Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Jussi Turunen valittiin Itä-Suomen ylioppilaslehden Uljaan päätoimittajaksi marraskuun 2018 alusta. Hän ehti työskennellä 34 vuorokautta ennen kuin ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden budjettikokouksessaan 4. joulukuuta.

”Kun kuulin päätöksestä, ajattelin, että näköjään kaikki on mahdollista. Ensisijaisesti olin pettynyt ja surullinen siksi, että odotin päättäjiltä enemmän. Odotin, että heitä kiinnostaisivat vaihtoehdot ja keskustelu”, Turunen sanoo.

Hän oli ennen kokousta neuvotellut lehden kahden muun työntekijän kanssa ja esitti, että Uljaan 84 000 euron vuosibudjetista voitaisiin säästää 10 000 euroa lomauttamalla koko lehden väki kahdeksi kuukaudeksi.

Kun Turusta oli kuultu edustajiston ”iltakoulussa” lokakuussa, hän oli vielä päätoimittajan sijainen eikä mielestään voinut lupailla vastaavia säästöjä.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että vaikka Turunen olisi luvannut kuun taivaalta, sillä ei olisi ollut Uljaan kohtaloon vaikutusta.

”Ehdotuksemme Uljaan lakkauttamisesta kumpusi jo vuosien ajan meitä äänestäneiltä henkilöiltä, joista kukaan ei lue Uljasta eikä koe sitä hyväksi jäseneduksi. Ylioppilaskunnan pakkojäsenmaksusta lähes kymmenen prosenttia meni vuosittain Uljaaseen”, sanoo Pauliina Nurmi.

Hän edustaa Kuopion lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmää DeeKua, jonka esitys Uljaan lakkauttaminen ja sen rahojen käyttäminen muihin tarkoituksiin oli. Ryhmän esitys meni läpi äänin äänin 23 – 14.

Turusen Uljaan päätoimittajaksi palkanneen ylioppilaskunnan hallituksen talousarvioesityksessä lehden lakkauttaminen ei ollut.

Uljaan lakkauttaminen kirvoitti Karjalaisessa ja Karjalan Heilissä paljon puheenvuoroja, joissa harmiteltiin päätöksen kolhivan opiskelijoiden edunvalvontaa, yliopiston ja ylioppilaskunnan identiteettiä sekä journalismia ja mahdollisuutta harjoitella sitä.

Jussi Turusta huolettaa, kuka nyt kertoo opiskelijoille sen, mitä organisaatioiden viestintä ei kerro. Hänestä lakkauttamisessa oli kyse muustakin kuin rahasta.

”Edustajistossa oltiin tyytymättömiä siihen, mitä lehti on tuonut esiin tai jättänyt tuomatta, mutta sen ei pitäisi olla argumentti lakkauttamisen puolesta. Jos toimittajat tekevät työnsä hyvin, aina välillä jonkun päivä menee pilalle.”

 

Muista ylioppilaslehdistä erityistä turbulenssia ovat viime aikoina kokeneet Turun ylioppilaslehti ja Tampereen ylioppilaslehti Aviisi.

Turussa lääketieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä ehdotti marraskuussa Tylkkärin budjetin leikkaamista puolella eli 40 000 eurolla. Oikeustieteen opiskelijoiden ryhmä ehdotti 10 000 euron leikkausta. Lopulta budjetti säilyi ennallaan.

Lisäksi edustajisto käsitteli sitä, missä muodossa Tylkkärin pitäisi jatkossa ilmestyä. Asiasta oli tilattu viestintätoimiston selvitys.

Vastakkain olivat lehden muuttaminen netissä ilmestyväksi ja sen selvittäminen, mitä digisisältöjen kehittäminen paperilehden rinnalla vaatisi. Jälkimmäinen voitti arvalla.

Päätoimittaja Nella Keski-Ojan mukaan selvitystyön tekee ylioppilaslehden johtokunta, mutta työ ei ole vielä alkanut.

 

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi jäi vuodenvaihteessa ilmestymistauolle, koska Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. 

Uuden ylioppilaskunnan pääsihteerin Venla Monterin mukaan keskustelu siitä, onko Tampereella jatkossa ylioppilasmedia, alkaa edustajistossa 31. tammikuuta.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan hallitus tiedotti tammikuussa päättäneensä ”yhteistoimintaneuvottelujen pohjalta irtisanoa kolme Uljas-lehden työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä”.

Vaikka työnteon edellytysten äkillinen päättyminen oli erikoinen kokemus, Jussi Turusen intohimo journalismiin ei ole hiipunut.

”Kyllä se on työkseen kirjoittaminen, mikä meikäläistä eniten kiinnostaa, enkä ole siitä ihan vähällä luopumassa. Toki alalla on välillä tuulista – mutta sitten takkia päälle vaan.”
 

Oikaisu: Juttua korjattu 31.1. klo 18.50: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. Oikea tieto on, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät Tampereen yliopistoksi ja Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaa ammattikorkeakouluna, kuitenkin osana samaa konsernia. Yliopistolla on uusi, yhdistynyt ylioppilaskunta ja TAMKilla oma opiskelijakunta Tamko.

 

Hyviä uutisia Oulusta ja Studentbladetista

Oulun ylioppilaslehti ilmestyy tänä vuonna neljä kertaa printtinä.

Se on myönteinen uutinen, koska ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden printtiversion vuonna 2015. Vuodesta 2017 lehti on ilmestynyt verkossa yhtä fuksinumeroa lukuun ottamatta.

Päätoimittaja Anni Hyypiön mukaan aloite printin palauttamiseen tuli yliopiston rehtorilta Jouko Niinimäeltä. Niinimäki sanoi Oulun ylioppilaslehdessä, että printti on hyvä lisä kampuskehitykseen ja viihtyvyyteen ja että digiversiota ei välttämättä tule niin usein avattua.

Yliopisto ostaa lehdestä mainostilaa summalla, joka kattaa neljän lehden painamisesta syntyvät lisäkulut.

Ruotsinkielisten opiskelijoiden Studentbladetin suunitelmissa on tälle vuodelle kaksi printtiä aiemman yhden sijasta, kertoo tuore päätoimittaja Ebba Håkans.

Jyväskylässä edustajistoryhmä Oikeat Opiskelijat kommentoi viime vuonna, että Jyväskylän ylioppilaslehden Jylkkärin ”johtokunnan pitäisi vakavasti harkita laajan markkinatutkimuksen tilaamista, jotta lukijakunta saadaan kartoitettua” ja että ”jäsenmaksuvarojen käyttö ylioppilaslehteen, jota vain aniharva lukee, ei ole oikein organisaatiossa, jossa ei voi äänestää jaloillaan”.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan syksyllä tekemän jäsenkyselyn vastaajista 57 prosenttia ilmoitti lukevansa Jylkkäriä, kertoo päätoimittaja Jaana Kangas. 51 prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Jylkkärin olemassaolo on tärkeää.

Erityisiä myrskyjä ei ole viime aikoina koettu Helsingin yliopiston Ylioppilaslehdessä, Aalto-yliopiston Ylioppilaslehti Ainossa, Porin Ylioppilaslehdessä Pointissa eikä Lapin ylioppilaslehdessä, ilmenee Journalistin tammikuussa ylioppilaslehtien päätoimittajille tekemästä kyselystä.

Nina Erho



8 2020
Arkisto

Harva meistä on korvaamaton superneuvottelija

Työehtosopimukset ovat siitä käteviä, että niiden ansiosta tavan ihmisen ei juuri koskaan tarvitse huolehtia lomista, työajasta, vähimmäispalkasta tai siitä, maksetaanko sairauden ajalta palkkaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Onneksi minä en joudu jakamaan mediatukia

”Mediatukea olisi rehdimpää perustella työpaikkojen säilymisellä kuin demokratialla”, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Vapaapäivien pitäminen on sinulle lähinnä uuvuttavaa, Minna Holopainen

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen tekee töitä melkein koko ajan ja on mahdollisesti itsekin tekoäly.

Näin syntyy Trendin syysmuotijuttu

Trendi tilasi stylisti ja valokuvaaja -työparilta helmikuussa syysmuotijutun. Kesällä kuvaaja ja malli vaihtuivat koronan takia. Juttu kuvattiin elokuussa kotieläintilalla.

Kielenhuollon päämaja ei ole käymässä turhaksi

”On viisainta, ettei yleiskielessä sooloilu karkaa käsistä. Tämä aika ei varsinaisesti kaipaa lisää ymmärryksen puutetta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vi måste respektera – och kredda varandra

”Vi måste respektera varandras arbete och kredda den som kreddas bör”, skriver Felicia Bredenberg.

Koronasta vauhtia muutoksiin

”Voisiko pandemiakurjuuden keskeltä löytyä jotain hyvääkin? Voidaanko esimerkiksi itsensä työllistäjille saada vihdoin pandemian vauhdittamana turvatumpi asema”, kysyy Suomen freelance-journalistien uusi puheenjohtaja Maria Markus.

Munkit ja possut

Kesätoimittaja Ilkka Vänttisen kuvissa näkyi sikoja juuri niin kuin pitikin – ja lisäksi jotain aivan muuta.

Uutistoimistotuki ehkä osaksi median koronatukea – tuen haku on alkanut

Median koronatukea voi saada journalistisen työn kustannuksiin. Myöntämisen ehtona on mainosmyynnin lasku. Erillistä uutistoimintaan suunnattua tukea on saanut aiemmin muun muassa STT.

Etävaltuusto nosti hien otsalle

Kuuluuko? Näkyykö? Journalistiliiton historian ensimmäisessä valtuuston hybridikokouksessa teknisiä pulmia ratkottiin lennosta, kirjoittaa Kira Närhi.

Herrasmies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Matti Vainio 20. 6. 1935 Sortavala – 5. 9. 2020 Hämeenlinna

Arvostettu monitoiminainen

Kuolleita: Toimittaja Liisa Laine Oulu 25. 3. 1936 – 8. 8. 2020 Helsinki

Hjärtat klappade för nyheter och rättvisa

Döda: Journalisten Ia Henriksson 5. 1. 1974 Helsingfors – 11. 7. 2020 Helsingfors

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta