joku maksaa tästä. Tämä on työtä, eikä helppoa sellaista.”

Natalia Giloeva

45-vuotias tutkija, opettaja ja kääntäjä.

Kääntänyt ja lukenut Ylen karjalankielisiä uutisia vuodesta 2015.

Valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta karjalan ja suomen tulkiksi, kääntäjäksi ja opettajaksi. Projektikoordinaattori Itä-Suomen yliopiston karjalan kääntämisen Kiännä-hankkeessa.

Juontaa uutiset karjalankielisellä nimellään Hiloin Natoi.

Julkinen palvelu, oma rahoitus

Yle on ulkoistanut karjalankielisten uutisten kuluja yhdistykselle. Poikkeusjärjestely on kestänyt jo neljä vuotta.

Ylen karjalankielisiä uutisia on koko toiminta-aikansa rahoittanut Karjalan kielen seura. Yhdistyksen sihteeri Pertti Lammen mukaan he ovat toivoneet, että Yle ottaisi kulut hoitaakseen.

Karjalankieliset uutiset ovat Ylen vähemmistökielisistä sisällöistä ainoita, jotka saavat rahoitusta ulkopuolelta.

”Uutisten saaminen oli peruuntua budjettisyihin, jolloin ehdotimme kuluihin osallistumista. Sen piti olla väliaikaisratkaisu.”

Ylen kommentit muuttuivat Journalistin yhteydenoton jälkeen. Uutisia neuvottelemassa ollut Yle Alueiden päällikkö Jyri Kataja-Rahko perusteli tilannetta ensin resurssipulalla, yhteisellä sopimuksella ja osapuolten tyytyväisyydellä.

Viikkoa myöhemmin hän otti Journalistiin yhteyttä ja kertoi, että asia otetaan jatkotyöstöön. Samalla käsittelyyn otetaan laajemmin muunkielisen yleisön asema.

”Emme aiemmin olleet vieneet asiaa aktiivisesti eteenpäin. Nyt mietimme, miten voimme jatkaa karjalankielisten uutisten lähettämistä niin, että resursointi mietitään uusiksi.”

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntijan Robert Harmsin mukaan karjalankielisten uutisten rahoitusmalli ei riko yhdenvertaisuuslakia. Toisin kuin romanikieli, viittomakieli tai saamen kielet, karjalan kieltä ei mainita Suomen lainsäädännössä.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson spekuloi karjalankielisten uutisten rahoituksen muuttumista jo ennen Ylen uutta yhteydenottoa.

”Jos kysymys on merkittävästä Suomessa asuvasta vähemmistöstä, meillä on velvollisuus palvella heitä.”

Tuukka Tuomasjukka



4 2020
Arkisto

Lomauttaminen koronakiireen keskellä on moraalitonta, mahdollisesti jopa laitonta

Näyttää siltä, että moni mediayritys on ilmoittanut lomautuksista ja käynyt yt-neuvottelut ”varmuuden vuoksi”. Aikeissa on paljon moraalitonta ja mahdollisesti myös laitonta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Tuomas Peltomäki työskentelee nyt kotonaan Hyvinkäällä. Seurana Nuka-koira.

Kollegan haastatteleminen on parasta journalismia, Tuomas Peltomäki

Nyt-liitteen esimies tietää, ettei Twitterissä selviä hengissä, ellei osaa näytellä tyhmää.

Mitt i vårt livs största story

”Det som händer ställer journalisten i svår position. Vi vinner ingenting på att skapa oro, men är trots allt satta till att granska makten, att ställa våra frågor i en situation där entydlig forskning saknas”, skiver Mikaela Löv.

Näin tehdään valaistus elokuvaan

Elokuvan valaistus on tarkkaa sunnittelua. Matleena Kuusela kertoo, miten työ eteni kesällä ensi-iltansa saavan Eden-elokuvan kohdalla.

Porsastelu päätyy joskus uutisiinkin

”Asiallisen uutistyylin ammattilaisillakin tuntuu olevan sisimmässään sokea piste yksittäisille värittyneille sanoille”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Uutismies jakoi ympärilleen hyvää mieltä

Kuolleita: Toimittaja Jussi Salokorpi 2.3.1964 Vaasa – 23.3.2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta