Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

JOURNALISTI
28.2.2019

Janne Salomaa, teksti
Kai Widell, grafiikka

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Yt-neuvottelut aiheuttivat viime vuonna valtaosan työntekijän ja työnantajan välisistä oikeusriidoista, ilmenee Journalistiliiton edunvalvontayksikön tekemästä koosteesta. Koosteessa ovat kaikki Journalistiliiton jäsenen ja työn- tai toimeksiantajan väliset riitatapaukset, joita liitto on ollut selvittämässä oikeudessa viime vuoden aikana.

Viime vuonna Journalistiliitto setvi 50 riitaa, joista puolet käsitteli yt-neuvotteluiden jälkipyykkiä. Pääasiassa viime vuonna puitiin vuoden 2015 irtisanomisia.

 

Yt-neuvottelujen jälkeen luottamusmies ja Journalistiliiton yt-yhteyshenkilö seuraavat, onko työ todella vähentynyt niin kuin neuvotteluissa on ilmoitettu tai onko syntynyt uutta työtä, johon irtisanottu olisi takaisinottoajan puitteissa pitänyt palkata.

”Monesti oikeustapauksissa on kyse näiden kahden yhdistelmästä”, sanoo SJL:n edunvalvontajohtaja Petri Savolainen. Kanneaika, jonka kuluessa irtisanomiset on riitautettava, on kaksi vuotta, ja usein liitossa odotetaan lähelle kanneajan loppua ennen oikeusprosessia. Näin myös viime vuoden pisimpään vireillä olleessa tapauksessa, jossa MTV Sisällöt Oy tuomittiin hovioikeudessa korvauksiin urheilutoimittaja Panu Markkasen lokakuussa 2013 saamista potkuista.

 

Eniten viime vuonna lisääntyivät palkka-asioihin (7) ja henkilöperusteisiin irtisanomisiin (5) liittyvät riidat. Savolainen pitää nousua vuosikohtaisena vaihteluna, joka ei välttämättä ennakoi tapausten pysyvää kasvua.

”Palvelualoihin verrattuna palkkariitoja on meillä vähän.”

Free-palkkioihin liittyvät kiistat taas vähenivät viime vuonna.

Eniten riitoja Journalistiliiton jäsenillä oli viime vuonna Kainuun Sanomia ja paikallislehtiä julkaisevan SLP Kustannus Oy:n kanssa. Kyse on samoista vuoden 2015 yt-neuvotteluista periytyvistä tapauksista, joista riideltiin jo edellisenä vuonna. Kuusi tapauksista liittyi siihen, että työnantaja oli jo ennen yt-neuvottelujen päättymistä tehnyt listan irtisanottavista.

Valtaosa riidoista on yhä kesken: 50 tapauksesta 29. Viime vuonna päättyneistä riidoista saldo oli 12 voittoa, 3 tappiota ja 6 sovittua. Yleensä SJL:n voittoprosentti on yli 90, mutta viime vuotta heikensi hovioikeudesta tullut tappio Ylen Uusi Päivä -sarjaan liittyen.

”Koska osallisena oli kolme jäsentä, se on merkitty kolmeksi tappioksi.”



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta