Stekpannor, surfplattor, presentkort och välgörenhet – mediehusens julpaket ser olika ut

JOURNALISTI
12.12.2019

Jeanette Björkqvist, text
Heli Saarela, foto

Ålandstidningen delar ut de dyraste julklapparna. Åbo Underrättelser delar inte ut några klappar alls. Och KSF Media har omvandlat konkreta paket till välgörenhet.

 

Tom Simola, ansvarig utgivare och chefredaktör, Åbo Underrättelser

”ÅU delar inte ut julklappar, men vi brukar ordna ett julevenemang. I fjol hade vi en utbildningsdag kombinerad med julbuffé. I år hade vi bowling och en julbuffé.

Det är bra att arbetsgemenskapen gör saker utanför redaktionen. Julen och den mörka årstiden är en bra tidpunkt att förverkliga gemensamma saker. Vi försöker lösa det så att alla kan delta och tar in inhoppare den kvällen.”

 

Marit af Björkesten, direktör, Svenska Yle

”Svenska Yle följer samma linje som bolaget, vilket betyder att vi inte ger julklappar. Linjen har varit samma under hela min tid på Yle. Däremot firar vi jul tillsammans på olika sätt, i år blir det bland annat ett vinterjippo lite före jul i Böle.”

Janne Wass, chefredaktör, Ny Tid

”Vi ger personalen extra ledigt så de kan hålla hela julveckan ledig. Små gester är viktiga eftersom de kan få personalen att känna sig uppskattade av ledningen; det handlar om att bli sedd och ihågkommen. Glada och motiverade arbetstagare gör mycket bättre jobb än stressade och omotiverade dito.”

 

Anna Hellerstedt, vd, KSF Media

”I år donerar vi ett belopp till välgörande ändamål. Personalen får rösta på tre alternativ (Reportrar utan gränser, Plan International eller Kyrkans utlandshjälps klimatgåva). Den korta diskussionen i ledningsgruppen på detta tema var att julklappen i dess traditionella bemärkelse känns ganska förlegad och vi tänker att detta är ett bättre alternativ, som dessutom gör gott. För vår personal har vi ordnat en julfest. Det är viktigt att ta tillfället i akt och tacka personalen för det fina arbete de gör.”

 

Carita Liljendahl, chefredaktör, Nya Östis

”Under åren 2016–2018 arrangerades en liten julfest för de fasta medarbetarna och styrelsen. Vi hade namnlös julklapp och understödsföreningen betalade mat, men inte dryck.

I år bjuder vi alla aktiva medarbetare och styrelsen på jullunch på Degerby Gille.”

 

Niklas Nyberg, vd, HSS Media

”HSS Media har de senaste åren delat ut ett presentkort värt 50 euro till ett lokalt varuhus som finns på de flesta av våra huvudorter. Varje medarbetare (inklusive vikarier och inhoppare) får julgåvan. Från arbetsgivarens sida är gåvan viktig, och en självklarhet. Vissa år har de som hellre vill donera presentkortet till välgörande ändamål kunnat meddela om detta och så har den mängden presentkort donerats till lokala organisationer, som hjälper mindre bemedlade familjer/personer att få något extra till jul. Vi fortsätter enligt samma koncept i år.”

 

Patrik Ekblom, försäljningschef, Nya Åland

”Vi brukar ge en liten julklapp, värd cirka 25 euro. Medarbetarna förväntar sig något, och efter ett år med hårt jobb känns det bra att kunna ge något litet.” l

 



1 2021
Arkisto

Journalismin seuraavat sata vuotta

Journalistiliitto täyttää maaliskuussa 100 vuotta. Vuosisadan aikana on tapahtunut paljon: olemme saaneet esimerkiksi radion, television, internetin ja sosiaalisen median, mutta myös journalismin ansaintamallien kriisin. On aika kuvitella, miltä tulevat vuosikymmenet voisivat näyttää. Journalisti pyysi ennusteita kymmeneltä ajattelijalta.

Mitä puoluetta politiikantoimittajat ryöpyttävät eniten? Miten he suhtautuvat eri pääministereihin? Entä työmarkkinajärjestöihin?

Journalisti analysoi kuuden tunnetun politiikan toimittajan kolumnit, näkökulma-artikkelit ja muut mielipiteelliset tekstit.

Tähtäät isona kansanedustajaksi, Hanne Aho

Sata vuotta täyttävän Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho haluaa tulla tasapainoiseksi ihmiseksi ja haaveilee tes-neuvotteluiden aikana paluusta Suomen Kuvalehden graafikoksi.

Toimittajat, persuuntuneita vai vihervasemmistoa?

”Suomessa perussuomalaisten pelikirjasta tuttu ikävän journalismin esittäminen puoluepolitiikkana vaikuttaa hiljalleen saavan suosiota useamman poliittisen liikkeen piirissä”, kirjoittaa Janne Zareff.

Toimittajan tasapuolisuus ei auta, jos luottamus on menetetty

Yksikään ihminen ei tee työtään arvotyhjiössä. Onneksi juuri kukaan journalisti ei kuvittele olevansa täydellisen objektiivinen yli-ihminen, johon arvot tai elämäntilanne eivät vaikuta, kirjoittaa Maria Pettersson.

Lisää aikaa eropakettia harkitsevalle

”Ensimmäiset päivät irtisanomisen jälkeen voivat mennä täysin sumussa. Pitäisi pystyä soittamaan monta puhelua, kysyä oikeita kysymyksiä, omaksua vastauksia ja tehdä niiden perusteella päätös, jonka vaikutukset tulevaisuuteen ovat joka tapauksessa epävarmoja”, kirjoittaa Journalistiliiton juristi Sanna Nikula.

Korona sävytti median vuotta 2020

Korona muutti työtavat ja kiihdytti media-alan murrosta ja Yhdysvalloissa käytiin vaalit. Tapahtuiko media-alalla muutakin? Kokosimme yhteen vuoden 2020 keskeiset journalismiuutiset.

Päivi Lehtomurto vaihtoi nuorten median työterveysaiheisiin

Päivi Lehtomurto aloitti joulukuussa Työterveyslaitoksella mediaviestinnän erityisasiantuntijana. Sitä ennen hän työskenteli kymmenen vuotta Demissä.

Etusivu uusiksi

Kun Susanna Luikku sai Suomen olympiajoukkueen tiedottajalta viestin, ja sitten tuli kiire.

Journalistiliiton uuden ilmeen suunnitteli Tuija Tarkiainen ja uuden logon piirsi Camilla Pentti. ”Perinteinen leijona haluttiin säilyttää, mutta uusi leijona on modernimpi ja vähemmän kulmikas”, Tarkiainen kertoo.

Journalistiliitto saa uuden ilmeen

Tunnusvärit ja -fontit vaihtuvat, viestintämateriaalit muuttuvat ja logo päivitetään.

Ole korrekti, älä hyperkorrekti

”Tietoisuus siitä, että puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan, voi johtaa ylenpalttiseen virallisuuden tai esimerkiksi kansainvälisyyden tavoitteluun”, kirjoittaa Ville Eloranta.

De nya journalisterna är influencers

Högermedierna satsar mindre på att producera den bästa journalistiken och mer på att främst bekräfta det tittarna redan tror, skriver Jeanette Öhman.

Sanomalehtimiehen näytenumero huhtikuussa 1924.

Lehti harrastuksen avuksi

Suomen Sanomalehtimiesten Liitto tarvitsi oman lehden, koska sisäinen tiedotus hoitui ”helpoimmin painokoneen kautta”.

Avarakatseinen humanisti

Toimittaja Jussi Kentala 24. 7. 1946 Veteli – 23. 11. 2020 Kauhava

Taitava taittaja - käytännössä ja teoriassa

Ulkoasupäällikkö Hannu Pulkkinen 8.11.1951 Pyhäjärvi – 6.12.2020 Helsinki 

Henkilökuvauksen lordi ja velho 

Valokuvaaja Kari Kaipainen 28. 9. 1952 Mikkeli – 2. 11. 2020 Espoo

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta