Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

JOURNALISTI
28.3.2019

Nina Erho, teksti
Journalistin arkisto, kuvat

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

Journalisti on uudistunut. Uudistuksessa on huomioitu lukijoiden näkemyksiä, joita Maria Pettersson kysyi ensimmäisessä päätoimittamassaan Journalistissa viime elokuussa.

”Meiltä kaivattiin lisää syvällistä pohdintaa alan asioista ja reilua mediakritiikkiä vastapainoksi internetin huutelulle. Toisaalta toivottiin nopeaa uutisointia ja kannanottoja alan ajankohtaisista tapahtumista”, Pettersson sanoo.

Pohdinnan lisäämiseen sopii printti, nopeaan reagointiin verkko. Journalistin verkkosivujen uudistaminen alkaa printin uudistuksen valmistuttua.

”Kokonaisuus kattaa sekä alan ilmiöt että työn tekemiseen liittyvät kysymykset. Pysyvää on myös, että Journalisti on laadukkaan median ja Journalistiliiton jäsenten asialla.”

Yksi uudistuksen tavoitteista on vahvistaa liiton jäsenistön moninaisuuden näkymistä lehdessä.

”Olemme löysänneet yksityiskohtaisesta konseptoinnista, jotta kaikelle kiinnostavalle löytyy lehdestä sopiva tila”, Pettersson sanoo.

Uusiin palstoihin kuuluu Väite, jossa keskustellaan alan tilasta ja suunnasta. Näinkö on? kysyy alan toimijoilta kysymyksiä, joita vain Journalisti voi kysyä. Tutkittua erittelee alan uutta tutkimusta, ja Kalenteri kokoaa liiton ja sen jäsenyhdistysten tapahtumat.

Uusiin kolumnisteihin kuuluu toimittaja Susanna Kuparinen, joka käsittelee median ja yhteiskunnan suhdetta. Työelämän kysymyksistä kirjoittavat liiton asiantuntijat.

Kannessa nähdään vaihtuvien valokuvaajien ja kuvittajien työn lisäksi graafikko Emmi Niemisen piirroksia.

Vuoden alusta Journalisti on ilmestynyt neljän viikon välein aiemman kolmen sijaan. Uudistunut lehti on aiempaa paksumpi ja isompi.

Uusi visuaalinen ilme on ulkoasutoimittaja Heli Saarelan käsialaa.

”Kun mennään aikakauslehtimäisempään suuntaan, jutut tarvitsevat enemmän tilaa. Elementtejä on karsittu ja kokonaisuutta selkeytetty. Kuvat ovat edelleen isossa roolissa. Uusiin palstoihin kuuluu Fokus, jossa kerrotaan kuvin jäsenistön arjesta”, Saarela sanoo.

”Edellisessä lukijatutkimuksessa Journalistiin kaivattiin enemmän väriä, ja myös sen olemme huomioineet.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta