Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen

Tekevät Ylelle Kaverin puolesta kyselen -podcastia, joka alkoi vuonna 2018 ja on kerännyt yhteensä kaksi miljoonaa käynnistystä.

Karhunen, 37, työskentelee Ylen Luovissa sisällöissä konseptisuunnittelijana ja tuotekehittäjänä, parhaillaan muun muassa UMK:n ja Ylen kesän kärkihankkeen parissa. Hän on taustaltaan toimittaja ja työskennellyt vuosia A-lehdissä verkko- ja aikakauslehtisisältöjen parissa Demin, Trendin ja Lilyn tuottajana.

Rantanen, 35, on freelance-toimittaja, joka kirjoittaa pääasiassa naistenlehti- ja kaupunkikulttuuriaiheista. Lisäksi hän on bloggaaja, sisällöntuottaja ja someduunari. Rantanen valmistui medianomiksi Haaga-Heliasta vuonna 2014. Aiemmalta koulutukseltaan hän on sosionomi.

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Heli Blåfield, kuva

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Haluaisitko mieluummin harrastaa seksiä vuohen kanssa kerran niin, että kukaan ei tietäisi vai että kaikki luulisivat sun harrastaneen, mutta et joutuisi tekemään sitä?

Kun Anna Karhunen oli rikkonut väsähtäneen hiljaisuuden illallisella Lissabonissa, hänelle ja Tiia Rantaselle jäi tavaksi heitellä toisilleen outoja valintakysymyksiä myös loman päätyttyä.

Kun ystävykset ryhtyivät viime vuonna julkaisemaan Kaverin puolesta kyselen -podcastiaan, tavasta sukeutui jaksojen loppuun Karmaisevan Piinaava Kyssäri eli KPK. Muu sisältö on kaksikon kertomuksia noloista tapauksista, joita ”kaverille” on sattunut.

Kuten se, kun kaveri lähti neukkarista pomojen puheilta ja meni ulos johtavan oven sijasta sisään siivouskomeron ovesta. Tai se, kun kaveri huomasi muutama päivä seksin jälkeen, että hänellä on kondomi alapäässään.

 

Naisten ystävyyden siemenen kylvi Rantanen vuonna 2012 bloggaamalla Lilyyn helsinkiläisbaarin musavisajoukkueista. Kun sivuston tuottaja Karhunen huomasi, että yksi niistä oli hänen, he päättivät tavata.

Vaikka huumori osoittautui heti yhteiseksi, aluksi ilmassa oli myös jännitystä. Journalismin opiskelija Rantanen katsoi ”ammattilainen” Karhusta ylöspäin ja Karhunen arveli ”nuoren ja coolin” Rantasen pitävän häntä satavuotiaana.

Syksyllä 2017 Karhunen kysyi Rantaselta lounaalla, mitä tämä tykkäisi podcastista, jossa kerrottaisiin noloja juttuja.

”Tiia syttyi idealle heti, ja hänellä oli myös ymmärrystä podcast-maailmasta”, Karhunen sanoo.

”Olen aivan sairas podcast-fani, ja olin tehnytkin yhtä. Meillä yhdistyi helvetin hyvä idea ja käsitys, miten se pitää tehdä”, Rantanen sanoo.

 

Jo muutaman viikon kuluttua kaksikko nauhoitti ensimmäiset jaksot kännykällä Rantasen kotisohvalla ja julkaisi ne SoundCloudissa.

Nykyisin Kaverin puolesta kyselen on Ylen podcast, joka nauhoitetaan studiossa ja jonka tekemisestä saa palkkaa. Autenttisuuden nimissä myös studiossa on sohva, jolla Karhunen ja Rantanen istuvat kahdestaan.

Podcastin tarinat tulevat tekijöiden, heidän tuttujensa ja sen fanien elämästä. Hauskaa on samastuttavuus ja se, ettei kuulija tiedä, puhuvatko Karhunen ja Rantanen itsestään.

Kun jakson sisältö on sovittu, kumpikin käsikirjoittaa tahollaan. Näin he eivät tiedä tutustakaan jutusta, millaisena kuulevat sen nauhoituksissa.

Yhteinen sääntö on, että turhan ronski kieli ei saa varastaa huomiota podcastin muilta aspekteilta.

Niitä ovat esimerkiksi se, että ”baariläppää” heittävät myös naiset ja se, että rohkeus puhua häpeästä tuottaa lisää rohkeutta.

 

Välillä työtä ja ystävyyttä on rajailtu esimerkiksi sopimalla, että tietyissä someryhmissä puhutaan vain työasiaa.

Toisaalta julkinen jutustelu aroista aiheista vaatii läheisyyttä, ja podcastin hulvaton tunnelma sitä, että ”arjen kompostia” voi purkaa toiselle rehellisesti ennen töihin ryhtymistä.

Vähän ennen nauhoitusta Karhunen ja Rantanen kertovat toisilleen vitsejä ja hakevat Ylen kahvilasta verensokerimunkit. Sitten koittaa kröhöm kröhöm nyt alkaa -hetki, jossa ollaan tiukasti yhdessä. Kuten myös podcastin sopimusneuvotteluissa, somessa, tulevaisuuden miettimisessä.

”Ja Aamu-tv:n haastattelussa, joka jännitti aivan kuset housussa”, Rantanen sanoo.

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen

Tekevät Ylelle Kaverin puolesta kyselen -podcastia, joka alkoi vuonna 2018 ja on kerännyt yhteensä kaksi miljoonaa käynnistystä.

Karhunen, 37, työskentelee Ylen Luovissa sisällöissä konseptisuunnittelijana ja tuotekehittäjänä, parhaillaan muun muassa UMK:n ja Ylen kesän kärkihankkeen parissa. Hän on taustaltaan toimittaja ja työskennellyt vuosia A-lehdissä verkko- ja aikakauslehtisisältöjen parissa Demin, Trendin ja Lilyn tuottajana.

Rantanen, 35, on freelance-toimittaja, joka kirjoittaa pääasiassa naistenlehti- ja kaupunkikulttuuriaiheista. Lisäksi hän on bloggaaja, sisällöntuottaja ja someduunari. Rantanen valmistui medianomiksi Haaga-Heliasta vuonna 2014. Aiemmalta koulutukseltaan hän on sosionomi.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta