Vihaviestien vyörytyksessä

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.

JOURNALISTI
31.1.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

Vihaviestien joukossa on kymmeniä uhkauksia, kunnianloukkauksia ja laittomaksi luokiteltavaa kuva- ja videomateriaalia. Kaikki kuluneen viikon ajalta.

”Ei tämä hyvältä tunnu. Tällaisessa laajuudessa ja näin henkilöön käyvää vihakampanjaa en ole koskaan kokenut”, pian 20 vuotta Ylessä työskennellyt oikeustoimittaja Päivi Happonen sanoo.

Erityisen vakavaksi Happonen kokee sen, että vihaviestien tulva sai alkunsa Oulun poliisin toiminnasta.

Kaikki alkoi 18. tammikuuta, kun Ylen sivuilla julkaistiin Happosen blogikirjoitus, joka koski Oulun poliisin tiedottamisen laajuutta seksuaalirikostutkinnoissa. Poliisi tiedotti laajasti ulkomaalaistaustaisista miehistä ja näiden epäillyistä lasten hyväksikäyttörikoksista.

 

Tiedotuksen vilkkaus sumensi kokonaiskuvan ja sai Oulun näyttämään paikalta, jossa maahanmuuttajat raiskasivat koko ajan lapsia, Happonen sanoo.

”Tilastot osoittavat, että muissa kaupungeissa on suhteessa sama tilanne. Lisäksi suuri osa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on suomalaisten tekemää, vaikka maahanmuuttajien osuus onkin viime vuosina ollut kasvussa. Oulun tapauksessa sai myös kuvan, että rikokset olivat organisoituja, mitä ne eivät olleet.”

Happonen kannattaa hyvää ja perusteellista tiedottamista.

”Tiedottaminen on hyvää, mutta se ei, että meillä Suomessa poliisit tiedottavat eri tavalla. Me oikeustoimittajat käymme Helsingin poliisin kanssa jatkuvaa taistelua siitä, että pitäisi tiedottaa enemmän.”

Jossain vaiheessa Happonen huomasi, että Oulun poliisi tiedotti tapauksista tiuhaan. Saman huomion tekivät kollegat ja syyttäjät.

Ylen toimittajat saivat Oulun poliiseilta luottamuksellisia lausuntoja siitä, että jopa poliisin sisällä tiedottamisen koettiin menneen liian pitkälle. Tämän Happonen myös kirjoitti blogiinsa.

Oulun poliisi pyysi virallisella Twitter-tilillään Yleä ja Päivi Happosta ”ystävällisesti kertomaan lähteensä”.

Vasta myöhemmin Oulun poliisi teki virallisen oikaisupyynnön, joka käsiteltiin Ylessä. Tulos oli, ettei Happosen blogiteksti sisältänyt virhettä.

”On poikkeuksellista, että viranomainen maalittaa yksittäistä toimittajaa. Siihen haluttiin puuttua. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ja päätoimittaja Riikka Räisänen laativat Oulun poliisin johdolle kirjelmän, jossa paheksuttiin poliisin toimintatapaa Twitterissä ja toivottiin, että poliisi korjaisi väärän mielikuvan. Oulun poliisi ei näe tällä hetkellä ongelmaa tässä tilanteessa.”

”Yleensä medialle tehdään oikaisupyyntöjä, mutta tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun media tekee oikaisupyynnön poliisista”, Happonen kertoo.

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.



1 2020
Arkisto

Työnantaja haluaisi sopimisen sijaan sanella, ja sehän ei käy

Meneillään olevat tes-neuvotteluissa näyttää siltä, että työnantaja haluaa yhä enemmän määräysvaltaa, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Freelancerin vaihtoehdot

Kannattaako freelancerin olla työntekijänä osuuskunnassa, ”kevytyrittäjä” vai kokonaan omillaan? Journalisti vertaili työosuuskuntien ja laskutuspalveluiden hyötyjä oman toiminimen perustamiseen.

Vaihdat mieluummin työpaikkaa kuin vitsejäsi, Markku Mantila

Ilkka-Pohjalaisen uusi päätoimittaja haluaa tehdä journalismia samalla tavalla kuin 1970-luvun heviä.

Politiikan journalismista ei voi siivota pois politiikkaa

”Poliitikot mielellään hämärtävät arvojen tärkeyttä politiikanteossa. Median ei pidä lähteä tällaiseen pelleilyyn mukaan”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Tällainen oli media-alan vuosi 2019

Digi-alv laski, JSN:n puheenjohtaja vaihtui ja postinjakelu oli tapetilla. Uutisraportointia värittivät ”ovilivet”. Kokosimme yhteen media-alan keskeisiä tapahtumia.

Harkkapaikat eivät ole mukana kesätyöhaun aikataulusuosituksessa – pitäisikö niiden olla?

”Harjoittelupaikkojen sisällyttäminen suositukseen selkiyttäisi prosessia, mutta kasvattaisi tammikuun rekrytointisumaa. Kovenisiko kilpailu myös harjoittelupaikoista”, pohtii Laura Forsén kolumnissaan.

Vi och de andra

”Journalistkåren, som jag känner den, är rätt homogen, vi lever våra liv med liknande förutsättningar inom snarlika ramar”, skriver Mikaela Löv.

Terveyskysely: Stressi ja epävarmuus piinavat freelancereita

Terveet elämäntavat eivät ole säästäneet freelancetoimittajia terveyshuolilta. SFJ ja Sydänliitto selvittivät freelancereiden hyvinvointia viime vuoden marras-joulukuussa.

Arkikieli voi tuntua asenteelliselta

”Sanomalehtitekstin vankka kehikko on yleiskieli, josta poikkeaminen pistää silmään”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Dustin Hoffman osaa näytellä

Kulttuuritoimittaja Harri Römpötti pääsi harvinaisen yksityisnäytöksen, kun Dustin Hoffman kieltäytyi lopettamasta haastatteluaikaansa lyhyeen.

Kotimaan kantava voima

Kuolleita: Tuottaja Tuija Tiihonen 23. 12. 1956 Joroinen – 26. 12. 2019 Kirkkonummi

Elämän äänen vahva tallentaja

Kuolleita: Toimittaja Leena Jäppinen 7. 9. 1954 Suonenjoki – 19. 12. 2019 Tampere

”Jos olisin ollut hukassa, minut olisi jo löydetty”

Kuolleita: Toimittaja Ulla-Maija Paalu 4. 7. 1947 Uusikaupunki – 6. 12. 2019 Uusikaupunki.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta