Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Karri Kannala, 31

Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja vuodesta 2018 ja Helsingin Uutisten päätoimittaja heinäkuusta 2019 alkaen.

Toiminut koko uransa Etelä-Suomen Mediassa (ent. Suomen Lehtiyhtymä).

Aloitti toimittajana kirjoittamalla urheilujuttuja Nastola-Lehteen ja Etelä-Suomen Sanomiin.

Toimittajana Päijät-Hämeen Viikkouutisissa 2007. Siirtyi Seinäjoen Sanomien toimittajaksi 2008 ja siellä edelleen myyntipäälliköksi ja vt. kustannusjohtajaksi 2010 – 2011.

Imatralaisen ja Lappeenrannan uutisten päätoimittaja ja kustannusjohtaja 2011 – 2015.

Lehtiryhmän johtaja ja päätoimittaja, Tamperelainen, Turkulainen, Lappeenrannan Uutiset ja Imatralainen 2015 – 2018.

JOURNALISTI
12.12.2019

Manu Marttinen, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

Olet sielultasi enemmän talous- ja myyntimies kuin journalisti.

Kyllä minä pohjimmiltani olen journalisti. Intohimo uutisiin ajoi minut alalle. Liiketoiminta on mielenkiintoinen lisä ja uusi intohimon kohde.

Etenit Seinäjoen Sanomien toimittajasta vt. kustannusjohtajaksi 22-vuotiaana. Se onnistuu, kun luottaa itseensä ja tuntee oikeat ihmiset.

Onneksi uskalsin avata suuni, mutta mukana oli myös tuuria. Olin oikeassa paikassa otolliseen aikaan. Firma räätälöi minulle lehtiakatemian koulutusohjelmaksi ja pääsin tutustumaan mediatalon tulonmuodostukseen. Se veti mukanaan.

Pystyt edelleen kirjoittamaan kuusi verkkojuttua tunnissa, kuten ohjeistit alaisiasi aikoinaan tekemään.

Jos kyse on verkkosähkeestä, kuten aikanaan oli, niin kyllä. Ainoa ongelma on se, että minulla on liian vähän aikaa kirjoittamiseen.

Ohjenuorasi journalistien johtamisessa on ”enemmän on enemmän”.

Ei ole. Pikemminkin niin, että tehdään laadukkaasti niin paljon kuin työajan puitteissa ehtii.

Etelä-Suomen Median lehdissä juttuja tehdään päiväkohtaisen kiintiön mukaisesti.

Ei pidä paikkaansa. Seuraamme kyllä juttumääriä. Ne vaihtelevat ja riippuvat lehdestä ja toimittajasta. Esimerkiksi kaupunkilehdessä yksi geometriaan taitettu uutisjuttu per päivä on minimitavoite. Seitsenpäiväisessa sanomalehdessä tilanne on toinen – juttutyyppien ja tarpeen vaihdellessa.

Olet räväköistä mielipiteistään tunnetun ex-päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän oppipoika. Toivot, että etenet urallasi samalla tyylillä – mutta ilman potkuja.

Olen oppinut AP:lta tosi paljon, mutta kyllä minä etenen ja teen asiat ihan omalla tavallani. AP on nyt viriili eläkeläinen, ja kyllä minäkin haluan päästä terveenä eläkkeelle.

Tulit media-alalle, koska haluat paitsi vaikuttaa myös tienata hyvin.

Tulin oikeasti alalle sen takia, että halusin nastolalaisena pikkupoikana urheiluselostajaksi. Antero Mertaranta asui ja asuu siellä. Sen takia urheilujournalismi kiinnosti. Olin kova penkkiurheilija silloin.

Tienaat viisi kertaa vähemmän kuin HS:n päätoimittaja. HS:n ja HU:n päätoimittajien välinen tuloero on kohtuuton.

Enpä ole vertaillut meidän verotietoja, ja pidän katseen jatkossakin omassa pallossa. Olen sitä mieltä, että Kaius on palkkansa ansainnut, mutta verotuksen progressiota voisi kyllä loiventaa.

Olet kirjoittanut kolumneja esimerkiksi ”suvakeista” ja ”mamujen hyysäämisestä”. Vahvojen poliittisten mielipiteiden piilossa pitämiselle ei ole mitään syytä.

Mielipiteitä minulla kyllä on, mutta usein jätän ne myös kertomatta. Kolumneja olen kirjoittanut lähemmäs tuhat, joten aiheita on laidasta laitaan.

Hyvässä pääkirjoituksessa vahva mielipide on tärkeämpi kuin hyvät perustelut.

Olen faktan ja perusteluiden suuri kannattaja. Ehkä sen takia minä tai päätoimittamani lehti ei ole saanut koskaan yhtään langettavaa. Pitää kuitenkin uskaltaa herättää keskustelua.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on nykyään aivan liian vähän.

Toivoisin ylipäätään monipuolisempaa keskustelua ilman, että kirjoittaja ja kommentoija leimataan heti jonkin ryhmän kannattajaksi tai vastustajaksi.

Alaistesi mukaan olet johdonmukainen ja reilu, mutta vaativa pomo, jonka alaisuudesta heikot ja herkemmät poistuvat ennen pitkää.

Johdonmukainen ja reilu pyrin olemaan, mutta tunnistan useamman tapauksen, jossa herkempi toimittaja tai myyjä on kehittynyt merkittävästi ja tekee meillä nyt hyvää työtä.

Kaupunkilehtien päätoimittajat valitsivat sinut marraskuussa Vuoden päätoimittajaksi. Jo oli aikakin.

Palkinto tuli yllätyksenä. Oli ehkä vähän jännä vuosi saada se, koska olen ollut vasta heinäkuusta alkaen taas päätoimittajana. Aiemmin on kuitenkin ollut ihan kokonaisia päätoimittajavuosia.

Näinkö on -juttusarjassa esitetään kohtuuttomia väitteitä. Sarjan aiemmat osat voit lukea täältä.

Karri Kannala, 31

Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja vuodesta 2018 ja Helsingin Uutisten päätoimittaja heinäkuusta 2019 alkaen.

Toiminut koko uransa Etelä-Suomen Mediassa (ent. Suomen Lehtiyhtymä).

Aloitti toimittajana kirjoittamalla urheilujuttuja Nastola-Lehteen ja Etelä-Suomen Sanomiin.

Toimittajana Päijät-Hämeen Viikkouutisissa 2007. Siirtyi Seinäjoen Sanomien toimittajaksi 2008 ja siellä edelleen myyntipäälliköksi ja vt. kustannusjohtajaksi 2010 – 2011.

Imatralaisen ja Lappeenrannan uutisten päätoimittaja ja kustannusjohtaja 2011 – 2015.

Lehtiryhmän johtaja ja päätoimittaja, Tamperelainen, Turkulainen, Lappeenrannan Uutiset ja Imatralainen 2015 – 2018.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta