IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

JOURNALISTI
31.1.2019

Manu Marttinen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

STT siteerasi muita viestimiä viime vuonna noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Siteerausmäärä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, mutta viime vuoden pudotus on selvästi aiempaa jyrkempi.

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen sanoo, että pudotukseen ei ole yhtä syytä eikä asiaa ole analysoitu toimituksessa. Hän arvioi, että lasku johtuu ainakin digijournalismin tuomasta muutoksesta uutisten kerronta- ja työtavoissa.

”Toisin kuin aikanaan uutistyössä, nykyään digiaikana pärjäävät pitkät kerronnalliset jutut. Tämä suuntaus on tuottanut kappalemääräisesti vähemmän siteerattavia juttuja”, Holopainen sanoo.

Myös STT tekee pitkiä juttuja nopeaan nettikäyttöön, jolloin lyhyitä irtojuttuja eri aiheista syntyy vähemmän, Holopainen sanoo.

”Ilmeisesti se on vaikuttanut siteerausmääriin. Muuta selitystä laskevaan trendiin en keksi.”

Yle jatkoi STT:n siteerauslistan kärjessä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Yle keräsi siteerauksia perinteisiltä vahvuusalueiltaan politiikasta, kotimaan aiheista ja taloudesta. Alkuvuonna Yle uutisoi näyttävästi myös seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla.

Kakkosena pysyi edellisvuosien tapaan Helsingin Sanomat, jonka yksi puhuttaneimmista skuupeista oli hyväntekeväisyyden nimissä toimivan Brother Christmasin rahankäyttöön liittyvät epäselvyydet. HS oli vahvoilla myös politiikassa ja taloudessa. Lehti kirjoitti ensimmäisenä muun muassa Harry Harkimon perustaman Liike Nytin esivaiheista.
 

Kolmanneksi siteeratuin oli kahdentoista maakuntalehden yhteistoimitus Lännen Media, jonka siteerausmäärä laski kärkikymmeniköstä vähiten. Lännen Median uutisvoitot olivat pääasiassa politiikan aiheita.

Neljänneksi ponnistanut Ilta-Sanomat oli Hesarin tavoin kiinni Liike Nytin alkuvaiheissa. IS:n Timo Haapala onnistui uutisoimaan toimitusjohtaja Lauri Kivisen lähdön Ylestä ennen kuin Yle julkaisi tiedotteen omissa kanavissa.

Muita IS:n uutisvoittoja olivat viihde-elämän käänteet, kansanedustajien sopeutumiseläkkeen päättyminen ja perustuslakivaliokunnan lausunto sotesta. Urheilun puolelta IS uutisoi ensimmäisenä monen urheilijan uran käänteistä ja seuravaihdoista sekä valmentajien liikkeistä.

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin on tyytyväinen toimituksensa työhön.

”Uutisvuosi oli oikein hyvä, paljon omia uutisia ja meillä toimituksessa eri osastoilla mainio draivi.”

Kovin ponnistus IS:lle oli Trump-Putin-tapaaminen Helsingissä, joka toi IS:n verkkosivuille kahdessa päivässä jopa 10 miljoonaa kävijää. Lehti perusti viime vuonna myös uuden yksikön, jonka tehtävä on kaivaa uutisia.

”Uudelta yksiköltä toivotaan muun muassa päivän uutisvirran ulkopuolelta tulevia juttuja, joihin ei muualla välttämättä ehditä paneutua”, Appelsin sanoo.

Verkkoa ja printtiä vetävä uutispäällikkö Elina Koivisto muistuttaa, että IS tekee uutisia melko pienellä porukalla, mutta kovalla tahdilla.

”Samalla yritämme muistaa huumorin ja rentouden. On olemassa sellainen käsite kuin IS-henki”, Koivisto sanoo.

Väli-Suomen Median yhteistoimituksen Uutissuomalaisen (5.) ja Savon Sanomien (9.) siteerausmäärät laskivat kärkikymmeniköstä eniten, kummankin noin 50 prosenttia. MTV:n ja Iltalehden siteeraukset vähenivät yli kolmanneksella.

Iltalehti oli vahvoilla muun muassa poliitikkojen kulujen selvittämisessä. Lehti uutisoi esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) asumisjärjestelyistä. Myös kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) kulukorvausvyyhti oli IL:n skuuppi. Lehti uutisoi syyskuussa Toivolan taksikortin käytöstä ja seuraavana päivänä asunnon kulukorvauksista.

 

Maaseudun Tulevaisuus nousi kärkikymmenikköön ensimmäistä kertaa listauksen historiassa. Päätoimittaja Jouni Kemppainen ilahtuu tiedosta.

”On valtavan palkitsevaa, jos työmme saa näkyvyyttä myös muussa mediassa. Sitä kautta työ saa vaikuttavuutta, ja se on monille meistä tärkeä motiivi yleensä tehdä juuri tätä työtä”, Kemppainen sanoo.

MT:lla on mennyt taloudellisesti viime vuodet melko hyvin, vaikka painetun lehden levikki on laskenut. Toimituksen ”tekemi-sen meininki” on Kemppaisen mukaan kolmin–nelinkertaistanut lehden verkkoluvut. Lehti palkkasi hiljattain kolme toimittajaa uuteen MT Metsä -kuukausilehteen.

”Pystymme julkaisemaan jo aika monikanavaisesti printtijutuista videoihin, striimeihin, isoihin vaalipaneeleihin tai vaikkapa ravilähetyksiin asti. Meidän jengi on taitavaa ja taloon vahvasti sitoutunutta.”

 

Journalisti pääsi ensi kertaa STT:n siteeraamaksi ja nousi listan sijalle 21. Journalisti sai viisi siteerausta, muun muassa Otavamedian yt-uutisoinnista ja JSN:n puheenjohtajakohun aikana tehdystä Elina Grundströmin haastattelusta.
 

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia STT siteerasi vuonna 2018. Tarkasteluväli oli 1. 1.  – 31. 12. 2018. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Sampo Sivula.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta