Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

JOURNALISTI
28.2.2019

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, grafiikka

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Yt-neuvottelut aiheuttivat viime vuonna valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa ovat kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä oikeudessa viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto setvi 50 riitaa, joista puolet käsitteli yt-neuvotteluiden jälkipyykkiä. Pääasiassa viime vuonna puitiin vuoden 2015 irtisanomisia.

 

Yt-neuvottelujen jälkeen luottamusmies ja Journalistiliiton yt-yhteyshenkilö seuraavat, onko työ todella vähentynyt niin kuin neuvotteluissa on ilmoitettu tai onko syntynyt uutta työtä, johon irtisanottu olisi takaisinottoajan puitteissa pitänyt palkata.

”Monesti oikeustapauksissa on kyse näiden kahden yhdistelmästä”, sanoo SJL:n edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Kanneaika, jonka kuluessa irtisanomiset on riitautettava, on kaksi vuotta, ja usein liitossa odotetaan lähelle kanneajan loppua ennen oikeusprosessia. Näin myös viime vuoden pisimpään vireillä olleessa tapauksessa, jossa MTV Sisällöt Oy tuomittiin hovioikeudessa korvauksiin urheilutoimittaja Panu Markkasen lokakuussa 2013 saamista potkuista.

 

Eniten viime vuonna lisääntyivät palkka-asioihin (7) ja henkilöperusteisiin irtisanomisiin (5) liittyvät riidat. Savolainen pitää nousua vuosikohtaisena vaihteluna, joka ei välttämättä ennakoi tapausten pysyvää kasvua.

”Palvelualoihin verrattuna palkkariitoja on meillä vähän.”

Free-palkkioihin liittyvät kiistat taas vähenivät viime vuonna.

Eniten riitoja Journalistiliiton jäsenillä oli viime vuonna Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaisevan SLP Kustannus Oy:n kanssa. Kyse on samoista vuoden 2015 yt-neuvotteluista periytyvistä tapauksista, joista riideltiin jo edellisenä vuonna. Kuusi tapauksista liittyi siihen, että työnantaja oli jo ennen yt-neuvottelujen päättymistä tehnyt listan irtisanottavista.

Valtaosa riidoista on yhä kesken: 50 tapauksesta 29. Viime vuonna päättyneistä riidoista saldo oli 12 voittoa, 3 tappiota ja 6 sovittua. Yleensä SJL:n voittoprosentti on yli 90, mutta viime vuotta heikensi hovioikeudesta tullut tappio Ylen Uusi Päivä -sarjaan liittyen.

”Koska osallisena oli kolme jäsentä, se on merkitty kolmeksi tappioksi.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta