”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Riikka Suominen

41-vuotias helsinkiläinen Vihreän Langan päätoimittaja

Loi ekologisen aikakauslehti Huilin ja pyöritti sitä julkaisevaa yritystä neljä vuotta

Työskennellyt uutistoimittajana ja eläinsuojelujärjestön tiedottajana

Opiskellut Ruotsissa matkailua, sosiaali-alaa, markkinointia ja journalismia

Ollut ehdolla vaaleissa vihreiden listalta

JOURNALISTI
28.3.2019

Riikka Suominen, teksti
Perttu Saksa, kuva

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Suomalaismediassa on erinomaisia tiedejuttuja ilmastonmuutoksesta, raportteja ilmastohuippukokouksista ja viime aikoina myös erinomaisia vertailuita eri puolueiden ilmastolinjoista.

Ongelma on, että ilmastonmuutos on journalismissa erilliskysymys.

Se on sitä edelleen, vaikka ilmastojuttujen määrä on viime lokakuun IPCCraportin jälkeen kasvanut huomattavasti.

On hyvä, että uutismediat ovat palkanneet erillisiä ilmastotoimittajia. Ongelma on, että ilmastojuttujen ulkopuolella muu journalismi jatkaa kuin lämpenemistä ei tapahtuisikaan.

 

IPCC on maltillinen hallitusten välinen elin. Sen mukaan päästöt pitää saada muutamassa vuosikymmenessä nollaan – muuten sivilisaatio sellaisena, kuin me sen tunnemme, on vakavasti uhattuna. Jos tämä tieto sisäistetään toimituksissa, ei niissä enää tehdä nykyisenlaista journalismia.

Esimerkiksi sellaista, jossa vertaillaan halpalentoja ja raportoidaan historiallisen hyvästä turvekesästä mainitsematta, että turve on pahin kasvihuonepäästöjen lähde. Lehdissä ei myöskään iloita, miten aletapahtuma Black Friday piristää kauppaa, kokata naudanlihaa, matkailla SriLankaan ja toivota, että Suomi saisi formulakisat. Ironisesti Suomen mahdollisuuksia kisoihin parantaa se, että eteläisemmissä maissa alkaa olla liian kuuma järjestää niitä.

 

On populismia kertoa asioita, joiden tietää olevan epätosia, mutta joita yleisö haluaa kuulla. Medialta on populismia esittää, että kaikki jatkuu kuten nytkin, vaikka maailma lämpenee. Toimittajien ei tarvitse alkaa ilmastoaktivisteiksi. Riittää, että tajuaa, minkä kokoluokan ilmiöstä on kyse.

Tutkiva journalismi on journalismin arvostetuin laji. Ilmastokriisi on vaikea tutkivan journalismin aihe, koska tuoretta rikosta ei ole. Päästöt aiheutuvat valtaosin asioista, jotka ovat olleet olemassa kauan: autoteistä, lämmitettävistä kodeista, jauhelihasta kaupan hyllyllä. Silloinkin, kun tekeillä on ilmiselvä uusi rikos ilmastoa vastaan, on se positiivinen talousuutinen. Tänä talvena otsikoissa on kerrottu Helsinki-Vantaan lentoaseman kehityksestä. Samaan aikaan kun päästöt pitää puolittaa, Suomi satsaa miljardin siihen, että lentomatkustajien määrä kasvaa kymmenellä miljoonalla.

 

Muissa Pohjoismaissa ilmastoymmärrys leviää. Svenska Dagbladet on vaihtanut puolet matkakohteista kaukomaista Pohjoismaihin ja pitää jutuissaan junaa ensisijaisena matkustusvälineenä alle 2 000 kilometrin matkoilla. Myös tanskalainen Politiken keskittyy matkajutuissaan lähimatkailuun.

Journalismi on lukijoille hyödyllisempää, jos me toimittajat emme enää vaikene raportoitujen asioiden suhteesta ilmastoon. Kun uutisoidut raportit kertovat, että päästövähennykset vaativat vähentämään lihankulutuksen murto-osaan nykyisestä, ruokasivut palvelevat lukijoita paremmin, jos siellä näytetään, miten muutos käytännössä tehdään. Kun tutkijat sanovat, että lentämistä on vähennettävä, on lukijalle hyödyllistä saada neuvoja maata pitkin matkailuun lähialueella. Kun tuore selvitys kertoo, että vaatealan päästöt ovat jopa yhtä suuret kuin liikenteen, palvelemme lukijaa, jos talousjutuissa kysytään vähittäiskaupan ja tekstiilialan yrityksiltä, miten päästövähennykset muuttavat niiden liiketoimintamalleja. Esimerkkejä voisi antaa vaikka kuinka paljon.

Ilmastonmuutos pitää huomioida kaikkien juttutyyppien kohdalla. Jo pitkään me toimittajat olemme huomioineet kaikessa rahan. ”Mitä tämä maksaa?” ja ”Kuka maksaa?” ovat peruskysymyksiä myös kulttuuritoimittajille, kaupunkitoimittajille ja autotoimittajille. Jatkossa toimittajien on syytä rutiininomaisesti kysyä itseltään, ja usein myös haastateltavilta: Mitä tämä tarkoittaa ilmastopäästöille? Miltä raportoimani asia näyttää kolme astetta lämpimämmässä maailmassa? Sitä kohti me nimittäin nyt olemme matkalla. Kuka kehtaa näyttää siellä lapsilleen niitä juttuja, jotka kirjoitimme vuonna 2019?

Riikka Suominen

41-vuotias helsinkiläinen Vihreän Langan päätoimittaja

Loi ekologisen aikakauslehti Huilin ja pyöritti sitä julkaisevaa yritystä neljä vuotta

Työskennellyt uutistoimittajana ja eläinsuojelujärjestön tiedottajana

Opiskellut Ruotsissa matkailua, sosiaali-alaa, markkinointia ja journalismia

Ollut ehdolla vaaleissa vihreiden listalta



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta