Peili konfliktille

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.

JOURNALISTI
28.2.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Meeri Utti, kuva

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Toimittaja Pertti Pesonen on jälleen pakannut matkalaukkunsa. Parin päivän päästä hän matkustaa Venezuelaan Ylen Ulkolinja-dokumenttia varten.

Venezuelassa on kuohunut jo pitkään. Pesonen on seurannut, kuinka sananvapaus on hiljalleen nujerrettu ja maasta on muovattu diktatuuri. Länsimaat ovat heränneet maan epärehellisiin vaaleihin ja aloittaneet painostuksen vasta hiljattain.

Viimeksi Pesonen teki dokumentin Venezuelan kansalaisten arjesta viime vuonna. Kuva ei ollut mairitteleva: ihmiset elivät ahdingossa, lääkkeisiin ei ollut varaa tai niitä ei ollut tarjolla.

Dokumentti myytiin saksalaiselle Deutsche Welle -kanavalle, joka esitti sitä maailmanlaajuisessa palvelussaan. Venezuelan televalvontavirasto Conatel katkaisi Venezuelassakin näkyvän kanavan signaalin pari minuuttia ohjelman alkamisen jälkeen.

”Ilmastoon ei mahdu sellainen, että kerrotaan rehellisesti, mitä Venezuelan kriisin taustalla on”, Pesonen sanoo.

 

Toinen Pesosen teos aiheutti viime vuonna somesodan Espanjassa. Ulkolinjan dokumentti Espanjalainen kosto kertoo kahden katalonialaisaktivistin pitkistä tutkintavankeuksista näiden puolisoiden näkökulmasta. Pesosen dokumentti herätti Espanjassa samanlaisia tuntoja kuin Katalonian itsenäistymisprosessi ylipäätään.

Häntä haastateltiin Espanjan toiseksi suurimpaan sanomalehteen La Vanguardiaan. Pian lehden kommenttiosio täyttyi tuhansista kommenteista. Pesonen uskoo suuren osan olleen masinoituja. Kommenteissa vaadittiin muun muassa Jari Litmasen boikotoimista ja kyseenalaistettiin dokumentti vedoten suomalaisten alkoholismiin.

1980-luvulta saakka Espanjaa seuranneen Pesosen mukaan espanjalaisten on vaikeaa myöntää, että maassa on poliittisia vankeja.

”Espanjalaiset kysyvät, miksi teen dokumentteja vain heidän hankalista asioistaan. Sanon, että teidän on ymmärrettävä, että pidän Espanjasta maana. Mutta asetan teille peilin eteen, jotta voitte nähdä, mikä on pielessä.”

 

Takaisin Venezuaelaan. Millä mielin Pesonen lähtee maahan nyt?

”Diktatuuri haastetaan nyt vakavasti. Siksi haluan olla mukana.”

Hän ei pakkaa mukaan luotiliivejä, mutta laukussa on kahvia ja lääkkeitä haastateltaville. Laukku ei tule takaisin tyhjänä.

”Minulta toivottiin tuliaisiksi rommia. Monet asiat ovat Venezuelassa pielessä, mutta he tekevät yhä erinomaista rommia.”

Pertti Pesonen, 58

Ylen Ulkolinja-ohjelman ohjaaja vuodesta 2000.

Tuli Yleen kesätoimittajaksi vuonna 1986, toimittajana A-Studiossa ja ulkomaantoimittajana Ylen tv-uutisissa.

Tehnyt viisi poliittista tilannetta seurannutta dokumenttia Venezuelasta lähes parinkymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäinen kosketus maahan oli Missiakatemia -dokumentti vuodelta 1996.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta