Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

JOURNALISTI
28.2.2019

Marja Honkonen, teksti
Vesa Laitinen, kuva

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Kun oppilas saa eteensä matematiikan tai äidinkielen kirjan, se ei saa tuntua muinaisjäänteeltä.

”Kuvissa pitää olla oikean ikäisiä nuoria, jotka tekevät oikeita asioita. He eivät välttämättä vaikka tanhua”, sanoo Kati Koivikko.

”Visuaalisuus on vahva samastumisen alusta. Oppimateriaalin pitää olla ajassa kiinni.”

Hän vetää Sanoma Pron seitsemän hengen visutiimiä, joka vastaa Suomen suurimman oppimateriaalikustantamon printti- ja digituotteiden kaikista kuvituksista, graafeista ja videoista alakoulusta toiselle asteelle.

Kuva on Koivikon mukaan oppimateriaaleissa aiempaa tärkeämmässä roolissa.

”Yleisöllä on valveutuneempi katse kuin aiemmin. Rima on noussut”, hän sanoo.

Se on Koivikon mielestä hyvä asia ja osoittaa, että visuaalisuuteen kannattaa panostaa.

”Kuvitus on yksi suurin syy valita tietty oppimateriaali.”
 

Kuvittamisen keinot ja tavat ovat Koivikon mukaan monipuolistuneet. Sanoma Pro esimerkiksi toi muutama vuosi sitten oppikirjoihinsa vahvemmin infografiikat. Kustantamon Milli-sarjassa käytetään suuria kuvituksia, joiden avulla alakoululainen voi löytää matematiikkaa arjestaan.

Entistä tarkemmin pohditaan myös sitä, millaisissa rooleissa eri sukupuolet ja etniset vähemmistöt kuvissa ovat. Vaikkapa ammateissa ei haluta toistaa vain perinteisiä rooleja.

Kaikki oppimateriaali testataan etukäteen opetustilanteissa. Virheisiin ei ole varaa. Huonosti harkitusta kuvituksesta saa kyllä kuulla.

”Aapinen on herkin tuote. Se avaa maailmaa ja sen avulla tutustutaan ensi kertaa moneen asiaan”, Koivikko sanoo.

Välillä ajassa kiinni oleminen on hankalaa. Etenkin videot alkavat nopeasti tuntua vanhoilta.

Lahjomattominta on lasten palaute. Pienimmät ovat suorasanaisimpia, mutta haastavin yleisö ovat teinit.

”Auta armias, jos teet yläkoululaisille liian lapsellisen tuotteen. Siitä nousee meteli heti.”



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta