Politiikot puolustavat toimittajia - periaatteessa

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Kai Widell, Kuvitus

Journalisti kysyi puoluejohtajilta, miten he aikovat tukea mediaa ja suojella journalisteja ensi hallituskaudella.

Millä konkreettisilla toimilla puolueesi aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen?

Kun Journalisti kysyi tätä eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, vastaaja toisensa jälkeen totesi, ettei journalistien uhkailu saa vaarantaa vapaata tiedonvälitystä ja sananvapautta, jotka ovat demokratian kulmakiviä.

Silti vastaukset sisälsivät paljon enemmän korostamista, arvioimista, harkitsemista ja kannattamista kuin lupauksia konkreettisista toimista.

”Netin vihapuheesta välttää vastuun liian helposti, ja haluamme korostaa alustojen ylläpitäjien vastuuta”, kokoomuksen Petteri Orpo kirjoittaa.

”Mielestäni voitaisiin harkita mallia, jossa työtään tekevään toimittajaan kohdistettu ’maalittaminen’ ja uhkailu olisivat virallisen syytteen alaisia rikoksia”, vihreiden Pekka Haavisto kirjoittaa.

”Kovan kielenkäytön trendi ei saa jatkua. Poliisin läsnäolo internetissä on osa tätä. Ilmoittamiskynnyksen tulee olla matala ja rikosepäilyt tulee tutkia määräajassa. Olemme ehdottaneet lisämäärärahoja poliisille, syyttäjälle ja käräjäoikeuksille”, RKP:n Anna-Maja Henriksson toteaa.

 

Journalistiliitto on esittänyt, että sosiaalisen median alustat saatetaan vastuuseen niiden kautta jaetuista vihasisällöistä.

Asiaan suhtautuvat myönteisesti Haavisto, Henriksson, Orpo, kristillisten Sari Essayah, keskustan Juha Sipilä ja SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari. Selkeäsanaisin on Haavisto, jonka mielestä vastuuta ”tulee tiukentaa”.

Liiton esityksiin kuuluu myös, että journalistien häirintään liittyvät rikosnimikkeet muutettaisiin asianomistajarikoksesta virallisen syytteen alaisiksi. Ehdotusta kommentoivat myönteisesti Haavisto, Essayah, Henriksson ja Skinnari.

Liiton mielestä journalistin uhkaaminen pitäisi lisätä lakiin rangaistuksen koventamisperusteeksi, koska työtään tekevän journalistin uhkaaminen vaarantaa demokratian. Ehdotusta kommentoi suoraan vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho.

”Lain tulee olla sama kaikille. Uhkailuihin ja kunnianloukkauksiin on toki puututtava, kuten muidenkin kansalaisten kohdalla, mutta tähän nykyinen lainsäädäntö tarjoaa jo riittävät välineet.”

Tarpeen vahvistaa vihapuhetta suitsivien viranomaisten resursseja nostavat esiin Haavisto, Henriksson ja Vasemmistoliiton Li Andersson. Andersson, Haavisto ja Orpo haluavat selvittää, miten tehokkaan puuttumisen vihapuheeseen nykylainsäädäntö mahdollistaa.

Orpo muistuttaa kokoomusministerien asettaneen vihapuheen torjumista selvittävän asiantuntijaryhmän, jonka työn tuloksia odotetaan keväällä.

 

Journalistiliitto on ehdottanut, että sekä painettujen että digitaalisten lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa laskettaisiin ja suora lehtituki nostettaisiin pohjoismaiselle tasolle.

Norjassa uutis- ja aikakausmediatilauksista ei makseta arvonlisäveroa. Ruotsissa ja Tanskassa mediaa tuetaan noin 60 miljoonalla eurolla, Norjassa 38 miljoonalla eurolla vuodessa.

Suomessa tuki on puoli miljoonaa. Tämän lisäksi MTV sai viime vuonna kolme ja STT 1,5 miljoonaa kertaluonteista tukea.

Nykyisten hallituspuolueiden Orpo, Sipilä ja Sampo Terho ottavat kunniaa siitä, että sähköisten julkaisujen arvonlisävero on ensi kesänä alenemassa 24 prosentista kymmeneen.

Sipilä mainitsee kertaluonteisten tukien olevan perusteltuja myös tulevaisuudessa mutta toteaa, että keskusta ei halua laskea lehtien ja kirjojen arvonlisäveroa lisää.

Skinnari pitää yhteiskunnan tukea kaupalliselle medialle tärkeänä, mutta haluaa selvittää, millainen tuki on tehokkainta. Andersson on valmis tukemaan laadukasta journalismia jopa nykyistä enemmän, kunhan tuet jaetaan monipuolisesti ja tasa-arvoisesti. Essayah kannattaa arvonlisäveron laskemista edelleen ”ottaen huomioon alennettujen verokantojen kokonaismäärän”.

Lehtien jakelutuen nostavat esiin Sipilä ja Henriksson. Vain Halla-aho epäilee medialle annettavaa yhteiskunnan tukea.

”Uskomme, että ihmiset kyllä kaipaavat laadukasta sisältöä ja ovat valmiita siitä maksamaan”, hän kirjoittaa.

 

Kysyttäessä, miten media-alan itsensätyöllistäjien asemaa voi parantaa, puoluejohtajat esittelevät ratkaisumalleja koko sosiaaliturvan ongelmiin. Kokoomuksella se on yleistuki, vihreillä, keskustalla ja Vasemmistoliitolla perustulo, sinisillä käänteinen tulovero ja kristillisillä kannustava perusturva.

Journalistiliitto ja itsensätyöllistäjien yhteistyöryhmä ITSET ovat ehdottaneet, että itsensätyöllistäjien neuvotteluvaltaa työnteon ehdoista parannetaan. Lisäksi vain harvoille toimeksiantajille paljon työskentelevät itsensätyöllistäjät olisi tulkittava työsuhteisiksi, jotta sosiaaliturva olisi kaikille yhtäläinen. Jotta itsensätyöllistämisen ja palkkatyön yhdistäminen olisi nykyistä joustavampaa, työttömyysturvalakia olisi muutettava.

Työn eri muotojen ja työttömyysturvan yhdistämisen ongelmia haluavat korjata kaikki. Suorinta tukea Journalistiliiton ehdotukset saavat Li Anderssonilta. Suomalaista journalismia muissa vastauksissaan kritisoiva Halla-ahokin on suopea.

”Journalistiliiton esitykset edunvalvonnan parantamiseksi ja sosiaaliturvan saattamiseksi ajan tasalle ovat hyviä”, hän kirjoittaa.

Mitä mediaa seuraat innokkaimmin?

”Säännöllisesti Helsingin Sanomia ja Turun Sanomia. Lisäksi laajasti uutismedioita verkosta, tv:sta ja radiosta.”
Li Andersson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja

”Sanomalehtien, radion ja tv-uutisten lisäksi kiinnostavia podcasteja ja Long Playta. Kansainvälisiä lehtiä liian vähän.”
Pekka Haavisto, vihreiden puheenjohtaja

”Financial Timesia. FT on hyvä osoitus siitä, että lehden omasta poikkeava arvomaailma ei häiritse, jos journalistinen taso ja kunnianhimo ovat korkealla.”
Jussi Halla-aho, perussuomalaisten puheenjohtaja

”Printtiä, tv:tä ja nettiä tasapuolisesti, radiota lähinnä viikonloppuisin.”
Sari Essayah, kristillisten puheenjohtaja

”Sanomalehtiä joka aamu, uutisia somen kautta päivisin, uutisia televisiosta ja ajankohtaisohjelmia. Radiota varsinkin autossa ja viikonloppuisin.”
Anna-Maja Henriksson, RKP:n puheenjohtaja

”Seuraan hyvin monipuolisesti. Päivittäiseen rutiiniini kuuluvat Ylen ja MTV:n aamutelevisiot.”
Petteri Orpo, kokoomuksen puheenjohtaja

”Saan joka aamu mediakoosteen, kuuntelen autossa radiota ja katson kotona tv:tä. Teksti-tv:stä näkee nopeasti tärkeimmät puheenaiheet.”
Juha Sipilä, keskustan puheenjohtaja

”Esimerkiksi HS, ESS, HBL, Omalähiö, Itä-Häme, Uusi Lahti, Yle Uutiset ja MTV uutiset sekä sosiaalinen media. FT ja Economist.”
Ville Skinnari, SDP:n varapuheenjohtaja

”YLE, BBC.”
Sampo Terho, Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja

 

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi helmikuussa nykyisten eduskuntapuolueiden puheenjohtajilta, miten heidän puolueensa aikoo puuttua journalisteihin kohdistuvaan vihapuheeseen, mitä toimia he kannattavat median taloudellisten toimintaedellytysten varmistamiseksi, miten he aikovat parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja mitä medioita he seuraavat innokkaimmin. Kysyimme nimenomaan konkreettisia toimia.

Vastaukset saatiin muilta paitsi Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liikkeeltä.

Vastaajille referoitiin taustaksi media-alan tilannetta ja Journalistiliiton ehdotuksia sen parantamiseksi.

 



3 2020
Arkisto

Kriisioloissa medialta vaaditaan malttia

Koronauutisoinnissa sekä toimittajien että yleisön on pakko oppia sietämään epävarmuutta ja muuttuvia tilanteita. Ja myös mediayhtiöiden on joustettava, kirjoittaa Maria Pettersson.

Päivi Anttikoski otti selfien Valtio­neuvoston linnan wc-tiloissa. Ennen ­koronaviruksen leviämistä ja valmiuslain käyttöönottoa siihen oli vielä aikaa.

Suosittelet kaikille toimittajille viestintäjohtajan uraa, Päivi Anttikoski

Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa järjestää tiedotustilaisuuksia ihmisille eikä toimittajille.

Uutissatiiri viihdyttää ja viettelee, mutta se ei ole journalismia

”Satiirissa voidaan myös tarjota oikeamielistä identiteettiä katsojille”, kirjoittaa Janne Zareff.

Finländska medier dryper av vita räddare

När medierna lyfter upp en enskild person som hjälte kan det bidra till ökad volontärturism, skriver Liselott Lindström.

Koronaviruksen lyhennys voi olla uhkapeliä

”Vaikka 'koronan uhrien' ei tulkittaisikaan viittaavan pöytäpeliriippuvuuteen, myös otsikoissa olisi tyylikkäintä puhua (korona)viruksesta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Hovioikeus pohtii Janitskinin kuoleman vaikutusta tuomioon

MV-lehteen liittyvä oikeudenkäynti saattaa venyä jopa syksyyn.

Freelancer sairastaa omaan laskuunsa

”Freelancerin pitäisi saada työstään riittävä korvaus, joka riittää työterveyshuollon ja sairauspäivärahan maksamiseen”, kirjoittaa Hanna Kaisa Hellsten.

Yt-neuvottelut ovat neuvottelut, eivät sanelua, muistutti käräjäoikeus

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi helmikuussa Helsingin Evankelisen Opiston maksamaan korvauksia journalistisen alan opettajan työsuhteen päättämisriidassa. Oikeus arvioi sitä, käytiinkö yt-neuvottelut laillisesti.

Monipuolinen toimittaja ja tarkka vesipallotuomari

Kuolleita: Toimittaja Pasi Natunen 15. 7. 1967 Kuopio – 4. 2. 2020 Tuusula

Sanojen taitaja ja älykäs keskustelija

Kuolleita: Kulttuuritoimittaja Katriina Laine 27. 8. 1943 Pori – 4. 2. 2020 Pori

Uutisia Raumalta viideltä vuosikymmeneltä

Kuolleita: Uutispäällikkö Maija-Liisa Tuominen 5. 4. 1926 Kokemäki – 22. 2. 2020 Rauma

Ahkera ja leppoisa elävän kuvan ammattilainen

Kuolleita: Ohjaaja ja leikkaaja Matti Markkanen 26. 8. 1945 Kotka – 6. 11. 2019 Mikkeli

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta