Tasa-arvo ei ole vaikea asia, kirjoittaa Heikki Valkama

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.

JOURNALISTI
12.12.2019

Heikki Valkama, teksti
Aapo Huhta, kuva

Kiva tavoite, mutta käytännössä mahdoton.

Ylen uutiset aloitti tämän vuoden tammikuussa hankkeen, jossa mitataan naisten ja miesten määrää jutuissa ja lähetyksissä. Muutamissa ohjelmissa tasa-arvoa oli mitattu aiemminkin, mutta nyt aloimme tarkastella jokaista uutisjuttua ja televisiolähetystä.

Mallia otettiin BBC:ltä. Mittaamme miesten, naisten ja muunsukupuolisten määrää Ylen uutisten jutuissa sekä uutis- ja ajankohtaisohjelmissa.

Vuodessa päästiin tilanteeseen, jossa naisia on yli 40 prosenttia haastateltavista, kun aiemmin määrä saattoi olla 30 prosenttia.

 

Naisten osuus mediassa tuppaa pysymään aina vain kolmanneksessa. Tästä Journalistin päätoimittaja Maria Petterssonkin kirjoitti taannoin. Se, että mediassa esiintyvien naisten määrä on runsaat 30 prosenttia, ei tietenkään ole mikään luonnonlaki. Se on muutettavissa helposti.

Sekä BBC:n että Ylen esimerkki osoittaa, että pienellä vaivalla ja pinttyneiden tapojen rikkomisella media voi muuttua.

Mutta palataanpa asioiden alkulähteelle, BBC:hen.

 

BBC:ssä aloitettiin vuonna 2017 Outside Source -ohjelman Ros Atkinsin johdolla vapaaehtoinen 50:50-hanke. Hankkeen idea on kirjata haastateltavien sukupuoli joka ikisestä lähetyksestä ja verkkojutusta. BBC:llä asetettiin tavoitteeksi saada lähetyksiin yhtä paljon miehiä ja naisia. Siitä nimi 50:50.

Sitä saa mitä mittaa. Tapasin keväällä Lontoossa BBC:n arabiankielisen osaston vetäjän. Hänen mukaansa ajatusta siitä, että puolet arabiankielisten lähetysten vieraista olisi ollut naisia, pidettiin mahdottomana. Arabiankielinen osasto oli mielestään tehnyt voitavansa. Naisia oli lähetyksissä alle 20 prosenttia. Muiden pyrkiessä 50 prosentin tavoitteeseen osasto asetti itselleen mielestään realistisen 30 prosentin tavoitteen.

Tämän vuoden keväällä arabiankielisen osaston haastatelluista jo 47 prosenttia oli naisia. Mittaaminen asetti tavoitteen ja muutti toimintaa.

Tutkimukset kertovat, että media vääristää todellisuutta. Miehiä ja naisia on suunnilleen yhtä paljon, mutta mediassa asiantuntijoina miehiä esiintyy paljon enemmän kuin naisia. Media ei peilaa yhteiskuntaa, se muokkaa sitä ja luo käytäntöjä. Käytäntöjä voi kuitenkin muuttaa, jos ne tiedostaa ja jos niitä haluaa muuttaa. Se ei ole sen vaikeampaa.

Naisten aliedustusta on tutkittu pitkään. Se on ollut todettavissa ja sitä on mitattu ennenkin. Ylekin on ollut mukana Tampereen yliopiston tutkimuksissa jo vuosikymmeniä sitten. Kansainvälistäkin tutkimusta riittää. Silti jopa meillä Pohjoismaissa, missä yhteiskunnallinen tasa-arvo on pitkällä, naiset ovat mediassa aliedustettuina. Alimmillaan uutismediassa esiintyy naisia alle viidennes.

BBC:n ja Ylen 50:50-hankkeissa on uutta se, että toimitukset itse mittaavat sukupuolten edustusta ja tekevät sitä päivittäin. Yle tosin on brittejä kunnianhimoisempi: BBC mittaa vain toimitusten tekemiä haastateltavavalintoja. Jos juttu kertoo pääministeristä, häntä ei lasketa tilastoihin mukaan, koska BBC ei olisi voinut valita tilalle ketään toista. Yle taas laskee mukaan kaikkien juttujen kaikki henkilöt. Jos haastatellaan ministereitä ja ministerikaarti on miehinen, täytyy muualla tehdä enemmän töitä, jotta 50:50-suhde toteutuisi.

Ja vielä kerran: sitä saa mitä mittaa. Esimerkiksi Aamu-tv:n ja Radio Suomen Päivän toimitukset onnistuvat kuukaudesta toiseen siinä, että haastateltavista noin puolet on naisia ja puolet miehiä. Silti laadusta ei tingitä. Lähetykseen haetaan aina parasta haastateltavaa.

 

Journalistit ovat hyviä kyseenalaistamaan. On vain kyseenalaistettava myös omat käytännöt ja valinnat. Tärkein kysymyksemme oli, onko käyttämämme asiantuntija paras mahdollinen? Löytyykö jostain parempi? Jo tämä kysymys lisää naisten määrää jutuissa.

Aluksi kannattaa myös kysyä ihan peruskysymys: löytyisikö tähän aiheeseen miesten rinnalle tai tilalle myös nainen?

Samalla keskustelu siirtyy muuhun monimuotoisuuteen, esimerkiksi vähemmistöjen edustukseen ja vaikkapa rooleihin. Haastatellaanko perheistä ja lapsista puhuttaessa aina naisia? Ovatko kaikki turvallisuuspolitiikan asiantuntijat miehiä? Voisiko maahanmuuttaja puhua muusta kuin maahanmuutosta?

Heikki Valkama

44-vuotias Ylen uutistoimituksen sisältöpäällikkö. Vastaa Ylen 50:50-tasa-arvohankkeesta.

Työskennellyt aiemmin päätoimittajana muun muassa Imagessa, Mondossa ja Ylioppilaslehdessä.

Erikoistunut kirjoittajien koulutukseen, vetää kirjoittaja- ja editointikursseja sekä kouluttaa journalisteja.

Vapaa-ajallaan kirjailija. Kolmas Japaniin sijoittuva jännityskirja Tulikukka ilmestyi syyskuussa.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta