Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

JOURNALISTI
12.12.2019

Maria Pettersson
Twitter: mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Journalistien tehtävä on julkaista tietoa. Toinen, yhtä tärkeä tai vielä tärkeämpi tehtävä on ymmärryksen lisääminen. Journalistit auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia ja tuomaan selvyyttä epäselviin asioihin. Kuluneiden parin viikon aikana olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin.

Kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ja pääministeri Antti Rinne (sd.) erosivat tehtävistään, kyseli moni yhteiskunnallista keskustelua tarkasti seuraava kansalainen, miksi. Me toimittajat olimme onnistuneet tuuttaamaan päivittäin tiedonmuruja Posti-jupakan käänteistä, uusista kriiseistä ja eri päivämäärillä lähetetyistä sähköposteista, mutta emme osanneet kertoa kirkkaasti ja selkeästi, miksi ministereiden piti erota. Seurasi omituinen tilanne, jossa media ei välillä näyttäytynyt raportoijana tai edes katalyyttina vaan aktiivisena toimijana, joka paitsi seurasi hallituskriisiä, myös halusi sitä. Se ei todennäköisesti ollut totta, mutta siltä se kansalaisten silmissä näytti.

Samankaltainen tilanne nähtiin ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ja ulkoministeriön virkamiesten kireitä välejä, työtehtävien siirtoja sekä al-Holin leirille teljettyjä suomalaislapsia koskeneessa uutisoinnissa. Vuotoja ja kommentteja saatiin joka päivä, selvyyttä asiaan ei. Tilanne oli todennäköisesti selvä sille kouralliselle toimittajia, joka seurasi asiaa työkseen. Muu Suomi ihmetteli, miksi eri puolilta singahtelee ristiriitaista tietoa. Hämmennystä lisäsivät sosiaalisessa mediassa ärhentelevät toimittajat.

Kehittyvässä uutistilanteessa tietoja täydennetään jatkuvasti. Uutisjuttujen tulisi täydentää olemassa olevaa tietoa, tai jos tieto osoittautuu vääräksi, kumota se. Haavisto-tapauksessa tiedotusvälineet toimittivat kyllä uutta tietoa, mutta sosiaalisessa mediassa toimittajat nälvivät toistensa juttuja. Se ei ole eduksi median uskottavuudelle. Vaikka kyseessä voi olla kilpailutilanne, kollegojen työtä on syytä arvostaa.

 

Aivan täyspäiset ihmiset kansanedustajia myöten ovat kuluneina viikkoina arvuutelleet, ohjaileeko suomalaisia tiedotusvälineitä salaliitto, jonka on masinoinut työnantajajärjestö Medialiitto. Teoria menee jotakuinkin niin, että koska Posti-kiistassa ei toimittu heti kuten Medialiitto tahtoi, annettiin toimituksille käsky painostaa hallitus eroamaan. Järjetön ajatus kaikille mediassa työskenteleville.

Kuitenkin – luottamus mediaan laskee myös Suomessa, vaikka onkin täällä maailman huippua. Sosiaalisessa mediassa nahistelevat toimittajat, jotka aiheetta soimaavat kollegojaan puolueiden juoksupojiksi, murentavat koko alan uskottavuutta ja antavat puhtia yhdelle jos toiselle salaliitolle. Jos kollega on väärässä, se pitää sanoa, mutta on alhaista alkaa lukea kollegan taustaan vaikuttimia, joita siellä ei ole. Luotettavaa mediaa halveksivat räyhäpetterit ja omia kansanedustajiaan kiivaasti puolustavat puolueideologit hoitavat kyllä toimittajien haukkumisen ja puolueellisuussyytökset, kollegojen ei kannata siihen alentua ilman erittäin painavaa syytä.

Sekavan alun jälkeen nähtiin hallituskriisiuutisoinnissa onneksi lopulta myös kokeneiden politiikantoimittajien timanttista analyysia. Se paljasti, missä ja miten Rinteen erottamisesta oli päätetty. Analyyseja luettiin ja jaettiin helpottuneina: vihdoinkin tässä hullunmyllyssä on jotain järkeä, vihdoin ymmärrämme, mitä oikein tapahtui. Suomalainen media teki työnsä ja tarjosi kansalaisille tietoa, ymmärrystä ja ajattelun eväitä.



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta