Kalevan palkaton harjoittelu kummastuttaa

JOURNALISTI
28.2.2019

Marja Honkonen, teksti
Johanna Sarajärvi, grafiikka

Ilmaista harjoittelijaa etsii usein järjestö tai pieni yritys, ei suuri lehtitalo. Kesäsijaisia palkataan kuten aiemminkin.

Palkattomat harjoittelut Kaleva-konsernin Kalevassa ja Oulu-lehdessä kummastuttavat oululaisia opiskelijoita ja ammattikorkeakoulua. Lehdet ovat käyttäneet palkattomia amk-harjoittelijoita pitkään.

Oulun ammattikorkeakoulun journalismin lehtori Ari-Pekka Sirviö kertoo Kalevan perustelleen maksamattomuutta sillä, että harjoittelu poikii yleensä kesätyön.

”Tietysti sellainen perustelu on kestämätön”, hän sanoo.

Jos harjoittelijan työ on vähänkään itsenäistä ja työsuhteista, siitä pitäisi lehdistön työehtosopimuksen mukaan maksaa palkkaa. Jos harjoittelijan kanssa ei kuitenkaan solmita varsinaista työsuhdetta, tes ei puutu palkattomuuteen.

Kalevan toimituspäällikkö Pekka Vuollo perustelee asiaa harjoittelijoiden kokemattomuudella ja sillä, että konsernin muutkin yksiköt ovat toimineet samoin.

Asiasta ei tosin ole virallisesti linjattu esimerkiksi konsernin viime vuosina ostamien lehtien kanssa. Muun muassa Oulu-lehdessä harjoittelu oli palkatonta Joutsenmediankin aikaan. Almalta tulleessa Lapin Kansassa taas osa on harjoitellut palkattuna.

Palkan myötä kynnys ottaa harjoittelija ja vaatimukset kasvaisivat, Vuollo sanoo. Harjoittelijoilta odotetaan silti nykyisinkin paljon oma-aloitteisuutta.

Palkan puutetta on kompensoitu kesätyötarjouksella, Vuollo vahvistaa.

Amk-harjoittelijoita on Kalevassa talvikaudella. Kesäksi lehti ottaa yhden yliopiston tukeman harjoittelijan, joka saa palkkaa kolmelta kuulta neljästä.

 

Kalevan käytäntö poikkeaa muista. Journalistin kyselyn perusteella ilmaisia harjoittelijoita etsivät usein pienet yritykset, järjestöt, paikallisradiot sekä elokuva- ja tv-alan firmat, eivät suuret lehtitalot.

Journalisti kysyi media-alan harjoitteluista ja kesätöistä alan korkeakouluista, opiskelijoilta ja 14 toimituksesta. Viisi oppilaitosta, kuusi ainejärjestöä ja kaikki toimitukset MTV poislukien vastasi.

Lähes kaikki toimitukset kertoivat maksavansa palkkaa ainakin osan harjoitteluajasta. Esimerkiksi Keskisuomalainen, STT ja Iltalehti tarjoavat samaa yhden palkattoman ja kolmen palkallisen kuukauden harjoittelua kuin Kaleva. Aamulehti ja Alma Talentin lehdet maksavat palkan koko ajalta.

Savon Sanomissa on ollut palkatta valokuvaharjoittelijoita ammattioppilaitoksesta.

Ainejärjestöjen mukaan palkatonta työtä on tarjottu aikakauslehdistäkin. Viimeksi ilmaista harjoittelijaa haki A-lehtien Image.

Päätoimittaja Niklas Thesslund sanoo, että harjoittelutarjous oli harkitsematon ja siitä luovuttiin opiskelijoiden kritiikin takia. Lehti päätti lopulta, ettei sinne tule harjoittelijaa lainkaan.

 

Kyselyn perusteella palkattomia harjoittelupaikkoja on tarjolla vaihtelevasti. Osa vastanneista törmää niihin viikoittain, toiset pari kertaa vuodessa. Moni ainejärjestö ja osa oppilaitoksista on päättänyt, ettei välitä niitä opiskelijoille.

Näin toimivat ainejärjestöistä esimerkiksi Skuuppi (Haaga-Helia amk), Media (Helsingin yliopisto), Demoni (Metropolia amk), Vostok (Tampereen yliopisto) ja Lööppi (Jyväskylän yliopisto).

”Poikkeuksia voivat tosin olla jotkin kansainväliset harjoittelut tai muut erikoisemmat harjoittelupätkät”, Lööpin ay-vastaava Tuuli Rantasalo kertoo.

 

Hakijoiden kohtelussa toimituksilla olisi opiskelijoiden ja opettajien mielestä varaa parantaa. Kesätoimittajien odotetaan osaavan vaikka mitä, hakemuksiin ei välttämättä vastata ja haut alkavat varhain.

”Tänäkin vuonna monella oli kiire saada opiskelijoiden hakemukset jo viime vuoden puolella. Monessa toimituksessa päätökset ovat silti venyneet tammi – helmi- ja jopa maaliskuulle”, yliopistonopettaja Panu Uotila Jyväskylän yliopistosta sanoo.

Suurin osa arvioi, että kesätöitä on tarjolla aiempaan tapaan. Sen vahvistavat myös toimitukset, joista 10 kertoi palkkaavansa kesäväkeä joko yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna.

Kyselyyn vastasivat mainittujen lisäksi Turun amk:n monimediajournalistien ainejärjestö MoMe sekä Tampereen yliopiston journalismin, Helsingin yliopiston viestinnän, Soc&komin journalismin ja Haaga-Helian journalismin oppiaineiden edustajat.


Oikaisu 1.3. kello 9.20: Toisin kuin jutussa aluksi kerrottiin, Journalistin kesätöitä koskeva kysely lähetettiin 14 toimitukseen, ei 15 toimitukseen. Näistä toimituksista 10, ei 11, kertoi palkkaavansa kesäväkeä yhtä paljon tai enemmän kuin viime vuonna. Lisäksi juttuun haastateltiin Imagen ja Oulu-lehden päätoimittajia.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta