Aina ei mene putkeen

JOURNALISTI
28.2.2019

Lauri Rotko

lauri.rotko@gmail.com

Kirjoittaja on Heinolassa asuva freelancevalokuvaaja.

”Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene.” Lauri Rotko kertaa kolumnissaan kolme klassikkoa.

Usein kaikki menee kuvauskeikalla putkeen. Joskus taas ei mene. Valokuvaaja voi kohdata muun muassa seuraavia arkisia ongelmia.

Tekstiä kuvan päälle. Tavoitteena saada kaunis henkilökuva terveysjuttuun. Kuvan päälle tulee tekstiä, joten vaaleaa pintaa pitäisi olla kuvan oikeassa laidassa. Kuvattavan naisen talo on tummanvihreä, porraskäytävä pimeä ja asunto sisustettu tummilla puupinnoilla. Ulos ei voi mennä, koska kuvattavan kunto ei anna myöden. Juotuani kuvauskahvit kysyn, olisiko naisella tavallista valkoista paperia. Ei kuulemma ole. Lopulta roikotan vasemmalla kädelläni kameran edessä valkoista tiskirättiä. Ihania kuvia, sanoo tilaaja myöhemmin.

Nimi hukassa. Lauantain lehdessä julkaistavan uutisjutun kuvitusta tehdään perjantaina. Kuvataan miesporukkaa suomalaisen pitäjän kirkonkylän kioskin ulkopöydässä iltapäivällä. Keskellä kuvaa olevan miehen nimi hukkuu, sitä ei ole minulla eikä toimittajalla. Saan yhden kuvatuista kiinni, hän epäilee, että mies on nimeltään Marko, mutta ei ole varma. Toinen numeropalvelun kautta tavoittamani kuvattu on myös avulias ja epäilee, että paikallisen urheiluseuran porukka saattaisi tunnistaa ”Markon”. Lopulta kun heidät tavoitan, deadline on jo käsillä. Juuri saunasta tullut urheiluseuran mies sanoo, että ei näytä tutulta. On aika rajata vaakakuvasta pystykuva.

Ei saa kuvata -klassikko. Kuvataan vapaapalokuntalaisia, jotka asentavat palohälyttimen iäkkään naisen kotiin ja tarkastavat asunnon turvallisuuden. Kuvauksesta on sovittu etukäteen naisen kanssa. Herttainen rouva sanoo heti ovella, että hän määrää tässä talossa eikä häntä saa kuvata missään olosuhteessa. Palokuntalaiset eivät voi asentaa palohälytintä, koska heillä ei ole tikkaita ja tuolilla keikkuminen näyttäisi jutussa pahalta. Tikkaat ovat palokunnan autossa eikä kukaan tiedä, missä auto on.

Päädyn kuvaamaan mummoa ja palokuntalaista keittiössä. Sovin, että mummon jalat saavat olla kuvan reunassa. Seuraavaksi hyväksytän kuvan, jossa on mummon sivuprofiili. Vapaapalokuntalaiset hakevat jostain tikkaat. Lopulta kuvaan tunnistettavaa mummoa ja palokuntalaisia tikkaineen asennushommissa. Varmistan vielä luvan näyttämällä kuvat naiselle. Julkaisu käy hänelle oikein hyvin.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta