Politiikot puolustavat toimittajia - periaatteessa

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Kai Widell, Kuvitus

Journalisti kysyi puoluejohtajilta, miten he aikovat tukea mediaa ja suojella journalisteja ensi hallituskaudella.

Millä konkreettisilla toimilla puolueesi aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen?

Kun Journalisti kysyi tätä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, vastaaja toisensa jälkeen totesi, ettei journalistien uhkailu saa vaarantaa vapaata tiedonvälitystä ja sananvapautta, jotka ovat demokratian kulmakiviä.

Silti vastaukset sisälsivät paljon enemmän korostamista, arvioimista, harkitsemista ja kannattamista kuin lupauksia konkreettisista toimista.

”Netin vihapuheesta välttää vastuun liian helposti, ja haluamme korostaa alustojen ylläpitäjien vastuuta”, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.

”Mielestäni voitaisiin harkita mallia, jossa työtään tekevään toimittajaan kohdistettu ’maalittaminen’ ja uhkailu olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia”, vihreiden Pekka Haavisto kirjoittaa.

”Kovan kielenkäytön trendi ei saa jatkua. Poliisin läsnäolo internetissä on osa tätä. Ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala ja rikosepäilyt tulee tutkia määräajassa. Olemme ehdottaneet lisämäärärahoja poliisille, syyttäjälle ja käräjäoikeuksille”, RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa.

 

Journalistiliitto on esittänyt, että sosiaalisen median alustat saatetaan vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä.

Asiaan suhtautuvat myönteisesti Haavisto, Henriksson, Orpo, kristillisten Sari Essayah, keskustan Juha Sipilä ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Selkeäsanaisin on Haavisto, jonka mielestä vastuuta ”tulee tiukentaa”.

Liiton esityksiin kuuluu myös, että journalistien häirintään liittyvät rikosnimikkeet muutettaisiin asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaisiksi. Ehdotusta kommentoivat myönteisesti Haavisto, Essayah, Henriksson ja Skinnari.

Liiton mielestä journalistin uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, koska työtään tekevän journalistin uhkaaminen vaarantaa demokratian. Ehdotusta kommentoi suoraan vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

”Lain tulee olla sama kaikille. Uhkailuihin ja kunnianloukkauksiin on toki puututtava, kuten muidenkin kansalaisten kohdalla, mutta tähän nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo riittävät välineet.”

Tarpeen vahvistaa vihapuhetta suitsivien viranomaisten resursseja nostavat esiin Haavisto, Henriksson ja Vasemmistoliiton Li Andersson. Andersson, Haavisto ja Orpo haluavat selvittää, miten tehokkaan puuttumisen vihapuheeseen nykylainsäädäntö mahdollistaa.

Orpo muistuttaa kokoomusministerien asettaneen vihapuheen torjumista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka työn tuloksia odotetaan keväällä.

 

Journalistiliitto on ehdottanut, että sekä painettujen että digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin ja suora lehtituki nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle.

Norjassa uutis- ja aikakausmediatilauksista ei makseta arvonlisäveroa. Ruotsissa ja Tanskassa mediaa tuetaan noin 60 miljoonalla eurolla, Norjassa 38 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa tuki on puoli miljoonaa. Tämän lisäksi MTV sai viime vuonna kolme ja STT 1,5 miljoonaa kertaluonteista tukea.

Nykyisten hallituspuolueiden Orpo, Sipilä ja Sampo Terho ottavat kunniaa siitä, että sähköisten julkaisujen arvonlisävero on ensi kesänä alenemassa 24 prosentista kymmeneen.

Sipilä mainitsee kertaluonteisten tukien olevan perusteltuja myös tulevaisuudessa mutta toteaa, että keskusta ei halua laskea lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lisää.

Skinnari pitää yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle tärkeänä, mutta haluaa selvittää, millainen tuki on tehokkainta. Andersson on valmis tukemaan laadukasta journalismia jopa nykyistä enemmän, kunhan tuet jaetaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Essayah kannattaa arvonlisäveron laskemista edelleen ”ottaen huomioon alennettujen verokantojen kokonaismäärän”.

Lehtien jakelutuen nostavat esiin Sipilä ja Henriksson. Vain Halla-aho epäilee medialle annettavaa yhteiskunnan tukea.

”Uskomme, että ihmiset kyllä kaipaavat laadukasta sisältöä ja ovat valmiita siitä maksamaan”, hän kirjoittaa.

 

Kysyttäessä, miten media-alan itsensätyöllistäjien asemaa voi parantaa, puoluejohtajat esittelevät ratkaisumalleja koko sosiaaliturvan ongelmiin. Kokoomuksella se on yleistuki, vihreillä, keskustalla ja Vasemmistoliitolla perustulo, sinisillä käänteinen tulovero ja kristillisillä kannustava perusturva.

Journalistiliitto ja itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET ovat ehdottaneet, että itsensätyöllistäjien neuvotteluvaltaa työnteon ehdoista parannetaan. Lisäksi vain harvoille toimeksiantajille paljon työskentelevät itsensätyöllistäjät olisi tulkittava työsuhteisiksi, jotta sosiaaliturva olisi kaikille yhtäläinen. Jotta itsensätyöllistämisen ja palkkatyön yhdistäminen olisi nykyistä joustavampaa, työttömyysturvalakia olisi muutettava.

Työn eri muotojen ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmia haluavat korjata kaikki. Suorinta tukea Journalistiliiton ehdotukset saavat Li Anderssonilta. Suomalaista journalismia muissa vastauksissaan kritisoiva Halla-ahokin on suopea.

”Journalistiliiton esitykset edunvalvonnan parantamiseksi ja sosiaaliturvan saattamiseksi ajan tasalle ovat hyviä”, hän kirjoittaa.

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta