Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Antti Grundstén, 34

Työskennellyt Imagessa heinäkuusta 2018 lähtien.

Ennen Imagea työskennellyt muun muassa Bond Creative Agencyssä, Kasino Creative Studiossa, Ylioppilaslehdessä, Vapa Mediassa ja omassa suunnittelutoimistossaan Double Happinessissa.

Valmistunut taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun laitokselta. Palkittu Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa.

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Anna Autio, kuva

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

”Edeltäjäni Anna-Mari Tenhunen uudisti Imagen ulkoasun viime keväänä, ja olen jatkanut sitä tyyliä, koska muu hämmentäisi lukijoita ja brändiä. Samalla olen pikku hiljaa tehnyt sisäsivuille omannäköistäni jälkeä. Haluan, että lehdessä on yllätyksiä”, sanoo Imagen AD Antti Grundstén.

Grundstén aloitti työssään viime heinäkuussa, ja elokuun Image oli ensimmäinen hänen tekemänsä.

”Ennen Imagea työskentelin suunnittelutoimistossa, jota pyöritin ystäväni kanssa. Kun Anna-Mari lähti Imagesta, ajattelin, että yrittäminen ei ehkä olekaan juttuni. Olen aina ollut kiinnostuneempi journalismista kuin markkinointiviestinnästä ja muusta, mitä toimistossa tuli tehtyä.

Haluan ulkoasulla viestiä jutuista asioita, jotka eivät tule suoraan läpi tekstistä ja auttaa lukijaa ymmärtämään niiden tunnelmaa. Vaikeinta on kuvittaa abstrakteja aiheita tai miettiä, tarvitseeko juttu ylipäätään kuvia.

Hieno haaste oli Sonja Saarikosken joulukuinen juttu seksuaalirikollisista. Miten avata aihetta ilman, että näyttää oikein mitään? Miten olla neutraali ja mielenkiintoinen samaan aikaan?

Koska suunnitteluni lähtee aina tekstistä, tyylini vaihtelee tekstin mukaan. Joskus se on vähän tyhmänrohkea, mistä seuraa jälkipuheita. Niin kävi elokuussa, kun kannessa olivat Jere ja Nanna Karalahti tutit suussa. Sain maanitella heitä, mutta kun kuva oli otettu, se oli otettu. Mielestäni se sopi jutun luonteeseen.

Joillakin paljon julkisuudessa olleilla on kuvauksiin suoranainen raideri vaatimuksia, ja he haluavat hyväksyä kuvat ennen julkaisua. Silloin keskustelen ja perustelen, että nämä eivät ole promokuvia vaan journalistista sisältöä ja meidän tulkintamme asiasta.

Markkinointiviestinnässä hylätään ideoita surutta, ja olen luontaisestikin nopeiden ratkaisujen ystävä. Siksi on vaatinut totuttelua, että Imagessa asioita hiotaan, enkä isossa mediatalossa voi päättää ja tehdä kaikkea saman tien itse.

Pikku turhautumiset korvaa työ kovan luokan tekstiammattilaisten kanssa, ja tunnen olevani kotona.”

Antti Grundstén, 34

Työskennellyt Imagessa heinäkuusta 2018 lähtien.

Ennen Imagea työskennellyt muun muassa Bond Creative Agencyssä, Kasino Creative Studiossa, Ylioppilaslehdessä, Vapa Mediassa ja omassa suunnittelutoimistossaan Double Happinessissa.

Valmistunut taiteen kandidaatiksi Aalto-yliopiston graafisen suunnittelun laitokselta. Palkittu Grafian Vuoden Huiput -kilpailussa.

Tuija Siltamäen valinta

Toimittaja Tuija Siltamäki valitsi esiteltäväksi Image-lehden ulkoasun, josta vastaa AD Antti Grundstén:

”Image on siitä poikkeuksellinen aikakauslehti, että hyvien juttujen lisäksi sillä on harkittu ja kunnianhimoisesti toteutettu ulkoasu, jossa näkyy vahvasti kulloisenkin AD:n kädenjälki.

Tyylikkään Anna-Mari Tenhusen jälkeen ’puikkoihin’ on hypännyt Antti Grundstén, jonka aikana estetiikka on vaihdellut hullusta herkkään. Taitoa on saada tyylien näennäinen sekamelska sopimaan yhteen lukijaa itsetarkoituksellisesti hämmentämättä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta