Tasa-arvo ei ole vaikea asia, kirjoittaa Heikki Valkama

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.

JOURNALISTI
12.12.2019

Heikki Valkama, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kiva tavoite, mutta käytännössä mahdoton.

Ylen uutiset aloitti tämän vuoden tammikuussa hankkeen, jossa mitataan naisten ja miesten määrää jutuissa ja lähetyksissä. Muutamissa ohjelmissa tasa-arvoa oli mitattu aiemminkin, mutta nyt aloimme tarkastella jokaista uutisjuttua ja televisiolähetystä.

Mallia otettiin BBC:ltä. Mittaamme miesten, naisten ja muunsukupuolisten määrää Ylen uutisten jutuissa sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

Vuodessa päästiin tilanteeseen, jossa naisia on yli 40 prosenttia haastateltavista, kun aiemmin määrä saattoi olla 30 prosenttia.

 

Naisten osuus mediassa tuppaa pysymään aina vain kolmanneksessa. Tästä Journalistin päätoimittaja Maria Petterssonkin kirjoitti taannoin. Se, että mediassa esiintyvien naisten määrä on runsaat 30 prosenttia, ei tietenkään ole mikään luonnonlaki. Se on muutettavissa helposti.

Sekä BBC:n että Ylen esimerkki osoittaa, että pienellä vaivalla ja pinttyneiden tapojen rikkomisella media voi muuttua.

Mutta palataanpa asioiden alkulähteelle, BBC:hen.

 

BBC:ssä aloitettiin vuonna 2017 Outside Source -ohjelman Ros Atkinsin johdolla vapaaehtoinen 50:50-hanke. Hankkeen idea on kirjata haastateltavien sukupuoli joka ikisestä lähetyksestä ja verkkojutusta. BBC:llä asetettiin tavoitteeksi saada lähetyksiin yhtä paljon miehiä ja naisia. Siitä nimi 50:50.

Sitä saa mitä mittaa. Tapasin keväällä Lontoossa BBC:n arabiankielisen osaston vetäjän. Hänen mukaansa ajatusta siitä, että puolet arabiankielisten lähetysten vieraista olisi ollut naisia, pidettiin mahdottomana. Arabiankielinen osasto oli mielestään tehnyt voitavansa. Naisia oli lähetyksissä alle 20 prosenttia. Muiden pyrkiessä 50 prosentin tavoitteeseen osasto asetti itselleen mielestään realistisen 30 prosentin tavoitteen.

Tämän vuoden keväällä arabiankielisen osaston haastatelluista jo 47 prosenttia oli naisia. Mittaaminen asetti tavoitteen ja muutti toimintaa.

Tutkimukset kertovat, että media vääristää todellisuutta. Miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, mutta mediassa asiantuntijoina miehiä esiintyy paljon enemmän kuin naisia. Media ei peilaa yhteiskuntaa, se muokkaa sitä ja luo käytäntöjä. Käytäntöjä voi kuitenkin muuttaa, jos ne tiedostaa ja jos niitä haluaa muuttaa. Se ei ole sen vaikeampaa.

Naisten aliedustusta on tutkittu pitkään. Se on ollut todettavissa ja sitä on mitattu ennenkin. Ylekin on ollut mukana Tampereen yliopiston tutkimuksissa jo vuosikymmeniä sitten. Kansainvälistäkin tutkimusta riittää. Silti jopa meillä Pohjoismaissa, missä yhteiskunnallinen tasa-arvo on pitkällä, naiset ovat mediassa aliedustettuina. Alimmillaan uutismediassa esiintyy naisia alle viidennes.

BBC:n ja Ylen 50:50-hankkeissa on uutta se, että toimitukset itse mittaavat sukupuolten edustusta ja tekevät sitä päivittäin. Yle tosin on brittejä kunnianhimoisempi: BBC mittaa vain toimitusten tekemiä haastateltavavalintoja. Jos juttu kertoo pääministeristä, häntä ei lasketa tilastoihin mukaan, koska BBC ei olisi voinut valita tilalle ketään toista. Yle taas laskee mukaan kaikkien juttujen kaikki henkilöt. Jos haastatellaan ministereitä ja ministerikaarti on miehinen, täytyy muualla tehdä enemmän töitä, jotta 50:50-suhde toteutuisi.

Ja vielä kerran: sitä saa mitä mittaa. Esimerkiksi Aamu-tv:n ja Radio Suomen Päivän toimitukset onnistuvat kuukaudesta toiseen siinä, että haastateltavista noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti laadusta ei tingitä. Lähetykseen haetaan aina parasta haastateltavaa.

 

Journalistit ovat hyviä kyseenalaistamaan. On vain kyseenalaistettava myös omat käytännöt ja valinnat. Tärkein kysymyksemme oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen? Löytyykö jostain parempi? Jo tämä kysymys lisää naisten määrää jutuissa.

Aluksi kannattaa myös kysyä ihan peruskysymys: löytyisikö tähän aiheeseen miesten rinnalle tai tilalle myös nainen?

Samalla keskustelu siirtyy muuhun monimuotoisuuteen, esimerkiksi vähemmistöjen edustukseen ja vaikkapa rooleihin. Haastatellaanko perheistä ja lapsista puhuttaessa aina naisia? Ovatko kaikki turvallisuuspolitiikan asiantuntijat miehiä? Voisiko maahanmuuttaja puhua muusta kuin maahanmuutosta?

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta