Valtaa vain muiden myöntyessä

JOURNALISTI
31.1.2019

Marja Honkonen, teksti
Anna-Kaisa Jormanainen, kuvitus

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Kenen on vastuu, jos tietokirja on harhaanjohtava? Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirja nosti esiin kysymyksen kustantajan vastuusta ja tietokirjojen faktantarkistuksesta.

Tapaus ei ole ainoa hiljattain puhuttanut. Esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on joutunut syksyllä selvittämään Saamelaisten mytologia -kirjansa faktojen pitävyyttä ja plagiointiepäilyjä.

Heikkilän kirjan kustantamon Otavan kustannusjohtajan Eva Reenpään näkemys on, että sisällöstä vastaa aina tekijä. Näin alalla kirjataan kustannussopimuksiin.

Ennen julkaisua kirjaa muokkaa kustannustoimittaja. Eikö ole myös hänen vastuullaan karsia selvästi väärät väittämät?

 

Vastaus ei ole aivan yksinkertainen, sanoo Kustannustoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja, Duodecim-kustantamossa työskentelevä Ulla Gröhn.

Kustannustoimittajan pitää nostaa havaitsemistaan virheistä häly, mutta hänen valtansa riippuu siitä, kuuntelevatko tekijä ja kustantaja. Hän on helposti alakynnessä, koska on tekstin, eikä tietokirjan aiheen asiantuntija.

Virheet on tapana korjata keskustellen. Kustannustoimittaja keskittyy usein kieliasuun ja ymmärrettävyyteen, mutta Gröhnin mukaan niiden nojalla voi päästä kiinni myös asiavirheisiin.

Samaa sanoo freelance-kustannustoimittajana työskentelevä Anu Karanko. Hän tarkastaa usein myös faktoja pohtiessaan täsmällisintä ilmaisua.

Jos yhteisymmärrykseen asiavirheistä ei päästä, eikä käytössä ole esimerkiksi ulkopuolista asiantuntijaa, tilanne on hankala. Niin käy kuitenkin vain äärimmäisen harvoin, Gröhn ja Karanko sanovat.

Karanko ei ole urallaan kohdannut räikeitä virheitä tai suoranaista humpuukia. Hän ei ole varma, miten freelancerina toimisi, jos sellaista tulisi vastaan, eikä asiaa haluttaisi korjata.

”Tekstin luonne alkaa usein paljastua kunnolla vasta toimitustyön edetessä, jolloin toimeksianto on jo otettu vastaan. Siinä tilanteessa työstä kieltäytyminen olisi melko ikävää”, Karanko pohtii.

 

Jos kirjoittaja kieltäytyy korjaamasta tekstiään, valta on kustantajalla. Hän voi päättää jättää kirjan julkaisematta. Näin alalla on myös tapahtunut, vaikka se onkin poikkeuksellista.

Suomen tietokirjailijoiden yhdistyksen eettiset ohjeet kehottavat käyttämään asiantuntijan valtaa vastuullisesti ja ottamaan palautteen huomioon. Kustannusalalla ei kuitenkaan ole ”hyvän tietokirjan tapaa”, jonka nojalla kustannustoimittaja voisi esimerkiksi kieltäytyä epäeettisestä työtehtävästä.

Käytännössä kustannustoimittajien esimiehet kuuntelevat alaistensa huolta tarkasti. Esimerkiksi Otavan tietokirjojen kustannuspäällikkö Jarkko Vesikansa luottaisi kustannustoimittajan näkemykseen ja kävisi tapauksen huolellisesti läpi.

Hänen urallaan ei tosin koskaan ole tullut tilannetta, jossa kustannustoimittaja olisi kieltäytynyt työtehtävästä faktavirheiden vuoksi.

”Epäröintiin on vaikuttanut kirjoittajan henkilö tai arvot. Tämä on kuitenkin ihmisten kanssa toimimista”, Vesikansa kertoo.

Vesikansa muistuttaa, että kirjoittajan luotettavuus ja kirjan luonne sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset punnitaan ensisijassa jo kustannussopimusta solmiessa. Tässä mielessä vastuu on kustantajalla ja kirjoittajalla, ei koskaan kustannustoimittajalla.

Vesikansan mukaan punnintaa kirjan sisällöstä pitää toki käydä aina siihen saakka, kun teos on saateltu painoon.

Vesikansa ei ollut kustannuspäällikkönä vastuussa Heikkilän kirjasta, vaan se oli toisen kustannuspäällikön Mari Mikkolan tontilla.

Mikkola vastasi Journalistin kommenttipyyntöön, ettei kustantamo kommentoi yksittäisten kirjojen toimitusprosesseja.

 

Kustannuspäätöstä keskeisenä harkinnan paikkana painottaa myös Gummeruksen tietokirjojen kustantaja Johanna Laitinen.

Hän huomauttaa, että asiasta tekee käytännössä hankalan se, ettei koko käsikirjoitus ole silloin useinkaan valmiina.

”Yleensä kuitenkin tiedetään, minkä tyyppisestä tekijästä on kyse. Tekijältä voidaan olettaa jonkinlaista näkökulmaa. Sen ei pitäisi tulla yllätyksenä”, Laitinen sanoo.

Hyvällä kustannustoimittajalla on Laitisen mukaan rohkeutta kysyä ja varmistaa asioiden oikeellisuus. Loppu on luottamusta tekijän ammattitaitoon ja harkintaan.

”Editori kyllä tarkistaa, mutta ne ovat enemmän pistotarkistuksia asioista, joista tulee epäilyttävä olo.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta