Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.

JOURNALISTI
28.2.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Toimittaja Pertti Pesonen on jälleen pakannut matkalaukkunsa. Parin päivän päästä hän matkustaa Venezuelaan Ylen Ulkolinja-dokumenttia varten.

Venezuelassa on kuohunut jo pitkään. Pesonen on seurannut, kuinka sananvapaus on hiljalleen nujerrettu ja maasta on muovattu diktatuuri. Länsimaat ovat heränneet maan epärehellisiin vaaleihin ja aloittaneet painostuksen vasta hiljattain.

Viimeksi Pesonen teki dokumentin Venezuelan kansalaisten arjesta viime vuonna. Kuva ei ollut mairitteleva: ihmiset elivät ahdingossa, lääkkeisiin ei ollut varaa tai niitä ei ollut tarjolla.

Dokumentti myytiin saksalaiselle Deutsche Welle -kanavalle, joka esitti sitä maailmanlaajuisessa palvelussaan. Venezuelan televalvontavirasto Conatel katkaisi Venezuelassakin näkyvän kanavan signaalin pari minuuttia ohjelman alkamisen jälkeen.

”Ilmastoon ei mahdu sellainen, että kerrotaan rehellisesti, mitä Venezuelan kriisin taustalla on”, Pesonen sanoo.

 

Toinen Pesosen teos aiheutti viime vuonna somesodan Espanjassa. Ulkolinjan dokumentti Espanjalainen kosto kertoo kahden katalonialaisaktivistin pitkistä tutkintavankeuksista näiden puolisoiden näkökulmasta. Pesosen dokumentti herätti Espanjassa samanlaisia tuntoja kuin Katalonian itsenäistymisprosessi ylipäätään.

Häntä haastateltiin Espanjan toiseksi suurimpaan sanomalehteen La Vanguardiaan. Pian lehden kommenttiosio täyttyi tuhansista kommenteista. Pesonen uskoo suuren osan olleen masinoituja. Kommenteissa vaadittiin muun muassa Jari Litmasen boikotoimista ja kyseenalaistettiin dokumentti vedoten suomalaisten alkoholismiin.

1980-luvulta saakka Espanjaa seuranneen Pesosen mukaan espanjalaisten on vaikeaa myöntää, että maassa on poliittisia vankeja.

”Espanjalaiset kysyvät, miksi teen dokumentteja vain heidän hankalista asioistaan. Sanon, että teidän on ymmärrettävä, että pidän Espanjasta maana. Mutta asetan teille peilin eteen, jotta voitte nähdä, mikä on pielessä.”

 

Takaisin Venezuaelaan. Millä mielin Pesonen lähtee maahan nyt?

”Diktatuuri haastetaan nyt vakavasti. Siksi haluan olla mukana.”

Hän ei pakkaa mukaan luotiliivejä, mutta laukussa on kahvia ja lääkkeitä haastateltaville. Laukku ei tule takaisin tyhjänä.

”Minulta toivottiin tuliaisiksi rommia. Monet asiat ovat Venezuelassa pielessä, mutta he tekevät yhä erinomaista rommia.”

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta