Politiikot puolustavat toimittajia - periaatteessa

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Kai Widell, Kuvitus

Journalisti kysyi puoluejohtajilta, miten he aikovat tukea mediaa ja suojella journalisteja ensi hallituskaudella.

Millä konkreettisilla toimilla puolueesi aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen?

Kun Journalisti kysyi tätä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, vastaaja toisensa jälkeen totesi, ettei journalistien uhkailu saa vaarantaa vapaata tiedonvälitystä ja sananvapautta, jotka ovat demokratian kulmakiviä.

Silti vastaukset sisälsivät paljon enemmän korostamista, arvioimista, harkitsemista ja kannattamista kuin lupauksia konkreettisista toimista.

”Netin vihapuheesta välttää vastuun liian helposti, ja haluamme korostaa alustojen ylläpitäjien vastuuta”, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.

”Mielestäni voitaisiin harkita mallia, jossa työtään tekevään toimittajaan kohdistettu ’maalittaminen’ ja uhkailu olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia”, vihreiden Pekka Haavisto kirjoittaa.

”Kovan kielenkäytön trendi ei saa jatkua. Poliisin läsnäolo internetissä on osa tätä. Ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala ja rikosepäilyt tulee tutkia määräajassa. Olemme ehdottaneet lisämäärärahoja poliisille, syyttäjälle ja käräjäoikeuksille”, RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa.

 

Journalistiliitto on esittänyt, että sosiaalisen median alustat saatetaan vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä.

Asiaan suhtautuvat myönteisesti Haavisto, Henriksson, Orpo, kristillisten Sari Essayah, keskustan Juha Sipilä ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Selkeäsanaisin on Haavisto, jonka mielestä vastuuta ”tulee tiukentaa”.

Liiton esityksiin kuuluu myös, että journalistien häirintään liittyvät rikosnimikkeet muutettaisiin asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaisiksi. Ehdotusta kommentoivat myönteisesti Haavisto, Essayah, Henriksson ja Skinnari.

Liiton mielestä journalistin uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, koska työtään tekevän journalistin uhkaaminen vaarantaa demokratian. Ehdotusta kommentoi suoraan vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

”Lain tulee olla sama kaikille. Uhkailuihin ja kunnianloukkauksiin on toki puututtava, kuten muidenkin kansalaisten kohdalla, mutta tähän nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo riittävät välineet.”

Tarpeen vahvistaa vihapuhetta suitsivien viranomaisten resursseja nostavat esiin Haavisto, Henriksson ja Vasemmistoliiton Li Andersson. Andersson, Haavisto ja Orpo haluavat selvittää, miten tehokkaan puuttumisen vihapuheeseen nykylainsäädäntö mahdollistaa.

Orpo muistuttaa kokoomusministerien asettaneen vihapuheen torjumista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka työn tuloksia odotetaan keväällä.

 

Journalistiliitto on ehdottanut, että sekä painettujen että digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin ja suora lehtituki nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle.

Norjassa uutis- ja aikakausmediatilauksista ei makseta arvonlisäveroa. Ruotsissa ja Tanskassa mediaa tuetaan noin 60 miljoonalla eurolla, Norjassa 38 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa tuki on puoli miljoonaa. Tämän lisäksi MTV sai viime vuonna kolme ja STT 1,5 miljoonaa kertaluonteista tukea.

Nykyisten hallituspuolueiden Orpo, Sipilä ja Sampo Terho ottavat kunniaa siitä, että sähköisten julkaisujen arvonlisävero on ensi kesänä alenemassa 24 prosentista kymmeneen.

Sipilä mainitsee kertaluonteisten tukien olevan perusteltuja myös tulevaisuudessa mutta toteaa, että keskusta ei halua laskea lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lisää.

Skinnari pitää yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle tärkeänä, mutta haluaa selvittää, millainen tuki on tehokkainta. Andersson on valmis tukemaan laadukasta journalismia jopa nykyistä enemmän, kunhan tuet jaetaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Essayah kannattaa arvonlisäveron laskemista edelleen ”ottaen huomioon alennettujen verokantojen kokonaismäärän”.

Lehtien jakelutuen nostavat esiin Sipilä ja Henriksson. Vain Halla-aho epäilee medialle annettavaa yhteiskunnan tukea.

”Uskomme, että ihmiset kyllä kaipaavat laadukasta sisältöä ja ovat valmiita siitä maksamaan”, hän kirjoittaa.

 

Kysyttäessä, miten media-alan itsensätyöllistäjien asemaa voi parantaa, puoluejohtajat esittelevät ratkaisumalleja koko sosiaaliturvan ongelmiin. Kokoomuksella se on yleistuki, vihreillä, keskustalla ja Vasemmistoliitolla perustulo, sinisillä käänteinen tulovero ja kristillisillä kannustava perusturva.

Journalistiliitto ja itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET ovat ehdottaneet, että itsensätyöllistäjien neuvotteluvaltaa työnteon ehdoista parannetaan. Lisäksi vain harvoille toimeksiantajille paljon työskentelevät itsensätyöllistäjät olisi tulkittava työsuhteisiksi, jotta sosiaaliturva olisi kaikille yhtäläinen. Jotta itsensätyöllistämisen ja palkkatyön yhdistäminen olisi nykyistä joustavampaa, työttömyysturvalakia olisi muutettava.

Työn eri muotojen ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmia haluavat korjata kaikki. Suorinta tukea Journalistiliiton ehdotukset saavat Li Anderssonilta. Suomalaista journalismia muissa vastauksissaan kritisoiva Halla-ahokin on suopea.

”Journalistiliiton esitykset edunvalvonnan parantamiseksi ja sosiaaliturvan saattamiseksi ajan tasalle ovat hyviä”, hän kirjoittaa.

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta