Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Hanna Valle, 30

Zeldan visuaalinen suunnittelija ja perustaja.

Tekee maisteriopintojaan Amsterdamissa Sandberg-instituutissa. Aiemmin opiskellut Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun kandiohjelmassa, jonka aikana ollut myös vaihdossa Kioto Seika Universityn graafisen suunnittelun osastolla.

Työskennellyt graafisena suunnittelijana sekä freelancerina että mainos- ja viestintätoimistoissa sekä toiminut satunnaisesti kuvittajana.

Zeldan Rakkaus-numero voitti hopeaa Nuoret Luovat -kategoriassa Vuoden Huiput 2017 -kilpailussa.

JOURNALISTI
28.3.2019

Nina Erho, teksti
Jussi Puikkonen, kuva

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

”Zelda sai alkunsa vuonna 2016 henkilökohtaisesta ja akateemisesta ahdistuksestani ja siitä, että suomalainen media tuntui jättävän monia ääniä ulkopuolelleen. Halusin kokeilla uudentyyppistä julkaisua ja ottaa lähtökohdaksi intersektionaalisen feminismin, joka tarkastelee sukupuolisen syrjinnän lisäksi muita syrjinnän muotoja. Meillä ei ollut juurikaan digitaalisia feministisiä julkaisuja”, sanoo visuaalinen suunnittelija Hanna Valle.

Ensimmäinen Zelda oli Vallen opinnäytetyö Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun ja visuaalisen viestinnän kandidaattiohjelmaan. Nyt se on kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä verkkolehti. Tekeillä oleva viides numero käsittelee kulisseja.

”Halusin rakentaa ympärilleni yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Ensimmäisen Zeldan tekijät olivat ystäviäni ja tuttuja, ja ydinryhmä on pysynyt melko samana. Minä vastaan visuaalisesta suunnittelusta, ja sisältö suunnitellaan yhteisöllisesti.

Alusta asti tekstejä ovat editoineet Iida Sofia Hirvonen ja Elina Tervonen, ja koodari Santeri Räisänen on ollut mukana toisesta numerosta. Ryhmän uusimmat jäsenet ovat editori Eveliina Lempiäinen sekä viestinnästä ja organisoinnista vastaava Maija Ihanainen.

Lisäksi joka numerolla on noin viisitoista vaihtuvaa tekijää, joita etsimme somessa ja joita ilmoittautuu muutoinkin mukaan. Aiemmin olemme kokoontuneet kaikki yhteen aloittamaan numeron tekemistä, mutta nyt se ei onnistunut, kun opiskelen Amsterdamissa.

Ensimmäisen numeron jälkeen saimme Koneen Säätiöltä kaksivuotisen toiminta-apurahan, mutta nyt Zelda on jälleen omillaan. Minua palkitsee riittävästi se, että Zelda on löytänyt paikkansa erilaisten tekijöiden yhteisönä ja ideoiden kasvualustana. Hienolta tuntui myös, että tämän tyyppinen tekeminen tunnustettiin relevantiksi Vuoden Huipuissa.

Silti järkevä ajankäyttö Zeldan, palkkatöiden ja opiskelun kesken on haastavaa. Puhumme tästä tekijöiden kanssa paljon ja pyrimme siihen, ettei Zelda olisi kahle vaan myönteinen tilaisuus ilmaista itseään.

Joissakin palautteissa Zeldan visuaalisuus on koettu hämmentäväksi ja sekavaksi, ja tekstejä on pidetty viimeistelemättöminä, mutta en pidä näitäkään mielipiteitä kielteisinä. Zeldan tärkeä tehtävä on olla kokeilualusta, jossa tekijät voivat vapautua paineestaan olla ammattimaisia ja alusta alkaen valmiita.”

Hanna Valle, 30

Zeldan visuaalinen suunnittelija ja perustaja.

Tekee maisteriopintojaan Amsterdamissa Sandberg-instituutissa. Aiemmin opiskellut Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän muotoilun kandiohjelmassa, jonka aikana ollut myös vaihdossa Kioto Seika Universityn graafisen suunnittelun osastolla.

Työskennellyt graafisena suunnittelijana sekä freelancerina että mainos- ja viestintätoimistoissa sekä toiminut satunnaisesti kuvittajana.

Zeldan Rakkaus-numero voitti hopeaa Nuoret Luovat -kategoriassa Vuoden Huiput 2017 -kilpailussa.

Antti Grundsténin valinta

Imagen AD Antti Grundstén valitsi esiteltäväksi visuaalinen suunnittelija Hanna Vallen työtä tämän perustamassa verkkolehdessä Zeldassa (zelda.fi):

”Zelda on upea! Ja vaikea, erilainen ja tärkeä. En uskonut hyviin ’nettilehtiin’ ennen Zeldaa. Uuden Zeldan ilmestyessä olo on kuin avaisi Kinder-maatuskaa, kerros kerrokselta tulee uutta ja hyvää sisältöä, joka panee ajattelemaan. Visuaalisesti se on innostava, oksettava, hauska ja ennen kaikkea omaa uraansa uurtava. Hanna Valle on idolini. Älä ikinä lopeta.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta