Peili konfliktille

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.

JOURNALISTI
28.2.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Toimittaja Pertti Pesonen on jälleen pakannut matkalaukkunsa. Parin päivän päästä hän matkustaa Venezuelaan Ylen Ulkolinja-dokumenttia varten.

Venezuelassa on kuohunut jo pitkään. Pesonen on seurannut, kuinka sananvapaus on hiljalleen nujerrettu ja maasta on muovattu diktatuuri. Länsimaat ovat heränneet maan epärehellisiin vaaleihin ja aloittaneet painostuksen vasta hiljattain.

Viimeksi Pesonen teki dokumentin Venezuelan kansalaisten arjesta viime vuonna. Kuva ei ollut mairitteleva: ihmiset elivät ahdingossa, lääkkeisiin ei ollut varaa tai niitä ei ollut tarjolla.

Dokumentti myytiin saksalaiselle Deutsche Welle -kanavalle, joka esitti sitä maailmanlaajuisessa palvelussaan. Venezuelan televalvontavirasto Conatel katkaisi Venezuelassakin näkyvän kanavan signaalin pari minuuttia ohjelman alkamisen jälkeen.

”Ilmastoon ei mahdu sellainen, että kerrotaan rehellisesti, mitä Venezuelan kriisin taustalla on”, Pesonen sanoo.

 

Toinen Pesosen teos aiheutti viime vuonna somesodan Espanjassa. Ulkolinjan dokumentti Espanjalainen kosto kertoo kahden katalonialaisaktivistin pitkistä tutkintavankeuksista näiden puolisoiden näkökulmasta. Pesosen dokumentti herätti Espanjassa samanlaisia tuntoja kuin Katalonian itsenäistymisprosessi ylipäätään.

Häntä haastateltiin Espanjan toiseksi suurimpaan sanomalehteen La Vanguardiaan. Pian lehden kommenttiosio täyttyi tuhansista kommenteista. Pesonen uskoo suuren osan olleen masinoituja. Kommenteissa vaadittiin muun muassa Jari Litmasen boikotoimista ja kyseenalaistettiin dokumentti vedoten suomalaisten alkoholismiin.

1980-luvulta saakka Espanjaa seuranneen Pesosen mukaan espanjalaisten on vaikeaa myöntää, että maassa on poliittisia vankeja.

”Espanjalaiset kysyvät, miksi teen dokumentteja vain heidän hankalista asioistaan. Sanon, että teidän on ymmärrettävä, että pidän Espanjasta maana. Mutta asetan teille peilin eteen, jotta voitte nähdä, mikä on pielessä.”

 

Takaisin Venezuaelaan. Millä mielin Pesonen lähtee maahan nyt?

”Diktatuuri haastetaan nyt vakavasti. Siksi haluan olla mukana.”

Hän ei pakkaa mukaan luotiliivejä, mutta laukussa on kahvia ja lääkkeitä haastateltaville. Laukku ei tule takaisin tyhjänä.

”Minulta toivottiin tuliaisiksi rommia. Monet asiat ovat Venezuelassa pielessä, mutta he tekevät yhä erinomaista rommia.”

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta