Postilakon aikana Suur-Keuruu -lehteä sai hakea muun muassa kahdesta ruokakaupasta. ”Ihmiset olivat tyytyväisiä, että lehtiä oli saatavissa jakelupisteissä. Lehteä oltiin jopa odottamassa”, päätoimittaja Eija Ruoho kertoo.

Kun postilaiset lakkoilivat, paikallislehtien lukijat näyttivät voimansa

JOURNALISTI
12.12.2019

Janne Arola, teksti
Hanna-Kaisa Hämäläinen, kuva

Kun reilut kaksi viikkoa kestänyt Postin lakko marraskuun 11. päivänä alkoi, Tarja Kojolan päätoimittama Lapuan Sanomat pani ison pyörän pyörimään.

Lehti avasi noin sadan muun paikallislehden tavoin näköislehtensä ilmaiseksi kaikkien luettavaksi. Lehden toimittajat ja muu konttorin väki ryhtyivät myös talkoilla eli lapuaksi ”kökällä” kuskaamaan lehtinippuja ympäri kaupunkia kahdeksaan eri pisteeseen, joista lukijat saivat hakea omansa.

”Koko ajan raportoitiin someen, että nyt on lehdet viety tänne kaupalle tai tänne pankin konttoriin”, Kojola kertoo.

Kolmanneksi lehti toivotti lukijat tervetulleeksi hakemaan lehtiä myös toimituksesta, jossa järjestettiin glögi- ja piparitarjoilu.

”Yleisön palaute oli pelkästään positiivista. Oli sellaisiakin kommentteja, että ettehän te Postilla mitään tee, kun jaatte itse”, Kojola jatkaa.

Totuuden nimissä ylimääräiset jakelutyöt ja muu säätö toki ruuhkauttivat niin sanottuja oikeita töitä, eikä venyminen olisi voinut jatkua samanmoisena kuukausikaupalla. Kojola näkee ikävän tilanteen kuitenkin kääntyneen jopa voitoksi lukijasuhteen lujittumisen myötä.

”Tämä vahvisti uskoa siihen, että paikallislehti on todella haluttu media.”

 

Samansuuntaisia kokemuksia saatiin paikallislehdistä ympäri Suomen, kertoo Sanomalehtien Liiton järjestöpäällikkö Ilona Hannikainen.

”Kun ihmiset haluavat hakea printtiä matkojen takaa tai huolehtivat, että naapuritkin saavat omansa, se on tekijöille hyvin tärkeä kokemus. Se kertoo siitä, että tehdyllä työllä on merkitystä”, Hannikainen sanoo.

Paikallislehtien levikistä iso osa on Postin päiväjakelun varassa. Hannikaisen saaman palautteen perusteella lehdille ei kuitenkaan missään päin Suomea tullut kiukkuista palautetta tai tilauksien peruutuksia, korkeintaan jakelun keskeytyksiä lakon ajaksi.

Mitään laajamittaista digisiirtymääkään ei paikallislehdissä tosin nähty. Hannikaisen mukaan joistakin lehdistä raportoitiin näköislehden lukijamäärien jopa kaksin- tai kolminkertaistuneen lakon aikana. Lähtökohtaisesti paikallislehtien digilukijamäärät eivät kuitenkaan välttämättä ole kovin isoja.

Lapuan Sanomien Kojola kertoo noin kymmenen tilaajan vaihtaneen lakon aikana printtilehdestä digilehden lukijaksi.

”Itse odotin ehkä vähän enemmän”, hän toteaa.

 

Keuruulla ilmestyvä Suur-Keuruu ei monen muun paikallislehden tavoin avannut näköislehteään kaikille. Päätoimittaja Eija Ruohon mukaan syynä oli se, että paperilehden tilaukseen kuuluvat kaikki digitaaliset palvelut, joten tilaajilla oli mahdollisuus lakon aikana käyttää verkkolehden tunnuksiaan tai aktivoida ne.

Suur-Keuruun levikistä noin puolet on normaalitilanteessa Postin päiväjakelussa. Lakon alettua Ruoho järjesti lehtinippujen kuljetukset parille Keuruun kylälle sekä naapuripitäjä Multialle. Keuruun keskustassa lehteä sai hakea kahdesta ruokakaupasta.

Ruohon mukaan verkkolehden lukijamäärät kasvoivat lakkoviikkoina, ja lukijat aktivoivat digitunnuksiaan ahkerasti. Vielä haastatteluhetkellä joulukuun alussa ei kuitenkaan ollut selvää, oliko digitilaajien määrä kasvanut.

Se kuitenkin on selvillä, että lukijoilta ei tullut lakosta juuri lainkaan negatiivista palautetta.

”Ihmisten myötätunto oli sekä lehdentekijöiden että postilaisten puolella”, Ruoho sanoo.

 

Paikallislehtien lukijat näyttävät poikkeustilanteessakin vannovan printtilehden nimeen. Ei siis ihme, että Medialiitto ja Journalistiliitto ovat pitäneet esillä vaatimusta jakelun turvaamisesta.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) ehti ennen eroaan perustaa valtiosihteerityöryhmän, jonka tarkoitus on selvittää jakelun vaihtoehtojen turvaamista. Uuden ministerin ja hallituksen aikana työtä todennäköisesti jatketaan.

Lapuan Sanomien Kojola sanoo Postin jakeluhäiriöiden olevan niin tuttua kauraa, että niiden takia perutaan jopa tilauksia. Kojola pitää lehtien näkökulmasta todella vaikeana tilannetta, jossa jakelun kustannukset silti nousevat koko ajan.

”Lakko todisti, että paikallisen journalismin tarve on kova. Siihen uskotaan ja sitä halutaan. Siksi olisi tärkeää, että meillä olisi jakelussa varma toimija.”



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta