Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

JOURNALISTI
28.3.2019

Tytti Oras

tytti.oras@journalistiliitto.fi

Kirjoittaja on Journalistiliiton lakimies.

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Miksi media-alalla on niin vaikeaa puhua avoimesti palkoista? Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole? Onko palkka-avoimuus oikeasti radikaali ajatus?

Lehdistön luottamusmiehet ja työnantajat neuvottelevat parhaillaan siitä, miten työehtosopimuksen mukaiset paikalliset palkankorotuserät jaetaan. Palkat ja palkankorotukset ovat Journalistiliiton neuvottelemien työehtosopimusten olennaista sisältöä.

Palkka koostuu yleensä peruspalkasta ja henkilökohtaisesta, pätevyyteen tai osaamiseen liittyvästä palkanosasta. Työnantajat toivovat, että työntekijän toimintaa voidaan ohjata haluttuun suuntaan palkitsemalla. Jos työnantaja haluaa, että työntekijät opettelevat sekä kirjoittamaan että kuvaamaan, se jakaa paikallisen erän palkintona monitaitoisuudesta.

 

Toiminnan suuntaaminen palkalla voi toimia, jos työntekijä tietää, mitä hänen pitää tehdä saadakseen palkankorotuksen. Taloustieteessä puhutaan ihmisestä, joka toimii toivotulla tavalla, jos saa siten lisää rahaa. Psykologinen motivaatioteoria sen sijaan luottaa ihmisen hyvyyteen ja sisäisen motivaation merkitykseen. Palkitsemisen pitäisi tukea sisäistä motivaatiota. Epäoikeudenmukaisiksi koetut palkkiot voivat jopa vähentää sitoutumista työyhteisöön.

Avoimuus lisää oikeudenmukaisuuden tunnetta, luottamusta ja sisäistä motivaatiota. Sisäinen motivaatio on puolestaan kehittymisen ja luovuuden edellytys. Yritystoiminnan näkökulmasta sisäisen motivaation ruokkiminen voi olla merkittävä kilpailuetu.

Suomalaisessa ohjelmistoyritys Vincitissä on kokeiltu palkkojen avoimuutta. Siellä lähes kaikkien palkat ovat kaikkien tiedossa. Vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä toimii ja vahvistaa palkitsemisen vaikuttavuutta.

 

Myös kollektiivisia palkkaneuvotteluita helpottaisi, jos työnantaja ja työntekijät voisivat käsitellä palkkoja avoimesti. Tällä hetkellä neuvotteluasetelma ei aina ole tasapuolinen: työnantajalla on käytettävissään kaikki tarpeelliset taustatiedot, mutta työntekijöiden edustaja saa tyytyä epämääräisiin keskiarvoihin. Kun pohjatiedot ovat puutteelliset, neuvottelutavoitteiden määrittely on vaikeaa. Varjonyrkkeily ei myöskään toimi neuvottelumenetelmänä kovin hyvin. Tämä ei ole kummankaan osapuolen etu.

Onneksi osa yrityksistä on ymmärtänyt aidon yhteistoiminnan merkityksen. Niissä osapuolet pystyvät neuvottelemaan ja sopimaan avoimesti myös palkankorotuksista.

 

Tulevaisuutta ei voi rakentaa käpertymällä piiloon ja kuvittelemalla, että vaikeat asiat katoavat, jos niistä ei puhuta. Ihmisten ja yritysten johtamisessa sellainen ei ainakaan toimi. Media-alan yritykset voisivat olla myös palkka-avoimuusasiassa kehityksen kärkijoukoissa.
 

Lehdistön työehtosopimus on voimassa 1.12.2017 – 31.1.2020.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta