Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto

33-vuotias Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja. Tammikuusta alkaen työkierrossa toimittajana Väli-Suomen Median Teemasuomalaisessa, joka tuottaa sisältöjä pariinkymmeneen sanoma- ja kaupunkilehteen.

Valmistunut Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineesta. Työskennellyt aiemmin muun muassa Keskisuomalaisessa ja Kouvolan Sanomissa.

Asuu Lahdessa kahden koiransa kanssa. Harrastaa myös lukemista, kirjoittamista, satunnaista kuntoilua ja lemmikkieläinten syntymäpäiväilmoitusten keräilyä.

JOURNALISTI
28.2.2019

Nina Erho, teksti
Samuli Ikäheimo, kuva

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Niistä yksi oli reppu ja loput käsilaukkuja muutaman euron kirpparilöydöstä satojen eurojen Louis Vuittoneihin.

Joulukuussa hän mietti laukkuaiheisessa OH Louis! -blogissaan, kehtaako röykkiötä edes esitellä. Vaikka Tuomisto on netin trendinluojia seuraillessaan ja laukkutiedon karttuessa alkanut arvostaa määrän sijasta laatua, ihan minimalismissa ei vielä olla.

Mutta älkääpä tuomitko, hän kirjoitti.

”Saan kivasta laukusta hyvää fiilistä ja itsevarmuutta. Vaikka paino vaihtelisi, laukku sopii aina.”

 

Tuomiston ensimmäinen oma laukkuostos oli beige, Seppälästä ja sai 15-vuotiaan ajattelemaan: ”Wau, voin tehdä tällaista!”

Viime kesänä hän osti eBaysta ensimmäisen Louis Vuittoninsa, joka on pussukkamainen Petit Noe monogram-kuosissa.

Marraskuussa hän hankki Vestiaire Collectivesta saman merkin yläreunoistaan pyöreämuotoisen Alma PM:n damier ebene -kuosissa.

Tuomiston Petit Noe on 25-vuotias ja Alma 15-vuotias. Jotkut pitävät käytettyjä eli pre-loved -laukkuja ällöinä, Tuomisto järkiostoksina.

Aina järjenkäyttö ei tosin ole helppoa. Nettiostajan on syynättävä huolella esimerkiksi tikkausten ja kuvioiden symmetriaa, josta aidot laukut tunnetaan. Avuksi löytyy aitoutuspalveluita, jotka arvioivat laukun kuvat muutamaa euroa vastaan.

Koska Tuomiston fyysisestä lähipiiristä ei löydy vastaavia entusiasteja, ovat Facebookin Bag Chat-, LV Addicted- ja Suomen Louis Vuitton -ryhmät sekä Purseforum hänelle tärkeitä.

Kun Tuomisto esitteli ”uuden” Almansa Bag Chatissa ja kertoi siitä puuttuvan hihnan, tuntematon tsekkiläinen nainen halusi lähettää hänelle oman ylimääräisensä ilmaiseksi.

”En voinut uskoa, että joku on noin mukava, mutta laukkuhulluus yhdistää ihmisiä.”

Vaikka unelmien laukun saaminen on ihanaa, tarkoittaa harrastus paljon muutakin kuin tavaraa.

Pikku tauon arjesta Tuomisto saa esimerkiksi katsomalla muodista tubettavan Chase Amien laukkuvideon. Kaupungilla hän huvittelee bongailemalla laukkumerkkejä ja -malleja ihmisten olkapäiltä.

 

Työkseen Tuomisto on Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja, joka on nyt työkierrossa parinkymmenen lehden yhteistoimituksessa Teemasuomalaisessa. Harrastus ja työ eivät juuri kohtaa, paitsi viime kesän hiljaisuudessa, kun uutispäällikkö pyysi juttua siitä, että yhä useammalla taviksella on designer-laukkuja.

Jutun ilmestyttyä toimitukseen soitti hollolalainen maanviljelijä, joka oli ostanut kuolinpesän ja kertoi siellä olevan myös ”niitä luuvitosia”.

Kun mies ei tiennyt, mitä tehdä vanhoille Vuittoneille, Tuomisto lupautui apuun.

Hän osti laukut – ja myi ne eteenpäin voitolla.

Emmi Tuomisto

33-vuotias Etelä-Suomen Sanomien uutistoimittaja. Tammikuusta alkaen työkierrossa toimittajana Väli-Suomen Median Teemasuomalaisessa, joka tuottaa sisältöjä pariinkymmeneen sanoma- ja kaupunkilehteen.

Valmistunut Jyväskylän yliopiston journalistiikan oppiaineesta. Työskennellyt aiemmin muun muassa Keskisuomalaisessa ja Kouvolan Sanomissa.

Asuu Lahdessa kahden koiransa kanssa. Harrastaa myös lukemista, kirjoittamista, satunnaista kuntoilua ja lemmikkieläinten syntymäpäiväilmoitusten keräilyä.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta