Aina ei mene putkeen

JOURNALISTI
28.2.2019

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene. Valokuvaaja voi kohdata muun muassa seuraavia arkisia ongelmia.

Tekstiä kuvan päälle. Tavoitteena saada kaunis henkilökuva terveysjuttuun. Kuvan päälle tulee tekstiä, joten vaaleaa pintaa pitäisi olla kuvan oikeassa laidassa. Kuvattavan naisen talo on tummanvihreä, porraskäytävä pimeä ja asunto sisustettu tummilla puupinnoilla. Ulos ei voi mennä, koska kuvattavan kunto ei anna myöden. Juotuani kuvauskahvit kysyn, olisiko naisella tavallista valkoista paperia. Ei kuulemma ole. Lopulta roikotan vasemmalla kädelläni kameran edessä valkoista tiskirättiä. Ihania kuvia, sanoo tilaaja myöhemmin.

Nimi hukassa. Lauantain lehdessä julkaistavan uutisjutun kuvitusta tehdään perjantaina. Kuvataan miesporukkaa suomalaisen pitäjän kirkonkylän kioskin ulkopöydässä iltapäivällä. Keskellä kuvaa olevan miehen nimi hukkuu, sitä ei ole minulla eikä toimittajalla. Saan yhden kuvatuista kiinni, hän epäilee, että mies on nimeltään Marko, mutta ei ole varma. Toinen numeropalvelun kautta tavoittamani kuvattu on myös avulias ja epäilee, että paikallisen urheiluseuran porukka saattaisi tunnistaa ”Markon”. Lopulta kun heidät tavoitan, deadline on jo käsillä. Juuri saunasta tullut urheiluseuran mies sanoo, että ei näytä tutulta. On aika rajata vaakakuvasta pystykuva.

Ei saa kuvata -klassikko. Kuvataan vapaapalokuntalaisia, jotka asentavat palohälyttimen iäkkään naisen kotiin ja tarkastavat asunnon turvallisuuden. Kuvauksesta on sovittu etukäteen naisen kanssa. Herttainen rouva sanoo heti ovella, että hän määrää tässä talossa eikä häntä saa kuvata missään olosuhteessa. Palokuntalaiset eivät voi asentaa palohälytintä, koska heillä ei ole tikkaita ja tuolilla keikkuminen näyttäisi jutussa pahalta. Tikkaat ovat palokunnan autossa eikä kukaan tiedä, missä auto on.

Päädyn kuvaamaan mummoa ja palokuntalaista keittiössä. Sovin, että mummon jalat saavat olla kuvan reunassa. Seuraavaksi hyväksytän kuvan, jossa on mummon sivuprofiili. Vapaapalokuntalaiset hakevat jostain tikkaat. Lopulta kuvaan tunnistettavaa mummoa ja palokuntalaisia tikkaineen asennushommissa. Varmistan vielä luvan näyttämällä kuvat naiselle. Julkaisu käy hänelle oikein hyvin.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta