Kiroilu on joskus uutinen itsessään

JOURNALISTI
12.12.2019

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Sanomalehti The New York Times päätyi pari vuotta sitten otsikoihin, kun Valkoisen talon entistä viestintäjohtajaa Anthony Scaramuccia oli siteerattu sanatarkasti. Korrektiudestaan tunnettu lehti oli päästänyt sellaisenaan läpi kaksi fucking-sanaa ja yhden cock-sanan. Vaikka päätös ei ollut aivan ennenkuulumaton, toimituksen johdon kerrottiin punninneen sitä tarkkaan.

Samaa pohdintaa harjoitetaan muuallakin. Yksi syy on joidenkin ihmisten pahastuminen. Kerran Helsingin Sanomien toimitukseen soitti lukija, jonka tuohtumus ei jäänyt epäselväksi: ”Kun näen tekstissä kirosanan, lopetan jutun lukemisen – ja tekstin kirjoittaneen toimittajan juttujen lukemisen.”

Karkeita kirosanoja on nähty Hesarinkin historiassa. Jo vuonna 1981 muusikko Juice Leskinen käytti sunnuntaisivuilla sanoja vittu, vittuilu ja vittumainen. Kielentutkija Vesa Heikkinen panikin runsas vuosi sitten Journalistissa merkille, että vittu-sana esiintyy erityisesti sitaateissa.

Sunnuntaiosaston nykyinen esimies Anssi Miettinen kertoo, että myös sitaateista voidaan karsia turhaa kiroilua. Välillä sadattelun todistusvoima on silti niin suuri, että muut ratkaisut tuntuisivat falskeilta. Esimerkiksi The New York Times piti uutisarvoisena, että juuri presidentin viestintäjohtaja oli käyttänyt moista kieltä.

Kiroilua inhoavien ei muuten välttämättä kannata kurkistaa tanskalaisiin lehtiin. Englannista lainattuja sanoja fuck ja shitstorm on viljelty jopa otsikoissa ja myös suurissa sanomalehdissä, kuten Jyllands-Postenissa ja Politikenissa.

Entä kirosanojen leikkely? Sitäkin näkee toisinaan, mutta hieman tekopyhältä se tuntuu. Kuten WSOY:n kustannustoimittaja Samuli Knuuti sanoo uusimmassa Lööppi-lehdessä kirjasta Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan: ”Typerää laittaa nimeen kirosana, jos ei kehtaa laittaa sitä kirjan kanteen.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta