Kiroilu on joskus uutinen itsessään

JOURNALISTI
12.12.2019

Ville Eloranta

Twitter: @ville_eloranta

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien kielenhuollosta vastaava toimittaja ja suomen kielen lautakunnan jäsen.

Sanomalehti The New York Times päätyi pari vuotta sitten otsikoihin, kun Valkoisen talon entistä viestintäjohtajaa Anthony Scaramuccia oli siteerattu sanatarkasti. Korrektiudestaan tunnettu lehti oli päästänyt sellaisenaan läpi kaksi fucking-sanaa ja yhden cock-sanan. Vaikka päätös ei ollut aivan ennenkuulumaton, toimituksen johdon kerrottiin punninneen sitä tarkkaan.

Samaa pohdintaa harjoitetaan muuallakin. Yksi syy on joidenkin ihmisten pahastuminen. Kerran Helsingin Sanomien toimitukseen soitti lukija, jonka tuohtumus ei jäänyt epäselväksi: ”Kun näen tekstissä kirosanan, lopetan jutun lukemisen – ja tekstin kirjoittaneen toimittajan juttujen lukemisen.”

Karkeita kirosanoja on nähty Hesarinkin historiassa. Jo vuonna 1981 muusikko Juice Leskinen käytti sunnuntaisivuilla sanoja vittu, vittuilu ja vittumainen. Kielentutkija Vesa Heikkinen panikin runsas vuosi sitten Journalistissa merkille, että vittu-sana esiintyy erityisesti sitaateissa.

Sunnuntaiosaston nykyinen esimies Anssi Miettinen kertoo, että myös sitaateista voidaan karsia turhaa kiroilua. Välillä sadattelun todistusvoima on silti niin suuri, että muut ratkaisut tuntuisivat falskeilta. Esimerkiksi The New York Times piti uutisarvoisena, että juuri presidentin viestintäjohtaja oli käyttänyt moista kieltä.

Kiroilua inhoavien ei muuten välttämättä kannata kurkistaa tanskalaisiin lehtiin. Englannista lainattuja sanoja fuck ja shitstorm on viljelty jopa otsikoissa ja myös suurissa sanomalehdissä, kuten Jyllands-Postenissa ja Politikenissa.

Entä kirosanojen leikkely? Sitäkin näkee toisinaan, mutta hieman tekopyhältä se tuntuu. Kuten WSOY:n kustannustoimittaja Samuli Knuuti sanoo uusimmassa Lööppi-lehdessä kirjasta Kuinka olla piittaamatta p*skaakaan: ”Typerää laittaa nimeen kirosana, jos ei kehtaa laittaa sitä kirjan kanteen.”



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta