Kuka suojaa lähdesuojaa?

JOURNALISTI
28.2.2019

Maria Pettersson

Twitter: @mariapetterss0n

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Pikavauhdilla ja huolimattomasti läpi runnottavaan tiedustelulakiin on jäämässä ikävä reikä. Toimittajien lähdesuoja on nykyisessä esityksessä vakavasti vaarassa. Väärinkäytösten paljastamisen ja journalistisen tiedonhankinnan tukipilaria halutaan huojuttaa.

Jatkossa suomalaisten tietoliikennettä, esimerkiksi puheluita ja sähköpostiviestejä, saisi urkkia entistä vapaammin.

Viranomaiset siivilöivät koneellisesti valtavan määrän tietoliikennettä. Haaviin jää viestejä, joissa on käytetty esimerkiksi tiettyjä epäilyttäväksi luokiteltuja sanoja. Näin tavallisen ihmisen viaton viestittely joutuu syyniin, mutta mikä vakavampaa, viranomaiset voivat vapaasti tarkastella myös esimerkiksi toimittajan ja lähteen, lääkärin ja potilaan tai asianajajan ja tämän asiakkaan välistä kirjeenvaihtoa. Lähdesuoja menee rikki.

 

Jos viranomainen lukee lähdesuojan alaista materiaalia, hän ei periaatteessa saa hyödyntää sitä. Tiedustelua ei myöskään saa kohdentaa lähdesuojan alaiseen tietoon. Kumpikaan rajoitus ei poista ongelmaa.

Tiedustelukielto ei koske kaikkea toimittajan viestintää, joten lähdesuojan piiriin kuuluvia tietoja voi helposti päätyä viranomaiselle.

Tunnistaako viranomainen lähdesuojan alaisen materiaalin sellaista nähdessään? Näyttääkö hän viestin kollegalleen tai pomolleen varmistaakseen, onko kyseessä lähdesuoja-asia? Koulutetaanko viranomaisia tunnistamaan lähdesuojan alainen materiaali? Pitääkö toimittajien aloittaa jatkossa jokainen sähköpostinsa kirjoittamalla yläreunaan ”Lähdesuojan alaista materiaalia, älä lue pidemmälle arvoisa viranomainen?” Se ei tietenkään estä viranomaista lukemasta pidemmälle.

Yksi nykyisen lakiesityksen hiuksianostattavimmista seikoista on, että toimittajalle tai hänen lähteelleen ei tarvitse kertoa, että viestit on luettu ja lähdesuoja on murrettu.

 

Jotta tiedustelulaki saataisiin läpi, perustuslakia piti muuttaa. Perustuslakimuutos heikensi suomalaisten yksityisyyden suojaa. Lähdesuojassa ei olekaan kyse toimittajan vaan tavallisten suomalaisten turvallisuudesta. Lähdesuoja turvaa normaaleja ihmisiä, jotka paljastavat esimerkiksi väärinkäytöksiä, petoksia ja rikoksia rangaistuksen tai työpaikkansa menetyksen uhalla. Olipa kyseessä korruptoitunut poliisipäällikkö, veronkierto tai vanhustenhoidon laittomuudet, asiat tulevat usein ilmi vain siksi, että niistä uskalletaan kertoa toimittajille.

Journalistilla on oikeus ja velvollisuus pitää tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyys salassa. Jos tiedustelulaki menee läpi tässä muodossa, lähteille ei voi enää luvata varmaksi, ettei heidän henkilöllisyytensä tule muiden kuin toimittajan tietoon.

Suomella ei ole varaa siihen, että rikokset jäisivät piiloon, koska toimittajia urkitaan.

Media kirjoittaa, kansa avustaa

Kongo, Keski-Afrikan tasavalta, Burundi, Tšadjärven alue. Thomson Reuters Foundation listaa maailman ”unohdettuja kriisejä” – humanitaarisia katastrofeja, joista media ei juurikaan raportoi. Katastrofin saama mediatila liittyy usein suoraan avustusten määrään. Jos kriisistä uutisoidaan perusteellisesti, kohdennetaan sen ratkaisemiseen enemmän rahaa. Myös kansalaiset lahjoittavat mieluummin rahaa, jos kriisi on ollut esillä mediassa.

Uutisaiheita ei tietenkään valita mahdollisia avustusvirtoja ajatellen vaan normaaleilla uutiskriteereillä. Suomalaisesta näkökulmasta hankalassa paikassa sijaitsevasta kriisistä raportoiminen on kallista, ja perehtyminen monimutkaisiin käänteisiin vie aikaa. Silti toimittajan on hyvä olla tietoinen aihevalintojensa seurauksista. Ne voivat olla elämän ja kuoleman kysymys.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta