Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Johanna Kokkola, kuva

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Jussi Turunen valittiin Itä-Suomen ylioppilaslehden Uljaan päätoimittajaksi marraskuun 2018 alusta. Hän ehti työskennellä 34 vuorokautta ennen kuin ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden budjettikokouksessaan 4. joulukuuta.

”Kun kuulin päätöksestä, ajattelin, että näköjään kaikki on mahdollista. Ensisijaisesti olin pettynyt ja surullinen siksi, että odotin päättäjiltä enemmän. Odotin, että heitä kiinnostaisivat vaihtoehdot ja keskustelu”, Turunen sanoo.

Hän oli ennen kokousta neuvotellut lehden kahden muun työntekijän kanssa ja esitti, että Uljaan 84 000 euron vuosibudjetista voitaisiin säästää 10 000 euroa lomauttamalla koko lehden väki kahdeksi kuukaudeksi.

Kun Turusta oli kuultu edustajiston ”iltakoulussa” lokakuussa, hän oli vielä päätoimittajan sijainen eikä mielestään voinut lupailla vastaavia säästöjä.

Toisaalta vaikuttaa siltä, että vaikka Turunen olisi luvannut kuun taivaalta, sillä ei olisi ollut Uljaan kohtaloon vaikutusta.

”Ehdotuksemme Uljaan lakkauttamisesta kumpusi jo vuosien ajan meitä äänestäneiltä henkilöiltä, joista kukaan ei lue Uljasta eikä koe sitä hyväksi jäseneduksi. Ylioppilaskunnan pakkojäsenmaksusta lähes kymmenen prosenttia meni vuosittain Uljaaseen”, sanoo Pauliina Nurmi.

Hän edustaa Kuopion lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden ryhmää DeeKua, jonka esitys Uljaan lakkauttaminen ja sen rahojen käyttäminen muihin tarkoituksiin oli. Ryhmän esitys meni läpi äänin äänin 23 – 14.

Turusen Uljaan päätoimittajaksi palkanneen ylioppilaskunnan hallituksen talousarvioesityksessä lehden lakkauttaminen ei ollut.

Uljaan lakkauttaminen kirvoitti Karjalaisessa ja Karjalan Heilissä paljon puheenvuoroja, joissa harmiteltiin päätöksen kolhivan opiskelijoiden edunvalvontaa, yliopiston ja ylioppilaskunnan identiteettiä sekä journalismia ja mahdollisuutta harjoitella sitä.

Jussi Turusta huolettaa, kuka nyt kertoo opiskelijoille sen, mitä organisaatioiden viestintä ei kerro. Hänestä lakkauttamisessa oli kyse muustakin kuin rahasta.

”Edustajistossa oltiin tyytymättömiä siihen, mitä lehti on tuonut esiin tai jättänyt tuomatta, mutta sen ei pitäisi olla argumentti lakkauttamisen puolesta. Jos toimittajat tekevät työnsä hyvin, aina välillä jonkun päivä menee pilalle.”

 

Muista ylioppilaslehdistä erityistä turbulenssia ovat viime aikoina kokeneet Turun ylioppilaslehti ja Tampereen ylioppilaslehti Aviisi.

Turussa lääketieteen opiskelijoiden edustajistoryhmä ehdotti marraskuussa Tylkkärin budjetin leikkaamista puolella eli 40 000 eurolla. Oikeustieteen opiskelijoiden ryhmä ehdotti 10 000 euron leikkausta. Lopulta budjetti säilyi ennallaan.

Lisäksi edustajisto käsitteli sitä, missä muodossa Tylkkärin pitäisi jatkossa ilmestyä. Asiasta oli tilattu viestintätoimiston selvitys.

Vastakkain olivat lehden muuttaminen netissä ilmestyväksi ja sen selvittäminen, mitä digisisältöjen kehittäminen paperilehden rinnalla vaatisi. Jälkimmäinen voitti arvalla.

Päätoimittaja Nella Keski-Ojan mukaan selvitystyön tekee ylioppilaslehden johtokunta, mutta työ ei ole vielä alkanut.

 

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan Aviisi jäi vuodenvaihteessa ilmestymistauolle, koska Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. 

Uuden ylioppilaskunnan pääsihteerin Venla Monterin mukaan keskustelu siitä, onko Tampereella jatkossa ylioppilasmedia, alkaa edustajistossa 31. tammikuuta.

Itä-Suomen ylioppilaskunnan hallitus tiedotti tammikuussa päättäneensä ”yhteistoimintaneuvottelujen pohjalta irtisanoa kolme Uljas-lehden työntekijää tuotannollisista ja taloudellisista syistä”.

Vaikka työnteon edellytysten äkillinen päättyminen oli erikoinen kokemus, Jussi Turusen intohimo journalismiin ei ole hiipunut.

”Kyllä se on työkseen kirjoittaminen, mikä meikäläistä eniten kiinnostaa, enkä ole siitä ihan vähällä luopumassa. Toki alalla on välillä tuulista – mutta sitten takkia päälle vaan.”
 

Oikaisu: Juttua korjattu 31.1. klo 18.50: Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen korkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu ja niiden ylioppilaskunnat yhdistyivät. Oikea tieto on, että Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät Tampereen yliopistoksi ja Tampereen ammattikorkeakoulu jatkaa ammattikorkeakouluna, kuitenkin osana samaa konsernia. Yliopistolla on uusi, yhdistynyt ylioppilaskunta ja TAMKilla oma opiskelijakunta Tamko.

 

Hyviä uutisia Oulusta ja Studentbladetista

Oulun ylioppilaslehti ilmestyy tänä vuonna neljä kertaa printtinä.

Se on myönteinen uutinen, koska ylioppilaskunnan edustajisto lakkautti lehden printtiversion vuonna 2015. Vuodesta 2017 lehti on ilmestynyt verkossa yhtä fuksinumeroa lukuun ottamatta.

Päätoimittaja Anni Hyypiön mukaan aloite printin palauttamiseen tuli yliopiston rehtorilta Jouko Niinimäeltä. Niinimäki sanoi Oulun ylioppilaslehdessä, että printti on hyvä lisä kampuskehitykseen ja viihtyvyyteen ja että digiversiota ei välttämättä tule niin usein avattua.

Yliopisto ostaa lehdestä mainostilaa summalla, joka kattaa neljän lehden painamisesta syntyvät lisäkulut.

Ruotsinkielisten opiskelijoiden Studentbladetin suunitelmissa on tälle vuodelle kaksi printtiä aiemman yhden sijasta, kertoo tuore päätoimittaja Ebba Håkans.

Jyväskylässä edustajistoryhmä Oikeat Opiskelijat kommentoi viime vuonna, että Jyväskylän ylioppilaslehden Jylkkärin ”johtokunnan pitäisi vakavasti harkita laajan markkinatutkimuksen tilaamista, jotta lukijakunta saadaan kartoitettua” ja että ”jäsenmaksuvarojen käyttö ylioppilaslehteen, jota vain aniharva lukee, ei ole oikein organisaatiossa, jossa ei voi äänestää jaloillaan”.

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan syksyllä tekemän jäsenkyselyn vastaajista 57 prosenttia ilmoitti lukevansa Jylkkäriä, kertoo päätoimittaja Jaana Kangas. 51 prosenttia oli samaa tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Jylkkärin olemassaolo on tärkeää.

Erityisiä myrskyjä ei ole viime aikoina koettu Helsingin yliopiston Ylioppilaslehdessä, Aalto-yliopiston Ylioppilaslehti Ainossa, Porin Ylioppilaslehdessä Pointissa eikä Lapin ylioppilaslehdessä, ilmenee Journalistin tammikuussa ylioppilaslehtien päätoimittajille tekemästä kyselystä.

Nina Erho



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta