Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

JOURNALISTI
28.3.2019

Tytti Oras

tytti.oras@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton lakimies.

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Miksi media-alalla on niin vaikeaa puhua avoimesti palkoista? Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole? Onko palkka-avoimuus oikeasti radikaali ajatus?

Lehdistön luottamusmiehet ja työnantajat neuvottelevat parhaillaan siitä, miten työehtosopimuksen mukaiset paikalliset palkankorotuserät jaetaan. Palkat ja palkankorotukset ovat Journalistiliiton neuvottelemien työehtosopimusten olennaista sisältöä.

Palkka koostuu yleensä peruspalkasta ja henkilökohtaisesta, pätevyyteen tai osaamiseen liittyvästä palkanosasta. Työnantajat toivovat, että työntekijän toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan palkitsemalla. Jos työnantaja haluaa, että työntekijät opettelevat sekä kirjoittamaan että kuvaamaan, se jakaa paikallisen erän palkintona monitaitoisuudesta.

 

Toiminnan suuntaaminen palkalla voi toimia, jos työntekijä tietää, mitä hänen pitää tehdä saadakseen palkankorotuksen. Taloustieteessä puhutaan ihmisestä, joka toimii toivotulla tavalla, jos saa siten lisää rahaa. Psykologinen motivaatioteoria sen sijaan luottaa ihmisen hyvyyteen ja sisäisen motivaation merkitykseen. Palkitsemisen pitäisi tukea sisäistä motivaatiota. Epäoikeudenmukaisiksi koetut palkkiot voivat jopa vähentää sitoutumista työyhteisöön.

Avoimuus lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta, luottamusta ja sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio on puolestaan kehittymisen ja luovuuden edellytys. Yritystoiminnan näkökulmasta sisäisen motivaation ruokkiminen voi olla merkittävä kilpailuetu.

Suomalaisessa ohjelmistoyritys Vincitissä on kokeiltu palkkojen avoimuutta. Siellä lähes kaikkien palkat ovat kaikkien tiedossa. Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä toimii ja vahvistaa palkitsemisen vaikuttavuutta.

 

Myös kollektiivisia palkkaneuvotteluita helpottaisi, jos työnantaja ja työntekijät voisivat käsitellä palkkoja avoimesti. Tällä hetkellä neuvotteluasetelma ei aina ole tasapuolinen: työnantajalla on käytettävissään kaikki tarpeelliset taustatiedot, mutta työntekijöiden edustaja saa tyytyä epämääräisiin keskiarvoihin. Kun pohjatiedot ovat puutteelliset, neuvottelutavoitteiden määrittely on vaikeaa. Varjonyrkkeily ei myöskään toimi neuvottelumenetelmänä kovin hyvin. Tämä ei ole kummankaan osapuolen etu.

Onneksi osa yrityksistä on ymmärtänyt aidon yhteistoiminnan merkityksen. Niissä osapuolet pystyvät neuvottelemaan ja sopimaan avoimesti myös palkankorotuksista.

 

Tulevaisuutta ei voi rakentaa käpertymällä piiloon ja kuvittelemalla, että vaikeat asiat katoavat, jos niistä ei puhuta. Ihmisten ja yritysten johtamisessa sellainen ei ainakaan toimi. Media-alan yritykset voisivat olla myös palkka-avoimuusasiassa kehityksen kärkijoukoissa.
 

Lehdistön työehtosopimus on voimassa 1.12.2017 – 31.1.2020.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta