Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki, 42, aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä, joka jaetaan kerran viikossa Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä 9 500 talouteen. Aiemmin hän oli freelancetoimittaja. Koulutukseltaan Kangas-Viljamäki on valokuvaaja ja lähihoitaja. Selänteessä työskentelee päätoimittaja ja myyntineuvottelija.

JOURNALISTI
28.2.2019

Marja Honkonen, teksti

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Olet Selänteen pitkäaikainen freelancetoimittaja ja vakituuraaja. Miltä tuntui tulla valituksi päätoimittajaksi?

Hyvältä tietenkin. Ihmisten vastaanotto on ollut lämmin. Siitä pitää olla kiitollinen.

 

Lupaat lisätä lehteen iloa ja naurua. Miten?

Se onnistuu persoonalla ja juttuvalinnoilla. Ei linja hirveän paljon muutu, mutta ehkä tuon esille enemmän ihmisiä. Eikä asioita tarvitse katsoa aina synkistä kulmista.

 

Mikä on lehdelle suurin haaste?

Saada monen ikäisiä lukijoita ja lukijat pysymään. Nuoret eivät oikein tahdo tarttua printtiin.

 

Selänne on osa Keski-Pohjanmaan Kirjapainon lehtiperhettä. Millaista on yhteistyö muiden kanssa?

Hyvin monipuolista. Olemme jatkuvasti yhteydessä, vaihdamme juttuja ja pidämme Skype-kokouksia. Digitaalisuus on lisännyt yhteistyötämme entisestään. Kun olen itse ollut tässä mukana kauan ”kylkiäisenä”, kaikki ovat tuttuja.

 

Miten syntyy hyvä suhde freelancereihin?

Freelancer on pidettävä osana porukkaa ja välit häneen hyvänä, siitä se lähtee. Päätoimittajan pitää kuunnella sitä toistakin puolta.


Onko paikallislehti aina alueensa asialla?

Kyllä. Kenen muunkaan asialla voisimme olla kuin omien ihmisten?


Onko ilmaisjakelulehden vaikea olla kriittinen paikallisia mainostajia kohtaan?

Joskus ehkä, mutta asiat pitää ottaa asioina. Ja kaikkihan riippuu siitä, miten asiat esitetään. En ole oman urani aikana koskaan joutunut ainakaan kovin hankalaan välikäteen.


Opiskelit alunperin lähihoitajaksi. Miten sinusta tuli toimittaja?

Vahingossa! Selänne oli juuri perustettu, kun olin kuopukseni kanssa äitiyslomalla vuonna 2010. Etsin vanhempainvapaalle pientä rahoitusta. Kirjoitin Selänteen päätoimittajalle pienen pätkän tekstiä ja kysyin, tarvitsetteko apua. Siitä se lähti.

 

Miksi halusit myös valokuvauksen ammattitutkinnon?

Valokuvaus on kiinnostanut minua aina. Yrittäjänä halusin kirjoittamisen vastapainoksi tehdä enemmän kuvaustyötä. Minulla oli valokuvaamokin. Valokuvaus kuuluu myös päätoimittajan työnkuvaan.

 

Teit vuosikymmenen verran mielenterveystyötä. Mitä se antoi journalismiin?

Kykyä tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Ymmärrän myös terveydenhuollon puolta syvemmin. Siellä on paljon toimintatapoja ja työyhteisön hierarkiaa, jotka eivät välttämättä aukea ulkopuolisille.

Satu Kangas-Viljamäki, 42, aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä, joka jaetaan kerran viikossa Haapajärvellä, Kärsämäellä, Pyhäjärvellä ja Reisjärvellä 9 500 talouteen. Aiemmin hän oli freelancetoimittaja. Koulutukseltaan Kangas-Viljamäki on valokuvaaja ja lähihoitaja. Selänteessä työskentelee päätoimittaja ja myyntineuvottelija.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta