Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Jussi Turunen valittiin Itä-Suomen ylioppilaslehden Uljaan päätoimittajaksi marraskuun 2018 alusta. Hän ehti työskennellä 34 vuorokautta ennen kuin ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden budjettikokouksessaan 4. joulukuuta.

”Kun kuulin päätöksestä, ajattelin, että näköjään kaikki on mahdollista. Ensisijaisesti olin pettynyt ja surullinen siksi, että odotin päättäjiltä enemmän. Odotin, että heitä kiinnostaisivat vaihtoehdot ja keskustelu”, Turunen sanoo.

Hän oli ennen kokousta neuvotellut lehden kahden muun työntekijän kanssa ja esitti, että Uljaan 84 000 euron vuosibudjetista voitaisiin säästää 10 000 euroa lomauttamalla koko lehden väki kahdeksi kuukaudeksi.

Kun Turusta oli kuultu edustajiston ”iltakoulussa” lokakuussa, hän oli vielä päätoimittajan sijainen eikä mielestään voinut lupailla vastaavia säästöjä.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että vaikka Turunen olisi luvannut kuun taivaalta, sillä ei olisi ollut Uljaan kohtaloon vaikutusta.

”Ehdotuksemme Uljaan lakkauttamisesta kumpusi jo vuosien ajan meitä äänestäneiltä henkilöiltä, joista kukaan ei lue Uljasta eikä koe sitä hyväksi jäseneduksi. Ylioppilaskunnan pakkojäsenmaksusta lähes kymmenen prosenttia meni vuosittain Uljaaseen”, sanoo Pauliina Nurmi.

Hän edustaa Kuopion lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmää DeeKua, jonka esitys Uljaan lakkauttaminen ja sen rahojen käyttäminen muihin tarkoituksiin oli. Ryhmän esitys meni läpi äänin äänin 23 – 14.

Turusen Uljaan päätoimittajaksi palkanneen ylioppilaskunnan hallituksen talousarvioesityksessä lehden lakkauttaminen ei ollut.

Uljaan lakkauttaminen kirvoitti Karjalaisessa ja Karjalan Heilissä paljon puheenvuoroja, joissa harmiteltiin päätöksen kolhivan opiskelijoiden edunvalvontaa, yliopiston ja ylioppilaskunnan identiteettiä sekä journalismia ja mahdollisuutta harjoitella sitä.

Jussi Turusta huolettaa, kuka nyt kertoo opiskelijoille sen, mitä organisaatioiden viestintä ei kerro. Hänestä lakkauttamisessa oli kyse muustakin kuin rahasta.

”Edustajistossa oltiin tyytymättömiä siihen, mitä lehti on tuonut esiin tai jättänyt tuomatta, mutta sen ei pitäisi olla argumentti lakkauttamisen puolesta. Jos toimittajat tekevät työnsä hyvin, aina välillä jonkun päivä menee pilalle.”

 

Muista ylioppilaslehdistä erityistä turbulenssia ovat viime aikoina kokeneet Turun ylioppilaslehti ja Tampereen ylioppilaslehti Aviisi.

Turussa lääketieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä ehdotti marraskuussa Tylkkärin budjetin leikkaamista puolella eli 40 000 eurolla. Oikeustieteen opiskelijoiden ryhmä ehdotti 10 000 euron leikkausta. Lopulta budjetti säilyi ennallaan.

Lisäksi edustajisto käsitteli sitä, missä muodossa Tylkkärin pitäisi jatkossa ilmestyä. Asiasta oli tilattu viestintätoimiston selvitys.

Vastakkain olivat lehden muuttaminen netissä ilmestyväksi ja sen selvittäminen, mitä digisisältöjen kehittäminen paperilehden rinnalla vaatisi. Jälkimmäinen voitti arvalla.

Päätoimittaja Nella Keski-Ojan mukaan selvitystyön tekee ylioppilaslehden johtokunta, mutta työ ei ole vielä alkanut.

 

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi jäi vuodenvaihteessa ilmestymistauolle, koska Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. 

Uuden ylioppilaskunnan pääsihteerin Venla Monterin mukaan keskustelu siitä, onko Tampereella jatkossa ylioppilasmedia, alkaa edustajistossa 31. tammikuuta.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan hallitus tiedotti tammikuussa päättäneensä ”yhteistoimintaneuvottelujen pohjalta irtisanoa kolme Uljas-lehden työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä”.

Vaikka työnteon edellytysten äkillinen päättyminen oli erikoinen kokemus, Jussi Turusen intohimo journalismiin ei ole hiipunut.

”Kyllä se on työkseen kirjoittaminen, mikä meikäläistä eniten kiinnostaa, enkä ole siitä ihan vähällä luopumassa. Toki alalla on välillä tuulista – mutta sitten takkia päälle vaan.”
 

Oikaisu: Juttua korjattu 31.1. klo 18.50: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. Oikea tieto on, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät Tampereen yliopistoksi ja Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaa ammattikorkeakouluna, kuitenkin osana samaa konsernia. Yliopistolla on uusi, yhdistynyt ylioppilaskunta ja TAMKilla oma opiskelijakunta Tamko.

 

Hyviä uutisia Oulusta ja Studentbladetista

Oulun ylioppilaslehti ilmestyy tänä vuonna neljä kertaa printtinä.

Se on myönteinen uutinen, koska ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden printtiversion vuonna 2015. Vuodesta 2017 lehti on ilmestynyt verkossa yhtä fuksinumeroa lukuun ottamatta.

Päätoimittaja Anni Hyypiön mukaan aloite printin palauttamiseen tuli yliopiston rehtorilta Jouko Niinimäeltä. Niinimäki sanoi Oulun ylioppilaslehdessä, että printti on hyvä lisä kampuskehitykseen ja viihtyvyyteen ja että digiversiota ei välttämättä tule niin usein avattua.

Yliopisto ostaa lehdestä mainostilaa summalla, joka kattaa neljän lehden painamisesta syntyvät lisäkulut.

Ruotsinkielisten opiskelijoiden Studentbladetin suunitelmissa on tälle vuodelle kaksi printtiä aiemman yhden sijasta, kertoo tuore päätoimittaja Ebba Håkans.

Jyväskylässä edustajistoryhmä Oikeat Opiskelijat kommentoi viime vuonna, että Jyväskylän ylioppilaslehden Jylkkärin ”johtokunnan pitäisi vakavasti harkita laajan markkinatutkimuksen tilaamista, jotta lukijakunta saadaan kartoitettua” ja että ”jäsenmaksuvarojen käyttö ylioppilaslehteen, jota vain aniharva lukee, ei ole oikein organisaatiossa, jossa ei voi äänestää jaloillaan”.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan syksyllä tekemän jäsenkyselyn vastaajista 57 prosenttia ilmoitti lukevansa Jylkkäriä, kertoo päätoimittaja Jaana Kangas. 51 prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Jylkkärin olemassaolo on tärkeää.

Erityisiä myrskyjä ei ole viime aikoina koettu Helsingin yliopiston Ylioppilaslehdessä, Aalto-yliopiston Ylioppilaslehti Ainossa, Porin Ylioppilaslehdessä Pointissa eikä Lapin ylioppilaslehdessä, ilmenee Journalistin tammikuussa ylioppilaslehtien päätoimittajille tekemästä kyselystä.

Nina Erho



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta