Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.
JOURNALISTI
28.2.2019

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Palkattomat harjoittelut Kaleva-konsernin Kalevassa ja Oulu-lehdessä kummastuttavat oululaisia opiskelijoita ja ammattikorkeakoulua. Lehdet ovat käyttäneet palkattomia amk-harjoittelijoita pitkään.

Oulun ammattikorkeakoulun journalismin lehtori Ari-Pekka Sirviö kertoo Kalevan perustelleen maksamattomuutta sillä, että harjoittelu poikii yleensä kesätyön.

”Tietysti sellainen perustelu on kestämätön”, hän sanoo.

Jos harjoittelijan työ on vähänkään itsenäistä ja työsuhteista, siitä pitäisi lehdistön työehtosopimuksen mukaan maksaa palkkaa. Jos harjoittelijan kanssa ei kuitenkaan solmita varsinaista työsuhdetta, tes ei puutu palkattomuuteen.

Kalevan toimituspäällikkö Pekka Vuollo perustelee asiaa harjoittelijoiden kokemattomuudella ja sillä, että konsernin muutkin yksiköt ovat toimineet samoin.

Asiasta ei tosin ole virallisesti linjattu esimerkiksi konsernin viime vuosina ostamien lehtien kanssa. Muun muassa Oulu-lehdessä harjoittelu oli palkatonta Joutsenmediankin aikaan. Almalta tulleessa Lapin Kansassa taas osa on harjoitellut palkattuna.

Palkan myötä kynnys ottaa harjoittelija ja vaatimukset kasvaisivat, Vuollo sanoo. Harjoittelijoilta odotetaan silti nykyisinkin paljon oma-aloitteisuutta.

Palkan puutetta on kompensoitu kesätyötarjouksella, Vuollo vahvistaa.

Amk-harjoittelijoita on Kalevassa talvikaudella. Kesäksi lehti ottaa yhden yliopiston tukeman harjoittelijan, joka saa palkkaa kolmelta kuulta neljästä.

 

Kalevan käytäntö poikkeaa muista. Journalistin kyselyn perusteella ilmaisia harjoittelijoita etsivät usein pienet yritykset, järjestöt, paikallisradiot sekä elokuva- ja tv-alan firmat, eivät suuret lehtitalot.

Journalisti kysyi media-alan harjoitteluista ja kesätöistä alan korkeakouluista, opiskelijoilta ja 14 toimituksesta. Viisi oppilaitosta, kuusi ainejärjestöä ja kaikki toimitukset MTV poislukien vastasi.

Lähes kaikki toimitukset kertoivat maksavansa palkkaa ainakin osan harjoitteluajasta. Esimerkiksi Keskisuomalainen, STT ja Iltalehti tarjoavat samaa yhden palkattoman ja kolmen palkallisen kuukauden harjoittelua kuin Kaleva. Aamulehti ja Alma Talentin lehdet maksavat palkan koko ajalta.

Savon Sanomissa on ollut palkatta valokuvaharjoittelijoita ammattioppilaitoksesta.

Ainejärjestöjen mukaan palkatonta työtä on tarjottu aikakauslehdistäkin. Viimeksi ilmaista harjoittelijaa haki A-lehtien Image.

Päätoimittaja Niklas Thesslund sanoo, että harjoittelutarjous oli harkitsematon ja siitä luovuttiin opiskelijoiden kritiikin takia. Lehti päätti lopulta, ettei sinne tule harjoittelijaa lainkaan.

 

Kyselyn perusteella palkattomia harjoittelupaikkoja on tarjolla vaihtelevasti. Osa vastanneista törmää niihin viikoittain, toiset pari kertaa vuodessa. Moni ainejärjestö ja osa oppilaitoksista on päättänyt, ettei välitä niitä opiskelijoille.

Näin toimivat ainejärjestöistä esimerkiksi Skuuppi (Haaga-Helia amk), Media (Helsingin yliopisto), Demoni (Metropolia amk), Vostok (Tampereen yliopisto) ja Lööppi (Jyväskylän yliopisto).

”Poikkeuksia voivat tosin olla jotkin kansainväliset harjoittelut tai muut erikoisemmat harjoittelupätkät”, Lööpin ay-vastaava Tuuli Rantasalo kertoo.

 

Hakijoiden kohtelussa toimituksilla olisi opiskelijoiden ja opettajien mielestä varaa parantaa. Kesätoimittajien odotetaan osaavan vaikka mitä, hakemuksiin ei välttämättä vastata ja haut alkavat varhain.

”Tänäkin vuonna monella oli kiire saada opiskelijoiden hakemukset jo viime vuoden puolella. Monessa toimituksessa päätökset ovat silti venyneet tammi – helmi- ja jopa maaliskuulle”, yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Suurin osa arvioi, että kesätöitä on tarjolla aiempaan tapaan. Sen vahvistavat myös toimitukset, joista 10 kertoi palkkaavansa kesäväkeä joko yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna.

Kyselyyn vastasivat mainittujen lisäksi Turun amk:n monimediajournalistien ainejärjestö MoMe sekä Tampereen yliopiston journalismin, Helsingin yliopiston viestinnän, Soc&komin journalismin ja Haaga-Helian journalismin oppiaineiden edustajat.


Oikaisu 1.3. kello 9.20: Toisin kuin jutussa aluksi kerrottiin, Journalistin kesätöitä koskeva kysely lähetettiin 14 toimitukseen, ei 15 toimitukseen. Näistä toimituksista 10, ei 11, kertoi palkkaavansa kesäväkeä yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi juttuun haastateltiin Imagen ja Oulu-lehden päätoimittajia.



2 2019
Arkisto
Suomenmaan Pekka Pohjolainen ja Demokraatin Johannes Ijäs Eduskuntatalon mediatiloissa. Toimittajat kiittelevät talon työskentelyolosuhteita.

Politiikkaa 24/7

Vaalikeväänä käyvät kuumina sekä poliitikot että puoluelehdet. ”Aatteellisissa mutta itsenäisissä” lehdissä työpaikan tulevaisuuden saattaa ratkaista vaalitulos tai viestintätuen uudelleenjärjestely. Journalisti seurasi Demokraatin ja Suomenmaan toimittajien päivää eduskunnassa.

Peili konfliktille

Pertti Pesosen dokumentin televisioesitys sensuroitiin Venezuelassa. Espanjassa somekohina alkoi Katalonian poliittisia vankeja käsittelevästä dokumentista.

Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Mihin ylioppilaslehtiä tarvitaan?

Suomen lehdistössä on meneillään uuvuttava samankaltaistumiskehitys. Omistus keskittyy, samoin uutistuotanto. Tällaisessa ilmapiirissä soisi edes omaäänisten ylioppilaslehtien menestyvän, kirjoittaa Johanna Vehkoo.

Meidän puolesta kyselijät

Tiia Rantanen ja Anna Karhunen ovat ystäviä, joista tuli työkavereita. Läheisyydestä on hyötyä, kun työ on jutustella noloista aiheista kaiken kansan kuullen.

Sexualbrotten, som blev en invandringsdebatt

De stora finländska medierna utmärkte sig inte i rapporteringen om sexualbrotten i Uleåborg. Det säger professor och medieforskare Anu Koivunen, som analyserat en del av materialet.

Sanonta on Antti Grundsténin mielestä ärsyttävä mutta hänen tekemisen tapaansa hyvin kuvaava. Kuva otettiin A-lehtien studiolla ”rakennusnurkassa”, jossa Grundstén tapaa nojailla tikkaisiin ja miettiä seuraavia kuvauksia lavastaja Tuomas Norteman kanssa.

Yllätyksiä olla pitää

Imagen AD Antti Grundstén on valmis perustelemaan haastateltaville, miksi jutun kuvat ovat juuri sellaiset kuin ovat.

Sankari ja nolla

Matti Nykäsen viimeinen palvelus medialle oli tarjota kierros itsetutkiskelua. Enää tuskin tulee julkkista, joka saisi synkän puolensa samaan tapaan anteeksi, sanoo kulttuurihistorian tutkija.

Vaikka kaikki laukut ovat Emmi Tuomistolle käyttöesineitä, Louis Vuittoneitaan hän ei viskaa auton lattialle tai anna koiriensa Ollin ja Mimin talloa. Vuittonin ruudullisen ”Alman” hän hankki marraskuussa, etualan ”Neverfullin” vuodelta 2011 ihan hiljattain.

Liekeissä laukuista

Emmi Tuomisto osti viime vuonna 16 laukkua. Silti arjen juhlaksi riittää myös ihanuuksien bongailu netistä ja toisten olkapäiltä.

Tuuraajasta päätoimittajaksi

Satu Kangas-Viljamäki aloitti 11. helmikuuta päätoimittajana kaupunkilehti Selänteessä.

Kati Koivikko on ollut Sanoma Prolla 11 vuotta. Entisestä kuvatoimittajasta on tullut ”hybridituotteiden” tekijä. ”Oman työn aikatauluttamista vaaditaan aiempaa enemmän, mutta minusta on ihana ajatella isoja kokonaisuuksia.”

Kuvin kiinni ajassa

Oppimateriaalikuvittamisen rima on noussut, väittää visualisti Kati Koivikko. ”Aapinen on herkin tuote”, hän sanoo.

Liitto vei oikeuteen 50 riitaa

Vanhin liiton viime vuonna selvittämä riita sai alkunsa vuonna 2013.

Aina ei mene putkeen

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Ontuva taleban

Kun poliitikkojen sanomisista kerrotaan, avattakoon riittävästi, millaista myrkkyä sanat ovat syöneet, kirjoittaa Vesa Heikkinen.

Hullun hommaa

Ajattelin että jestas; nyt on aamiaisaika ja minä könyän 300 metrin syvyydessä ikiroudan alla seuranani ventovieras kaivosmies, kirjoittaa Maria Paldanius.

Painavia rivejä johtamisesta

Siinä missä moni johtamiskirja kertoo ”keissejä”, Teija Rantalan Pieni kirja johtamisesta kertoo vain sen, mitä niistä on opittu, kirjoittaa Nina Erho.

Vem visar vägen i klimatjournalistiken?

Kan ett mediehus på en sida uppmana till större och fler åtgärder för att minska klimatavtrycket och på en annan uppmana samma läsare att resa iväg på en nöjesresa till andra sidan jorden, frågar Lina Laurent.

Klimatkris och bränder när svenska Gräv firar 30 år

Affischnamnet är Martha Mendoza från AP. Som vanligt kommer det att delas ut guldspadar inom olika kategorier för insatser inom grävande journalistik.

Dahlén tar över på Ålandstidningen

Daniel Dahlén kommer närmast från Ålcom, där han varit VD. Han har ingen tidigare erfarenhet av att leda publicistisk verksamhet.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta