Hanna Kaisa Hellsten iloitsee freejäsenten ansiotason noususta. Hellsten aloitti Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtajana joulukuun alussa.

Opiskelijoiden ja freejäsenten jäsenmaksuihin tulossa muutoksia

JOURNALISTI
12.12.2019

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliitto aikoo selkiyttää opiskelijajäsenten jäsenmaksuja ensi vuoden alusta alkaen. Freelancereiden kiinteään kuukausimaksuun on puolestaan tulossa freejäsenten ansiotason noususta johtuva yhden euron korotus. Journalistiliiton valtuusto käsittelee esitettyjä muutoksia syyskokouksessaan 12. – 13. joulukuuta Helsingissä.

 

Yrittäjien ja freelancereiden kiinteä jäsenmaksu seuraa liiton sääntöjen mukaan freelancereiden työmarkkinatutkimuksen ansiokehitystä. Se on suuruudeltaan prosentti freejäsenten verotettavasta mediaanitulosta. Lokakuussa valmistuneen työmarkkinatutkimuksen mukaan summa olisi 20,25 euroa kuukaudessa. Näin ollen Journalistiliiton hallitus esittää valtuustolle free-jäsenmaksun nostamista yhdellä eurolla, 20 euroon kuukaudessa.

”Uutinen on hyvä, koska se kertoo freeansiotason parantuneen”, sanoo Suomen freelance-journalistien tuore toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten.

”Harva varmaan lähtökohtaisesti tykkää maksaa enemmän, mutta viime kädessä liiton palvelut ratkaisevat sen, kuinka oikeudenmukaiseksi freejäsenet maksun kokevat.”

 

Toukokuussa liiton valtuusto hyväksyi Helsingin Seudun Journalistien aloitteen, jossa esitettiin, että Journalistiliitto selvittää opiskelijoiden jäsenmaksun alentamista ja yksinkertaistamista. Tarkoituksena oli helpottaa jäsenmaksujen maksamista ja vähentää opiskelijajäsenten eroja.

Journalistiliiton opiskelijatyöryhmä ehdottaa valtuustolle nykyistä yksinkertaisempaa mallia. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu olisi neljä euroa kuukaudessa. Ensimmäinen opiskeluvuosi ei enää olisi ilmainen. Ensimmäisen vuoden jälkeen jäsenyys olisi kuitenkin nykyistä edullisempi, sillä opiskelijat maksavat tällä hetkellä toisesta opiskeluvuodesta alkaen 7,50 euroa kuukaudessa.

Viiden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen jäsenmaksu muuttuu tuloperusteiseksi. Se on tuolloin 1,4 prosenttia tuloista, kuitenkin vähintään 15 euroa kuukaudessa. Tältä osin malli ei muuttaisi nykyistä.

”Opiskelijoiden tavallisin aika erota liitosta on puolentoista vuoden kuluttua liittymisestä, eli heti ilmaisvuoden jälkeen”, Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo.

”Heti jäsenyyden alusta alkava, mutta aiempaa pienempi jäsenmaksu sitouttaa heitä paremmin pysymään jäsenenä. On parempi perustella jäsenyyttä sillä, mitä meiltä saa, eikä sillä, että ensimmäinen vuosi on ilmainen.”

Huldénin mukaan liittoon liittyy paljon opiskelijoita.

”Meihin liittyy vuodessa jopa 300 uutta opiskelijajäsentä, mutta toisaalta eroaa 150. Siksikin mallia haluttiin nyt kehittää”, Huldén sanoo.

”Kevätvaltuustossa 7,5 euroa kuussa koettiin suhteellisen korkeaksi opiskelijalle, ja sehän melkein puolittuu. Muutoksen taloudellinen merkitys ei ole liitolle suuren suuri.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta