Uutiset vaikuttavat vaaleihin

JOURNALISTI
31.1.2019

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

Suomessa on alkamassa ”demokratian supervuosi”, jolloin pidetään kahdet, ehkä kolmetkin vaalit. Viranomaisia huolettaa mahdollisuus, että vaalituloksiin yritetään vaikuttaa levittelemällä valheita, kuten monissa muissa maissa on tapahtunut. Toimittajia varoitellaan sinisilmäisyydestä vaalivaikuttamisen suhteen.

Mihin sitten pitäisi varautua?

Oikeusministeriön vaalihäirintää käsittelevässä seminaarissa tammikuun 8. päivänä kerrottiin, että yksi tyypillinen vaalivaikuttamisen muoto ovat valheelliset väitteet vaalivilpistä tai laittomasta vaalirahoituksesta. Kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll totesi seminaarissa, että perusteettomat syytteet epäasiallisesta vaalivaikuttamisesta ovat ”uusi normaali”.

 

Kuulostaa vaikealta – eikä toimittajan työtä ainakaan helpota se, että lähihistoriassamme on oikeakin vaalirahoitusskandaali. Tähän asti toimittajat ovat ennemminkin pyrkineet varmistamaan, etteivät tee samaa mokaa kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa.

Kehittyvien Maakuntien Suomi ry jakoi silloin satoja tuhansia euroja vaaliavustuksia, eikä media huomannut, että jotain erikoista tapahtui. Vaikka kymmenet kansanedustajat jättivät saamansa avustukset ilmoittamatta, monet myös kirjasivat ne säntillisesti vaalirahailmoituksiinsa. Asia oli toimittajien silmien edessä ja siitä tehtiin joku pikku-uutinenkin, mutta se ei noussut ajallaan julkisuuteen.

Vaalirahoitusvyyhti alkoi kunnolla purkautua vasta vuosi vaalien jälkeen, toukokuussa 2008, jolloin kansanedustaja Timo Kalli (kesk.) meni tv-ohjelmassa möläyttämään, että hän oli tahallaan jättänyt tukijansa ilmoittamatta.

Vaalirahoitukseen liittyvistä paljastuksista tuli suomalaisen tutkivan journalismin kuninkuuslaji, jonka juonikäänteiden selvittely jatkui vuosia. Tuli Nuorisosäätiön tauluostoksia, Ilkka Kanervan (kok.) syntymäpäiviä, Nova Groupin oikeudenkäyntejä ja pohdiskelua siitä, oliko ”maan tapa” niin vakiintunut, että toimittajatkaan eivät huomanneet, että siinä oli jotain outoa.

 

Kaiken tämän seurauksena suomalaisen journalistin geeneihin on jäänyt erityinen herkkyys pientenkin vaaliraha-asioiden uutisoimiseen. Herkkyys jollekin aihepiirille voi tehdä median haavoittuvaksi huhuille. Kymmenen vuotta sitten media ei tarkistanut aiheellisia vinkkejä, mutta nyt pitäisi varoa uutisoimasta aiheettomia.

Vielä hankalammaksi asian tekee se, että kevään vaaliteemat näyttävät nousevan yksittäisistä uutisaiheista ja niiden ajoituksesta ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Jos esimerkiksi uutiset Oulun seksuaalirikosepäilyistä olisivat tulleet julkisuuteen lokakuussa ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti tammikuussa, vaaliteemat voisivat olla eri järjestyksessä kuin nyt.

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät. Erityisen tehokkaita ovat tunteisiin vetoavat ja sopivasti ennen vaaleja osuvat paljastukset kuohuttavista väärinkäytöksistä. Kun sellaisia tulee vastaan, tarvitaan journalistista harkintaa ja kunnollista tarkistamista.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta