Vihaviestien vyörytyksessä

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.

JOURNALISTI
31.1.2019

Heini Kilpamäki, teksti
Kai Widell, kuva

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

Vihaviestien joukossa on kymmeniä uhkauksia, kunnianloukkauksia ja laittomaksi luokiteltavaa kuva- ja videomateriaalia. Kaikki kuluneen viikon ajalta.

”Ei tämä hyvältä tunnu. Tällaisessa laajuudessa ja näin henkilöön käyvää vihakampanjaa en ole koskaan kokenut”, pian 20 vuotta Ylessä työskennellyt oikeustoimittaja Päivi Happonen sanoo.

Erityisen vakavaksi Happonen kokee sen, että vihaviestien tulva sai alkunsa Oulun poliisin toiminnasta.

Kaikki alkoi 18. tammikuuta, kun Ylen sivuilla julkaistiin Happosen blogikirjoitus, joka koski Oulun poliisin tiedottamisen laajuutta seksuaalirikostutkinnoissa. Poliisi tiedotti laajasti ulkomaalaistaustaisista miehistä ja näiden epäillyistä lasten hyväksikäyttörikoksista.

 

Tiedotuksen vilkkaus sumensi kokonaiskuvan ja sai Oulun näyttämään paikalta, jossa maahanmuuttajat raiskasivat koko ajan lapsia, Happonen sanoo.

”Tilastot osoittavat, että muissa kaupungeissa on suhteessa sama tilanne. Lisäksi suuri osa lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä on suomalaisten tekemää, vaikka maahanmuuttajien osuus onkin viime vuosina ollut kasvussa. Oulun tapauksessa sai myös kuvan, että rikokset olivat organisoituja, mitä ne eivät olleet.”

Happonen kannattaa hyvää ja perusteellista tiedottamista.

”Tiedottaminen on hyvää, mutta se ei, että meillä Suomessa poliisit tiedottavat eri tavalla. Me oikeustoimittajat käymme Helsingin poliisin kanssa jatkuvaa taistelua siitä, että pitäisi tiedottaa enemmän.”

Jossain vaiheessa Happonen huomasi, että Oulun poliisi tiedotti tapauksista tiuhaan. Saman huomion tekivät kollegat ja syyttäjät.

Ylen toimittajat saivat Oulun poliiseilta luottamuksellisia lausuntoja siitä, että jopa poliisin sisällä tiedottamisen koettiin menneen liian pitkälle. Tämän Happonen myös kirjoitti blogiinsa.

Oulun poliisi pyysi virallisella Twitter-tilillään Yleä ja Päivi Happosta ”ystävällisesti kertomaan lähteensä”.

Vasta myöhemmin Oulun poliisi teki virallisen oikaisupyynnön, joka käsiteltiin Ylessä. Tulos oli, ettei Happosen blogiteksti sisältänyt virhettä.

”On poikkeuksellista, että viranomainen maalittaa yksittäistä toimittajaa. Siihen haluttiin puuttua. Vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen ja päätoimittaja Riikka Räisänen laativat Oulun poliisin johdolle kirjelmän, jossa paheksuttiin poliisin toimintatapaa Twitterissä ja toivottiin, että poliisi korjaisi väärän mielikuvan. Oulun poliisi ei näe tällä hetkellä ongelmaa tässä tilanteessa.”

”Yleensä medialle tehdään oikaisupyyntöjä, mutta tämä taitaa olla ensimmäinen kerta, kun media tekee oikaisupyynnön poliisista”, Happonen kertoo.

Päivi Happonen

Ylen oikeustoimittaja.

Työskennellyt Ylellä toimittajana vuodesta 2000 lähtien. Vuodesta 2004 toiminut oikeustoimittajana. Ollut aiemmin Savon Sanomissa kesätoimittajana ja tehnyt opiskeluaikanaan freelancerina tv-toimittajan töitä.

Valmistunut YTM:ksi Tampereen yliopiston tiedotusopin oppiaineesta.

Kuuluu oikeustoimittajien yhdistyksen hallitukseen.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta