Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.
JOURNALISTI
28.2.2019

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, grafiikka

Yt-neuvottelut aiheuttivat viime vuonna valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa ovat kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä oikeudessa viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto setvi 50 riitaa, joista puolet käsitteli yt-neuvotteluiden jälkipyykkiä. Pääasiassa viime vuonna puitiin vuoden 2015 irtisanomisia.

 

Yt-neuvottelujen jälkeen luottamusmies ja Journalistiliiton yt-yhteyshenkilö seuraavat, onko työ todella vähentynyt niin kuin neuvotteluissa on ilmoitettu tai onko syntynyt uutta työtä, johon irtisanottu olisi takaisinottoajan puitteissa pitänyt palkata.

”Monesti oikeustapauksissa on kyse näiden kahden yhdistelmästä”, sanoo SJL:n edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Kanneaika, jonka kuluessa irtisanomiset on riitautettava, on kaksi vuotta, ja usein liitossa odotetaan lähelle kanneajan loppua ennen oikeusprosessia. Näin myös viime vuoden pisimpään vireillä olleessa tapauksessa, jossa MTV Sisällöt Oy tuomittiin hovioikeudessa korvauksiin urheilutoimittaja Panu Markkasen lokakuussa 2013 saamista potkuista.

 

Eniten viime vuonna lisääntyivät palkka-asioihin (7) ja henkilöperusteisiin irtisanomisiin (5) liittyvät riidat. Savolainen pitää nousua vuosikohtaisena vaihteluna, joka ei välttämättä ennakoi tapausten pysyvää kasvua.

”Palvelualoihin verrattuna palkkariitoja on meillä vähän.”

Free-palkkioihin liittyvät kiistat taas vähenivät viime vuonna.

Eniten riitoja Journalistiliiton jäsenillä oli viime vuonna Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaisevan SLP Kustannus Oy:n kanssa. Kyse on samoista vuoden 2015 yt-neuvotteluista periytyvistä tapauksista, joista riideltiin jo edellisenä vuonna. Kuusi tapauksista liittyi siihen, että työnantaja oli jo ennen yt-neuvottelujen päättymistä tehnyt listan irtisanottavista.

Valtaosa riidoista on yhä kesken: 50 tapauksesta 29. Viime vuonna päättyneistä riidoista saldo oli 12 voittoa, 3 tappiota ja 6 sovittua. Yleensä SJL:n voittoprosentti on yli 90, mutta viime vuotta heikensi hovioikeudesta tullut tappio Ylen Uusi Päivä -sarjaan liittyen.

”Koska osallisena oli kolme jäsentä, se on merkitty kolmeksi tappioksi.”



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta