Politiikot puolustavat toimittajia - periaatteessa

Journalisti kysyi puoluejohtajilta, miten he aikovat tukea mediaa ja suojella journalisteja ensi hallituskaudella.

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Kai Widell, Kuvitus

Millä konkreettisilla toimilla puolueesi aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen?

Kun Journalisti kysyi tätä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, vastaaja toisensa jälkeen totesi, ettei journalistien uhkailu saa vaarantaa vapaata tiedonvälitystä ja sananvapautta, jotka ovat demokratian kulmakiviä.

Silti vastaukset sisälsivät paljon enemmän korostamista, arvioimista, harkitsemista ja kannattamista kuin lupauksia konkreettisista toimista.

”Netin vihapuheesta välttää vastuun liian helposti, ja haluamme korostaa alustojen ylläpitäjien vastuuta”, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.

”Mielestäni voitaisiin harkita mallia, jossa työtään tekevään toimittajaan kohdistettu ’maalittaminen’ ja uhkailu olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia”, vihreiden Pekka Haavisto kirjoittaa.

”Kovan kielenkäytön trendi ei saa jatkua. Poliisin läsnäolo internetissä on osa tätä. Ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala ja rikosepäilyt tulee tutkia määräajassa. Olemme ehdottaneet lisämäärärahoja poliisille, syyttäjälle ja käräjäoikeuksille”, RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa.

 

Journalistiliitto on esittänyt, että sosiaalisen median alustat saatetaan vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä.

Asiaan suhtautuvat myönteisesti Haavisto, Henriksson, Orpo, kristillisten Sari Essayah, keskustan Juha Sipilä ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Selkeäsanaisin on Haavisto, jonka mielestä vastuuta ”tulee tiukentaa”.

Liiton esityksiin kuuluu myös, että journalistien häirintään liittyvät rikosnimikkeet muutettaisiin asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaisiksi. Ehdotusta kommentoivat myönteisesti Haavisto, Essayah, Henriksson ja Skinnari.

Liiton mielestä journalistin uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, koska työtään tekevän journalistin uhkaaminen vaarantaa demokratian. Ehdotusta kommentoi suoraan vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

”Lain tulee olla sama kaikille. Uhkailuihin ja kunnianloukkauksiin on toki puututtava, kuten muidenkin kansalaisten kohdalla, mutta tähän nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo riittävät välineet.”

Tarpeen vahvistaa vihapuhetta suitsivien viranomaisten resursseja nostavat esiin Haavisto, Henriksson ja Vasemmistoliiton Li Andersson. Andersson, Haavisto ja Orpo haluavat selvittää, miten tehokkaan puuttumisen vihapuheeseen nykylainsäädäntö mahdollistaa.

Orpo muistuttaa kokoomusministerien asettaneen vihapuheen torjumista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka työn tuloksia odotetaan keväällä.

 

Journalistiliitto on ehdottanut, että sekä painettujen että digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin ja suora lehtituki nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle.

Norjassa uutis- ja aikakausmediatilauksista ei makseta arvonlisäveroa. Ruotsissa ja Tanskassa mediaa tuetaan noin 60 miljoonalla eurolla, Norjassa 38 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa tuki on puoli miljoonaa. Tämän lisäksi MTV sai viime vuonna kolme ja STT 1,5 miljoonaa kertaluonteista tukea.

Nykyisten hallituspuolueiden Orpo, Sipilä ja Sampo Terho ottavat kunniaa siitä, että sähköisten julkaisujen arvonlisävero on ensi kesänä alenemassa 24 prosentista kymmeneen.

Sipilä mainitsee kertaluonteisten tukien olevan perusteltuja myös tulevaisuudessa mutta toteaa, että keskusta ei halua laskea lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lisää.

Skinnari pitää yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle tärkeänä, mutta haluaa selvittää, millainen tuki on tehokkainta. Andersson on valmis tukemaan laadukasta journalismia jopa nykyistä enemmän, kunhan tuet jaetaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Essayah kannattaa arvonlisäveron laskemista edelleen ”ottaen huomioon alennettujen verokantojen kokonaismäärän”.

Lehtien jakelutuen nostavat esiin Sipilä ja Henriksson. Vain Halla-aho epäilee medialle annettavaa yhteiskunnan tukea.

”Uskomme, että ihmiset kyllä kaipaavat laadukasta sisältöä ja ovat valmiita siitä maksamaan”, hän kirjoittaa.

 

Kysyttäessä, miten media-alan itsensätyöllistäjien asemaa voi parantaa, puoluejohtajat esittelevät ratkaisumalleja koko sosiaaliturvan ongelmiin. Kokoomuksella se on yleistuki, vihreillä, keskustalla ja Vasemmistoliitolla perustulo, sinisillä käänteinen tulovero ja kristillisillä kannustava perusturva.

Journalistiliitto ja itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET ovat ehdottaneet, että itsensätyöllistäjien neuvotteluvaltaa työnteon ehdoista parannetaan. Lisäksi vain harvoille toimeksiantajille paljon työskentelevät itsensätyöllistäjät olisi tulkittava työsuhteisiksi, jotta sosiaaliturva olisi kaikille yhtäläinen. Jotta itsensätyöllistämisen ja palkkatyön yhdistäminen olisi nykyistä joustavampaa, työttömyysturvalakia olisi muutettava.

Työn eri muotojen ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmia haluavat korjata kaikki. Suorinta tukea Journalistiliiton ehdotukset saavat Li Anderssonilta. Suomalaista journalismia muissa vastauksissaan kritisoiva Halla-ahokin on suopea.

”Journalistiliiton esitykset edunvalvonnan parantamiseksi ja sosiaaliturvan saattamiseksi ajan tasalle ovat hyviä”, hän kirjoittaa.

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta