Tasa-arvo ei ole vaikea asia, kirjoittaa Heikki Valkama

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.

JOURNALISTI
12.12.2019

Heikki Valkama, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kiva tavoite, mutta käytännössä mahdoton.

Ylen uutiset aloitti tämän vuoden tammikuussa hankkeen, jossa mitataan naisten ja miesten määrää jutuissa ja lähetyksissä. Muutamissa ohjelmissa tasa-arvoa oli mitattu aiemminkin, mutta nyt aloimme tarkastella jokaista uutisjuttua ja televisiolähetystä.

Mallia otettiin BBC:ltä. Mittaamme miesten, naisten ja muunsukupuolisten määrää Ylen uutisten jutuissa sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

Vuodessa päästiin tilanteeseen, jossa naisia on yli 40 prosenttia haastateltavista, kun aiemmin määrä saattoi olla 30 prosenttia.

 

Naisten osuus mediassa tuppaa pysymään aina vain kolmanneksessa. Tästä Journalistin päätoimittaja Maria Petterssonkin kirjoitti taannoin. Se, että mediassa esiintyvien naisten määrä on runsaat 30 prosenttia, ei tietenkään ole mikään luonnonlaki. Se on muutettavissa helposti.

Sekä BBC:n että Ylen esimerkki osoittaa, että pienellä vaivalla ja pinttyneiden tapojen rikkomisella media voi muuttua.

Mutta palataanpa asioiden alkulähteelle, BBC:hen.

 

BBC:ssä aloitettiin vuonna 2017 Outside Source -ohjelman Ros Atkinsin johdolla vapaaehtoinen 50:50-hanke. Hankkeen idea on kirjata haastateltavien sukupuoli joka ikisestä lähetyksestä ja verkkojutusta. BBC:llä asetettiin tavoitteeksi saada lähetyksiin yhtä paljon miehiä ja naisia. Siitä nimi 50:50.

Sitä saa mitä mittaa. Tapasin keväällä Lontoossa BBC:n arabiankielisen osaston vetäjän. Hänen mukaansa ajatusta siitä, että puolet arabiankielisten lähetysten vieraista olisi ollut naisia, pidettiin mahdottomana. Arabiankielinen osasto oli mielestään tehnyt voitavansa. Naisia oli lähetyksissä alle 20 prosenttia. Muiden pyrkiessä 50 prosentin tavoitteeseen osasto asetti itselleen mielestään realistisen 30 prosentin tavoitteen.

Tämän vuoden keväällä arabiankielisen osaston haastatelluista jo 47 prosenttia oli naisia. Mittaaminen asetti tavoitteen ja muutti toimintaa.

Tutkimukset kertovat, että media vääristää todellisuutta. Miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, mutta mediassa asiantuntijoina miehiä esiintyy paljon enemmän kuin naisia. Media ei peilaa yhteiskuntaa, se muokkaa sitä ja luo käytäntöjä. Käytäntöjä voi kuitenkin muuttaa, jos ne tiedostaa ja jos niitä haluaa muuttaa. Se ei ole sen vaikeampaa.

Naisten aliedustusta on tutkittu pitkään. Se on ollut todettavissa ja sitä on mitattu ennenkin. Ylekin on ollut mukana Tampereen yliopiston tutkimuksissa jo vuosikymmeniä sitten. Kansainvälistäkin tutkimusta riittää. Silti jopa meillä Pohjoismaissa, missä yhteiskunnallinen tasa-arvo on pitkällä, naiset ovat mediassa aliedustettuina. Alimmillaan uutismediassa esiintyy naisia alle viidennes.

BBC:n ja Ylen 50:50-hankkeissa on uutta se, että toimitukset itse mittaavat sukupuolten edustusta ja tekevät sitä päivittäin. Yle tosin on brittejä kunnianhimoisempi: BBC mittaa vain toimitusten tekemiä haastateltavavalintoja. Jos juttu kertoo pääministeristä, häntä ei lasketa tilastoihin mukaan, koska BBC ei olisi voinut valita tilalle ketään toista. Yle taas laskee mukaan kaikkien juttujen kaikki henkilöt. Jos haastatellaan ministereitä ja ministerikaarti on miehinen, täytyy muualla tehdä enemmän töitä, jotta 50:50-suhde toteutuisi.

Ja vielä kerran: sitä saa mitä mittaa. Esimerkiksi Aamu-tv:n ja Radio Suomen Päivän toimitukset onnistuvat kuukaudesta toiseen siinä, että haastateltavista noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti laadusta ei tingitä. Lähetykseen haetaan aina parasta haastateltavaa.

 

Journalistit ovat hyviä kyseenalaistamaan. On vain kyseenalaistettava myös omat käytännöt ja valinnat. Tärkein kysymyksemme oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen? Löytyykö jostain parempi? Jo tämä kysymys lisää naisten määrää jutuissa.

Aluksi kannattaa myös kysyä ihan peruskysymys: löytyisikö tähän aiheeseen miesten rinnalle tai tilalle myös nainen?

Samalla keskustelu siirtyy muuhun monimuotoisuuteen, esimerkiksi vähemmistöjen edustukseen ja vaikkapa rooleihin. Haastatellaanko perheistä ja lapsista puhuttaessa aina naisia? Ovatko kaikki turvallisuuspolitiikan asiantuntijat miehiä? Voisiko maahanmuuttaja puhua muusta kuin maahanmuutosta?

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta