Tasa-arvo ei ole vaikea asia, kirjoittaa Heikki Valkama

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.

JOURNALISTI
12.12.2019

Heikki Valkama, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kiva tavoite, mutta käytännössä mahdoton.

Ylen uutiset aloitti tämän vuoden tammikuussa hankkeen, jossa mitataan naisten ja miesten määrää jutuissa ja lähetyksissä. Muutamissa ohjelmissa tasa-arvoa oli mitattu aiemminkin, mutta nyt aloimme tarkastella jokaista uutisjuttua ja televisiolähetystä.

Mallia otettiin BBC:ltä. Mittaamme miesten, naisten ja muunsukupuolisten määrää Ylen uutisten jutuissa sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

Vuodessa päästiin tilanteeseen, jossa naisia on yli 40 prosenttia haastateltavista, kun aiemmin määrä saattoi olla 30 prosenttia.

 

Naisten osuus mediassa tuppaa pysymään aina vain kolmanneksessa. Tästä Journalistin päätoimittaja Maria Petterssonkin kirjoitti taannoin. Se, että mediassa esiintyvien naisten määrä on runsaat 30 prosenttia, ei tietenkään ole mikään luonnonlaki. Se on muutettavissa helposti.

Sekä BBC:n että Ylen esimerkki osoittaa, että pienellä vaivalla ja pinttyneiden tapojen rikkomisella media voi muuttua.

Mutta palataanpa asioiden alkulähteelle, BBC:hen.

 

BBC:ssä aloitettiin vuonna 2017 Outside Source -ohjelman Ros Atkinsin johdolla vapaaehtoinen 50:50-hanke. Hankkeen idea on kirjata haastateltavien sukupuoli joka ikisestä lähetyksestä ja verkkojutusta. BBC:llä asetettiin tavoitteeksi saada lähetyksiin yhtä paljon miehiä ja naisia. Siitä nimi 50:50.

Sitä saa mitä mittaa. Tapasin keväällä Lontoossa BBC:n arabiankielisen osaston vetäjän. Hänen mukaansa ajatusta siitä, että puolet arabiankielisten lähetysten vieraista olisi ollut naisia, pidettiin mahdottomana. Arabiankielinen osasto oli mielestään tehnyt voitavansa. Naisia oli lähetyksissä alle 20 prosenttia. Muiden pyrkiessä 50 prosentin tavoitteeseen osasto asetti itselleen mielestään realistisen 30 prosentin tavoitteen.

Tämän vuoden keväällä arabiankielisen osaston haastatelluista jo 47 prosenttia oli naisia. Mittaaminen asetti tavoitteen ja muutti toimintaa.

Tutkimukset kertovat, että media vääristää todellisuutta. Miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, mutta mediassa asiantuntijoina miehiä esiintyy paljon enemmän kuin naisia. Media ei peilaa yhteiskuntaa, se muokkaa sitä ja luo käytäntöjä. Käytäntöjä voi kuitenkin muuttaa, jos ne tiedostaa ja jos niitä haluaa muuttaa. Se ei ole sen vaikeampaa.

Naisten aliedustusta on tutkittu pitkään. Se on ollut todettavissa ja sitä on mitattu ennenkin. Ylekin on ollut mukana Tampereen yliopiston tutkimuksissa jo vuosikymmeniä sitten. Kansainvälistäkin tutkimusta riittää. Silti jopa meillä Pohjoismaissa, missä yhteiskunnallinen tasa-arvo on pitkällä, naiset ovat mediassa aliedustettuina. Alimmillaan uutismediassa esiintyy naisia alle viidennes.

BBC:n ja Ylen 50:50-hankkeissa on uutta se, että toimitukset itse mittaavat sukupuolten edustusta ja tekevät sitä päivittäin. Yle tosin on brittejä kunnianhimoisempi: BBC mittaa vain toimitusten tekemiä haastateltavavalintoja. Jos juttu kertoo pääministeristä, häntä ei lasketa tilastoihin mukaan, koska BBC ei olisi voinut valita tilalle ketään toista. Yle taas laskee mukaan kaikkien juttujen kaikki henkilöt. Jos haastatellaan ministereitä ja ministerikaarti on miehinen, täytyy muualla tehdä enemmän töitä, jotta 50:50-suhde toteutuisi.

Ja vielä kerran: sitä saa mitä mittaa. Esimerkiksi Aamu-tv:n ja Radio Suomen Päivän toimitukset onnistuvat kuukaudesta toiseen siinä, että haastateltavista noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti laadusta ei tingitä. Lähetykseen haetaan aina parasta haastateltavaa.

 

Journalistit ovat hyviä kyseenalaistamaan. On vain kyseenalaistettava myös omat käytännöt ja valinnat. Tärkein kysymyksemme oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen? Löytyykö jostain parempi? Jo tämä kysymys lisää naisten määrää jutuissa.

Aluksi kannattaa myös kysyä ihan peruskysymys: löytyisikö tähän aiheeseen miesten rinnalle tai tilalle myös nainen?

Samalla keskustelu siirtyy muuhun monimuotoisuuteen, esimerkiksi vähemmistöjen edustukseen ja vaikkapa rooleihin. Haastatellaanko perheistä ja lapsista puhuttaessa aina naisia? Ovatko kaikki turvallisuuspolitiikan asiantuntijat miehiä? Voisiko maahanmuuttaja puhua muusta kuin maahanmuutosta?

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta