Vihaviestien vyörytyksessä

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.

JOURNALISTI
31.1.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

Vihaviestien joukossa on kymmeniä uhkauksia, kunnianloukkauksia ja laittomaksi luokiteltavaa kuva- ja videomateriaalia. Kaikki kuluneen viikon ajalta.

”Ei tämä hyvältä tunnu. Tällaisessa laajuudessa ja näin henkilöön käyvää vihakampanjaa en ole koskaan kokenut”, pian 20 vuotta Ylessä työskennellyt oikeustoimittaja Päivi Happonen sanoo.

Erityisen vakavaksi Happonen kokee sen, että vihaviestien tulva sai alkunsa Oulun poliisin toiminnasta.

Kaikki alkoi 18. tammikuuta, kun Ylen sivuilla julkaistiin Happosen blogikirjoitus, joka koski Oulun poliisin tiedottamisen laajuutta seksuaalirikostutkinnoissa. Poliisi tiedotti laajasti ulkomaalaistaustaisista miehistä ja näiden epäillyistä lasten hyväksikäyttörikoksista.

 

Tiedotuksen vilkkaus sumensi kokonaiskuvan ja sai Oulun näyttämään paikalta, jossa maahanmuuttajat raiskasivat koko ajan lapsia, Happonen sanoo.

”Tilastot osoittavat, että muissa kaupungeissa on suhteessa sama tilanne. Lisäksi suuri osa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on suomalaisten tekemää, vaikka maahanmuuttajien osuus onkin viime vuosina ollut kasvussa. Oulun tapauksessa sai myös kuvan, että rikokset olivat organisoituja, mitä ne eivät olleet.”

Happonen kannattaa hyvää ja perusteellista tiedottamista.

”Tiedottaminen on hyvää, mutta se ei, että meillä Suomessa poliisit tiedottavat eri tavalla. Me oikeustoimittajat käymme Helsingin poliisin kanssa jatkuvaa taistelua siitä, että pitäisi tiedottaa enemmän.”

Jossain vaiheessa Happonen huomasi, että Oulun poliisi tiedotti tapauksista tiuhaan. Saman huomion tekivät kollegat ja syyttäjät.

Ylen toimittajat saivat Oulun poliiseilta luottamuksellisia lausuntoja siitä, että jopa poliisin sisällä tiedottamisen koettiin menneen liian pitkälle. Tämän Happonen myös kirjoitti blogiinsa.

Oulun poliisi pyysi virallisella Twitter-tilillään Yleä ja Päivi Happosta ”ystävällisesti kertomaan lähteensä”.

Vasta myöhemmin Oulun poliisi teki virallisen oikaisupyynnön, joka käsiteltiin Ylessä. Tulos oli, ettei Happosen blogiteksti sisältänyt virhettä.

”On poikkeuksellista, että viranomainen maalittaa yksittäistä toimittajaa. Siihen haluttiin puuttua. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ja päätoimittaja Riikka Räisänen laativat Oulun poliisin johdolle kirjelmän, jossa paheksuttiin poliisin toimintatapaa Twitterissä ja toivottiin, että poliisi korjaisi väärän mielikuvan. Oulun poliisi ei näe tällä hetkellä ongelmaa tässä tilanteessa.”

”Yleensä medialle tehdään oikaisupyyntöjä, mutta tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun media tekee oikaisupyynnön poliisista”, Happonen kertoo.

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta