Hanna Kaisa Hellsten iloitsee freejäsenten ansiotason noususta. Hellsten aloitti Suomen freelance-journalistien toiminnanjohtajana joulukuun alussa.

Opiskelijoiden ja freejäsenten jäsenmaksuihin tulossa muutoksia

JOURNALISTI
12.12.2019

Manu Haapalainen, teksti
Heli Saarela, kuva

Journalistiliitto aikoo selkiyttää opiskelijajäsenten jäsenmaksuja ensi vuoden alusta alkaen. Freelancereiden kiinteään kuukausimaksuun on puolestaan tulossa freejäsenten ansiotason noususta johtuva yhden euron korotus. Journalistiliiton valtuusto käsittelee esitettyjä muutoksia syyskokouksessaan 12. – 13. joulukuuta Helsingissä.

 

Yrittäjien ja freelancereiden kiinteä jäsenmaksu seuraa liiton sääntöjen mukaan freelancereiden työmarkkinatutkimuksen ansiokehitystä. Se on suuruudeltaan prosentti freejäsenten verotettavasta mediaanitulosta. Lokakuussa valmistuneen työmarkkinatutkimuksen mukaan summa olisi 20,25 euroa kuukaudessa. Näin ollen Journalistiliiton hallitus esittää valtuustolle free-jäsenmaksun nostamista yhdellä eurolla, 20 euroon kuukaudessa.

”Uutinen on hyvä, koska se kertoo freeansiotason parantuneen”, sanoo Suomen freelance-journalistien tuore toiminnanjohtaja Hanna Kaisa Hellsten.

”Harva varmaan lähtökohtaisesti tykkää maksaa enemmän, mutta viime kädessä liiton palvelut ratkaisevat sen, kuinka oikeudenmukaiseksi freejäsenet maksun kokevat.”

 

Toukokuussa liiton valtuusto hyväksyi Helsingin Seudun Journalistien aloitteen, jossa esitettiin, että Journalistiliitto selvittää opiskelijoiden jäsenmaksun alentamista ja yksinkertaistamista. Tarkoituksena oli helpottaa jäsenmaksujen maksamista ja vähentää opiskelijajäsenten eroja.

Journalistiliiton opiskelijatyöryhmä ehdottaa valtuustolle nykyistä yksinkertaisempaa mallia. Opiskelijajäsenen jäsenmaksu olisi neljä euroa kuukaudessa. Ensimmäinen opiskeluvuosi ei enää olisi ilmainen. Ensimmäisen vuoden jälkeen jäsenyys olisi kuitenkin nykyistä edullisempi, sillä opiskelijat maksavat tällä hetkellä toisesta opiskeluvuodesta alkaen 7,50 euroa kuukaudessa.

Viiden ja puolen vuoden opiskelun jälkeen jäsenmaksu muuttuu tuloperusteiseksi. Se on tuolloin 1,4 prosenttia tuloista, kuitenkin vähintään 15 euroa kuukaudessa. Tältä osin malli ei muuttaisi nykyistä.

”Opiskelijoiden tavallisin aika erota liitosta on puolentoista vuoden kuluttua liittymisestä, eli heti ilmaisvuoden jälkeen”, Journalistiliiton palvelujohtaja Simon Huldén sanoo.

”Heti jäsenyyden alusta alkava, mutta aiempaa pienempi jäsenmaksu sitouttaa heitä paremmin pysymään jäsenenä. On parempi perustella jäsenyyttä sillä, mitä meiltä saa, eikä sillä, että ensimmäinen vuosi on ilmainen.”

Huldénin mukaan liittoon liittyy paljon opiskelijoita.

”Meihin liittyy vuodessa jopa 300 uutta opiskelijajäsentä, mutta toisaalta eroaa 150. Siksikin mallia haluttiin nyt kehittää”, Huldén sanoo.

”Kevätvaltuustossa 7,5 euroa kuussa koettiin suhteellisen korkeaksi opiskelijalle, ja sehän melkein puolittuu. Muutoksen taloudellinen merkitys ei ole liitolle suuren suuri.”



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta