Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto

33-vuotias Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja. Tammikuusta alkaen työkierrossa toimittajana Väli-Suomen Median Teemasuomalaisessa, joka tuottaa sisältöjä pariinkymmeneen sanoma- ja kaupunkilehteen.

Valmistunut Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineesta. Työskennellyt aiemmin muun muassa Keskisuomalaisessa ja Kouvolan Sanomissa.

Asuu Lahdessa kahden koiransa kanssa. Harrastaa myös lukemista, kirjoittamista, satunnaista kuntoilua ja lemmikkieläinten syntymäpäiväilmoitusten keräilyä.

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Niistä yksi oli reppu ja loput käsilaukkuja muutaman euron kirpparilöydöstä satojen eurojen Louis Vuittoneihin.

Joulukuussa hän mietti laukkuaiheisessa OH Louis! -blogissaan, kehtaako röykkiötä edes esitellä. Vaikka Tuomisto on netin trendinluojia seuraillessaan ja laukkutiedon karttuessa alkanut arvostaa määrän sijasta laatua, ihan minimalismissa ei vielä olla.

Mutta älkääpä tuomitko, hän kirjoitti.

”Saan kivasta laukusta hyvää fiilistä ja itsevarmuutta. Vaikka paino vaihtelisi, laukku sopii aina.”

 

Tuomiston ensimmäinen oma laukkuostos oli beige, Seppälästä ja sai 15-vuotiaan ajattelemaan: ”Wau, voin tehdä tällaista!”

Viime kesänä hän osti eBaysta ensimmäisen Louis Vuittoninsa, joka on pussukkamainen Petit Noe monogram-kuosissa.

Marraskuussa hän hankki Vestiaire Collectivesta saman merkin yläreunoistaan pyöreämuotoisen Alma PM:n damier ebene -kuosissa.

Tuomiston Petit Noe on 25-vuotias ja Alma 15-vuotias. Jotkut pitävät käytettyjä eli pre-loved -laukkuja ällöinä, Tuomisto järkiostoksina.

Aina järjenkäyttö ei tosin ole helppoa. Nettiostajan on syynättävä huolella esimerkiksi tikkausten ja kuvioiden symmetriaa, josta aidot laukut tunnetaan. Avuksi löytyy aitoutuspalveluita, jotka arvioivat laukun kuvat muutamaa euroa vastaan.

Koska Tuomiston fyysisestä lähipiiristä ei löydy vastaavia entusiasteja, ovat Facebookin Bag Chat-, LV Addicted- ja Suomen Louis Vuitton -ryhmät sekä Purseforum hänelle tärkeitä.

Kun Tuomisto esitteli ”uuden” Almansa Bag Chatissa ja kertoi siitä puuttuvan hihnan, tuntematon tsekkiläinen nainen halusi lähettää hänelle oman ylimääräisensä ilmaiseksi.

”En voinut uskoa, että joku on noin mukava, mutta laukkuhulluus yhdistää ihmisiä.”

Vaikka unelmien laukun saaminen on ihanaa, tarkoittaa harrastus paljon muutakin kuin tavaraa.

Pikku tauon arjesta Tuomisto saa esimerkiksi katsomalla muodista tubettavan Chase Amien laukkuvideon. Kaupungilla hän huvittelee bongailemalla laukkumerkkejä ja -malleja ihmisten olkapäiltä.

 

Työkseen Tuomisto on Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja, joka on nyt työkierrossa parinkymmenen lehden yhteistoimituksessa Teemasuomalaisessa. Harrastus ja työ eivät juuri kohtaa, paitsi viime kesän hiljaisuudessa, kun uutispäällikkö pyysi juttua siitä, että yhä useammalla taviksella on designer-laukkuja.

Jutun ilmestyttyä toimitukseen soitti hollolalainen maanviljelijä, joka oli ostanut kuolinpesän ja kertoi siellä olevan myös ”niitä luuvitosia”.

Kun mies ei tiennyt, mitä tehdä vanhoille Vuittoneille, Tuomisto lupautui apuun.

Hän osti laukut – ja myi ne eteenpäin voitolla.

Emmi Tuomisto

33-vuotias Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja. Tammikuusta alkaen työkierrossa toimittajana Väli-Suomen Median Teemasuomalaisessa, joka tuottaa sisältöjä pariinkymmeneen sanoma- ja kaupunkilehteen.

Valmistunut Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineesta. Työskennellyt aiemmin muun muassa Keskisuomalaisessa ja Kouvolan Sanomissa.

Asuu Lahdessa kahden koiransa kanssa. Harrastaa myös lukemista, kirjoittamista, satunnaista kuntoilua ja lemmikkieläinten syntymäpäiväilmoitusten keräilyä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta