Kuka suojaa lähdesuojaa?

JOURNALISTI
28.2.2019

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Pikavauhdilla ja huolimattomasti läpi runnottavaan tiedustelulakiin on jäämässä ikävä reikä. Toimittajien lähdesuoja on nykyisessä esityksessä vakavasti vaarassa. Väärinkäytösten paljastamisen ja journalistisen tiedonhankinnan tukipilaria halutaan huojuttaa.

Jatkossa suomalaisten tietoliikennettä, esimerkiksi puheluita ja sähköpostiviestejä, saisi urkkia entistä vapaammin.

Viranomaiset siivilöivät koneellisesti valtavan määrän tietoliikennettä. Haaviin jää viestejä, joissa on käytetty esimerkiksi tiettyjä epäilyttäväksi luokiteltuja sanoja. Näin tavallisen ihmisen viaton viestittely joutuu syyniin, mutta mikä vakavampaa, viranomaiset voivat vapaasti tarkastella myös esimerkiksi toimittajan ja lähteen, lääkärin ja potilaan tai asianajajan ja tämän asiakkaan välistä kirjeenvaihtoa. Lähdesuoja menee rikki.

 

Jos viranomainen lukee lähdesuojan alaista materiaalia, hän ei periaatteessa saa hyödyntää sitä. Tiedustelua ei myöskään saa kohdentaa lähdesuojan alaiseen tietoon. Kumpikaan rajoitus ei poista ongelmaa.

Tiedustelukielto ei koske kaikkea toimittajan viestintää, joten lähdesuojan piiriin kuuluvia tietoja voi helposti päätyä viranomaiselle.

Tunnistaako viranomainen lähdesuojan alaisen materiaalin sellaista nähdessään? Näyttääkö hän viestin kollegalleen tai pomolleen varmistaakseen, onko kyseessä lähdesuoja-asia? Koulutetaanko viranomaisia tunnistamaan lähdesuojan alainen materiaali? Pitääkö toimittajien aloittaa jatkossa jokainen sähköpostinsa kirjoittamalla yläreunaan ”Lähdesuojan alaista materiaalia, älä lue pidemmälle arvoisa viranomainen?” Se ei tietenkään estä viranomaista lukemasta pidemmälle.

Yksi nykyisen lakiesityksen hiuksianostattavimmista seikoista on, että toimittajalle tai hänen lähteelleen ei tarvitse kertoa, että viestit on luettu ja lähdesuoja on murrettu.

 

Jotta tiedustelulaki saataisiin läpi, perustuslakia piti muuttaa. Perustuslakimuutos heikensi suomalaisten yksityisyyden suojaa. Lähdesuojassa ei olekaan kyse toimittajan vaan tavallisten suomalaisten turvallisuudesta. Lähdesuoja turvaa normaaleja ihmisiä, jotka paljastavat esimerkiksi väärinkäytöksiä, petoksia ja rikoksia rangaistuksen tai työpaikkansa menetyksen uhalla. Olipa kyseessä korruptoitunut poliisipäällikkö, veronkierto tai vanhustenhoidon laittomuudet, asiat tulevat usein ilmi vain siksi, että niistä uskalletaan kertoa toimittajille.

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Jos tiedustelulaki menee läpi tässä muodossa, lähteille ei voi enää luvata varmaksi, ettei heidän henkilöllisyytensä tule muiden kuin toimittajan tietoon.

Suomella ei ole varaa siihen, että rikokset jäisivät piiloon, koska toimittajia urkitaan.

Media kirjoittaa, kansa avustaa

Kongo, Keski-Afrikan tasavalta, Burundi, Tšadjärven alue. Thomson Reuters Foundation listaa maailman ”unohdettuja kriisejä” – humanitaarisia katastrofeja, joista media ei juurikaan raportoi. Katastrofin saama mediatila liittyy usein suoraan avustusten määrään. Jos kriisistä uutisoidaan perusteellisesti, kohdennetaan sen ratkaisemiseen enemmän rahaa. Myös kansalaiset lahjoittavat mieluummin rahaa, jos kriisi on ollut esillä mediassa.

Uutisaiheita ei tietenkään valita mahdollisia avustusvirtoja ajatellen vaan normaaleilla uutiskriteereillä. Suomalaisesta näkökulmasta hankalassa paikassa sijaitsevasta kriisistä raportoiminen on kallista, ja perehtyminen monimutkaisiin käänteisiin vie aikaa. Silti toimittajan on hyvä olla tietoinen aihevalintojensa seurauksista. Ne voivat olla elämän ja kuoleman kysymys.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta