Tyhmänä uskaltaa

JOURNALISTI
31.1.2019

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on Aamulehden politiikan toimittaja.

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Urheilua kaupallistettiin kovaa vauhtia 1980-luvun alkupuolella. Seurat alkoivat jopa myydä nimiään yrityksille.

Nokian Urheilijoiden menestyksekäs naisten koripallojoukkuekin muuttui yhtäkkiä Nansoksi.

Aamulehden urheilutoimituksessa emme taipuneet käyttämään mainosnimeä vaan kirjoitimme edelleen jutuissa NoU:sta tai Nokiasta. Pidimme päämme, vaikka päätoimittajakin yritti sitä kääntää.

Kohta saimme kutsun Nanson edustussaunaan. Siellä itse Teollisuusneuvos tarjoili meille löylyjen, ruokien ja runsaiden juomien lisäksi uudet kalsarit ja paidat päällepantavaksi.

Konjakkiin päästyä Teollisuusneuvos ehdotti, että alkaisimme noudattaa yhtiön ja urheiluseuran sopimusta, johon oli kirjattu, että Aamulehti käyttää Nanso-nimeä raportoidessaan NoU:n peleistä.

Kerroin, ettei kahden sopimus sido kolmatta – ja että käyttäisimme edelleen seuran virallista emmekä mainosnimeä. Tarjoilu päättyi siihen.

Parin päivän päästä Teollisuusneuvos soitti ja kysyi, ”onko epäisänmaallinen asenteemme” edelleen voimassa. Vastasin, etten ymmärrä, mitä tekemistä asialla on isänmaallisuuden kanssa. Sanoin myös, että hänen yhtiötään emme edelleenkään alkaisi mainostaa ilmaiseksi urheilusivuillamme.

Seuraavalla kaudella joukkue palasi käyttämään Nokian Urheilijoiden nimeä.

Kaiken jälkeen eräs kollega kuin ohimennen kysäisi minulta, satunko tietämään, että tämä samainen Teollisuusneuvos on Aamulehteä kustantavan Tampereen Kirjapaino Oy:n hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Enpä tiennyt. Mutta potkujakaan en saanut. Sen päätin, että jatkossa pitäisin itseni ajan tasalla työnantajani omistus- ja johtosuhteista.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta