Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

JOURNALISTI
28.2.2019

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, grafiikka

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Yt-neuvottelut aiheuttivat viime vuonna valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa ovat kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä oikeudessa viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto setvi 50 riitaa, joista puolet käsitteli yt-neuvotteluiden jälkipyykkiä. Pääasiassa viime vuonna puitiin vuoden 2015 irtisanomisia.

 

Yt-neuvottelujen jälkeen luottamusmies ja Journalistiliiton yt-yhteyshenkilö seuraavat, onko työ todella vähentynyt niin kuin neuvotteluissa on ilmoitettu tai onko syntynyt uutta työtä, johon irtisanottu olisi takaisinottoajan puitteissa pitänyt palkata.

”Monesti oikeustapauksissa on kyse näiden kahden yhdistelmästä”, sanoo SJL:n edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Kanneaika, jonka kuluessa irtisanomiset on riitautettava, on kaksi vuotta, ja usein liitossa odotetaan lähelle kanneajan loppua ennen oikeusprosessia. Näin myös viime vuoden pisimpään vireillä olleessa tapauksessa, jossa MTV Sisällöt Oy tuomittiin hovioikeudessa korvauksiin urheilutoimittaja Panu Markkasen lokakuussa 2013 saamista potkuista.

 

Eniten viime vuonna lisääntyivät palkka-asioihin (7) ja henkilöperusteisiin irtisanomisiin (5) liittyvät riidat. Savolainen pitää nousua vuosikohtaisena vaihteluna, joka ei välttämättä ennakoi tapausten pysyvää kasvua.

”Palvelualoihin verrattuna palkkariitoja on meillä vähän.”

Free-palkkioihin liittyvät kiistat taas vähenivät viime vuonna.

Eniten riitoja Journalistiliiton jäsenillä oli viime vuonna Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaisevan SLP Kustannus Oy:n kanssa. Kyse on samoista vuoden 2015 yt-neuvotteluista periytyvistä tapauksista, joista riideltiin jo edellisenä vuonna. Kuusi tapauksista liittyi siihen, että työnantaja oli jo ennen yt-neuvottelujen päättymistä tehnyt listan irtisanottavista.

Valtaosa riidoista on yhä kesken: 50 tapauksesta 29. Viime vuonna päättyneistä riidoista saldo oli 12 voittoa, 3 tappiota ja 6 sovittua. Yleensä SJL:n voittoprosentti on yli 90, mutta viime vuotta heikensi hovioikeudesta tullut tappio Ylen Uusi Päivä -sarjaan liittyen.

”Koska osallisena oli kolme jäsentä, se on merkitty kolmeksi tappioksi.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta