Peili konfliktille

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.

JOURNALISTI
28.2.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Toimittaja Pertti Pesonen on jälleen pakannut matkalaukkunsa. Parin päivän päästä hän matkustaa Venezuelaan Ylen Ulkolinja-dokumenttia varten.

Venezuelassa on kuohunut jo pitkään. Pesonen on seurannut, kuinka sananvapaus on hiljalleen nujerrettu ja maasta on muovattu diktatuuri. Länsimaat ovat heränneet maan epärehellisiin vaaleihin ja aloittaneet painostuksen vasta hiljattain.

Viimeksi Pesonen teki dokumentin Venezuelan kansalaisten arjesta viime vuonna. Kuva ei ollut mairitteleva: ihmiset elivät ahdingossa, lääkkeisiin ei ollut varaa tai niitä ei ollut tarjolla.

Dokumentti myytiin saksalaiselle Deutsche Welle -kanavalle, joka esitti sitä maailmanlaajuisessa palvelussaan. Venezuelan televalvontavirasto Conatel katkaisi Venezuelassakin näkyvän kanavan signaalin pari minuuttia ohjelman alkamisen jälkeen.

”Ilmastoon ei mahdu sellainen, että kerrotaan rehellisesti, mitä Venezuelan kriisin taustalla on”, Pesonen sanoo.

 

Toinen Pesosen teos aiheutti viime vuonna somesodan Espanjassa. Ulkolinjan dokumentti Espanjalainen kosto kertoo kahden katalonialaisaktivistin pitkistä tutkintavankeuksista näiden puolisoiden näkökulmasta. Pesosen dokumentti herätti Espanjassa samanlaisia tuntoja kuin Katalonian itsenäistymisprosessi ylipäätään.

Häntä haastateltiin Espanjan toiseksi suurimpaan sanomalehteen La Vanguardiaan. Pian lehden kommenttiosio täyttyi tuhansista kommenteista. Pesonen uskoo suuren osan olleen masinoituja. Kommenteissa vaadittiin muun muassa Jari Litmasen boikotoimista ja kyseenalaistettiin dokumentti vedoten suomalaisten alkoholismiin.

1980-luvulta saakka Espanjaa seuranneen Pesosen mukaan espanjalaisten on vaikeaa myöntää, että maassa on poliittisia vankeja.

”Espanjalaiset kysyvät, miksi teen dokumentteja vain heidän hankalista asioistaan. Sanon, että teidän on ymmärrettävä, että pidän Espanjasta maana. Mutta asetan teille peilin eteen, jotta voitte nähdä, mikä on pielessä.”

 

Takaisin Venezuaelaan. Millä mielin Pesonen lähtee maahan nyt?

”Diktatuuri haastetaan nyt vakavasti. Siksi haluan olla mukana.”

Hän ei pakkaa mukaan luotiliivejä, mutta laukussa on kahvia ja lääkkeitä haastateltaville. Laukku ei tule takaisin tyhjänä.

”Minulta toivottiin tuliaisiksi rommia. Monet asiat ovat Venezuelassa pielessä, mutta he tekevät yhä erinomaista rommia.”

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta