Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

JOURNALISTI
28.3.2019

Tytti Oras

tytti.oras@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton lakimies.

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Miksi media-alalla on niin vaikeaa puhua avoimesti palkoista? Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole? Onko palkka-avoimuus oikeasti radikaali ajatus?

Lehdistön luottamusmiehet ja työnantajat neuvottelevat parhaillaan siitä, miten työehtosopimuksen mukaiset paikalliset palkankorotuserät jaetaan. Palkat ja palkankorotukset ovat Journalistiliiton neuvottelemien työehtosopimusten olennaista sisältöä.

Palkka koostuu yleensä peruspalkasta ja henkilökohtaisesta, pätevyyteen tai osaamiseen liittyvästä palkanosasta. Työnantajat toivovat, että työntekijän toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan palkitsemalla. Jos työnantaja haluaa, että työntekijät opettelevat sekä kirjoittamaan että kuvaamaan, se jakaa paikallisen erän palkintona monitaitoisuudesta.

 

Toiminnan suuntaaminen palkalla voi toimia, jos työntekijä tietää, mitä hänen pitää tehdä saadakseen palkankorotuksen. Taloustieteessä puhutaan ihmisestä, joka toimii toivotulla tavalla, jos saa siten lisää rahaa. Psykologinen motivaatioteoria sen sijaan luottaa ihmisen hyvyyteen ja sisäisen motivaation merkitykseen. Palkitsemisen pitäisi tukea sisäistä motivaatiota. Epäoikeudenmukaisiksi koetut palkkiot voivat jopa vähentää sitoutumista työyhteisöön.

Avoimuus lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta, luottamusta ja sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio on puolestaan kehittymisen ja luovuuden edellytys. Yritystoiminnan näkökulmasta sisäisen motivaation ruokkiminen voi olla merkittävä kilpailuetu.

Suomalaisessa ohjelmistoyritys Vincitissä on kokeiltu palkkojen avoimuutta. Siellä lähes kaikkien palkat ovat kaikkien tiedossa. Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä toimii ja vahvistaa palkitsemisen vaikuttavuutta.

 

Myös kollektiivisia palkkaneuvotteluita helpottaisi, jos työnantaja ja työntekijät voisivat käsitellä palkkoja avoimesti. Tällä hetkellä neuvotteluasetelma ei aina ole tasapuolinen: työnantajalla on käytettävissään kaikki tarpeelliset taustatiedot, mutta työntekijöiden edustaja saa tyytyä epämääräisiin keskiarvoihin. Kun pohjatiedot ovat puutteelliset, neuvottelutavoitteiden määrittely on vaikeaa. Varjonyrkkeily ei myöskään toimi neuvottelumenetelmänä kovin hyvin. Tämä ei ole kummankaan osapuolen etu.

Onneksi osa yrityksistä on ymmärtänyt aidon yhteistoiminnan merkityksen. Niissä osapuolet pystyvät neuvottelemaan ja sopimaan avoimesti myös palkankorotuksista.

 

Tulevaisuutta ei voi rakentaa käpertymällä piiloon ja kuvittelemalla, että vaikeat asiat katoavat, jos niistä ei puhuta. Ihmisten ja yritysten johtamisessa sellainen ei ainakaan toimi. Media-alan yritykset voisivat olla myös palkka-avoimuusasiassa kehityksen kärkijoukoissa.
 

Lehdistön työehtosopimus on voimassa 1.12.2017 – 31.1.2020.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta