IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

JOURNALISTI
31.1.2019

Manu Marttinen, teksti
Kimmo Räisänen, kuva

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

STT siteerasi muita viestimiä viime vuonna noin 30 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Siteerausmäärä on ollut laskussa jo muutaman vuoden, mutta viime vuoden pudotus on selvästi aiempaa jyrkempi.

STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen sanoo, että pudotukseen ei ole yhtä syytä eikä asiaa ole analysoitu toimituksessa. Hän arvioi, että lasku johtuu ainakin digijournalismin tuomasta muutoksesta uutisten kerronta- ja työtavoissa.

”Toisin kuin aikanaan uutistyössä, nykyään digiaikana pärjäävät pitkät kerronnalliset jutut. Tämä suuntaus on tuottanut kappalemääräisesti vähemmän siteerattavia juttuja”, Holopainen sanoo.

Myös STT tekee pitkiä juttuja nopeaan nettikäyttöön, jolloin lyhyitä irtojuttuja eri aiheista syntyy vähemmän, Holopainen sanoo.

”Ilmeisesti se on vaikuttanut siteerausmääriin. Muuta selitystä laskevaan trendiin en keksi.”

Yle jatkoi STT:n siteerauslistan kärjessä jo kolmatta vuotta peräkkäin. Yle keräsi siteerauksia perinteisiltä vahvuusalueiltaan politiikasta, kotimaan aiheista ja taloudesta. Alkuvuonna Yle uutisoi näyttävästi myös seksuaalisesta ahdistelusta elokuva-alalla.

Kakkosena pysyi edellisvuosien tapaan Helsingin Sanomat, jonka yksi puhuttaneimmista skuupeista oli hyväntekeväisyyden nimissä toimivan Brother Christmasin rahankäyttöön liittyvät epäselvyydet. HS oli vahvoilla myös politiikassa ja taloudessa. Lehti kirjoitti ensimmäisenä muun muassa Harry Harkimon perustaman Liike Nytin esivaiheista.
 

Kolmanneksi siteeratuin oli kahdentoista maakuntalehden yhteistoimitus Lännen Media, jonka siteerausmäärä laski kärkikymmeniköstä vähiten. Lännen Median uutisvoitot olivat pääasiassa politiikan aiheita.

Neljänneksi ponnistanut Ilta-Sanomat oli Hesarin tavoin kiinni Liike Nytin alkuvaiheissa. IS:n Timo Haapala onnistui uutisoimaan toimitusjohtaja Lauri Kivisen lähdön Ylestä ennen kuin Yle julkaisi tiedotteen omissa kanavissa.

Muita IS:n uutisvoittoja olivat viihde-elämän käänteet, kansanedustajien sopeutumiseläkkeen päättyminen ja perustuslakivaliokunnan lausunto sotesta. Urheilun puolelta IS uutisoi ensimmäisenä monen urheilijan uran käänteistä ja seuravaihdoista sekä valmentajien liikkeistä.

Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin on tyytyväinen toimituksensa työhön.

”Uutisvuosi oli oikein hyvä, paljon omia uutisia ja meillä toimituksessa eri osastoilla mainio draivi.”

Kovin ponnistus IS:lle oli Trump-Putin-tapaaminen Helsingissä, joka toi IS:n verkkosivuille kahdessa päivässä jopa 10 miljoonaa kävijää. Lehti perusti viime vuonna myös uuden yksikön, jonka tehtävä on kaivaa uutisia.

”Uudelta yksiköltä toivotaan muun muassa päivän uutisvirran ulkopuolelta tulevia juttuja, joihin ei muualla välttämättä ehditä paneutua”, Appelsin sanoo.

Verkkoa ja printtiä vetävä uutispäällikkö Elina Koivisto muistuttaa, että IS tekee uutisia melko pienellä porukalla, mutta kovalla tahdilla.

”Samalla yritämme muistaa huumorin ja rentouden. On olemassa sellainen käsite kuin IS-henki”, Koivisto sanoo.

Väli-Suomen Median yhteistoimituksen Uutissuomalaisen (5.) ja Savon Sanomien (9.) siteerausmäärät laskivat kärkikymmeniköstä eniten, kummankin noin 50 prosenttia. MTV:n ja Iltalehden siteeraukset vähenivät yli kolmanneksella.

Iltalehti oli vahvoilla muun muassa poliitikkojen kulujen selvittämisessä. Lehti uutisoi esimerkiksi kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) asumisjärjestelyistä. Myös kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) kulukorvausvyyhti oli IL:n skuuppi. Lehti uutisoi syyskuussa Toivolan taksikortin käytöstä ja seuraavana päivänä asunnon kulukorvauksista.

 

Maaseudun Tulevaisuus nousi kärkikymmenikköön ensimmäistä kertaa listauksen historiassa. Päätoimittaja Jouni Kemppainen ilahtuu tiedosta.

”On valtavan palkitsevaa, jos työmme saa näkyvyyttä myös muussa mediassa. Sitä kautta työ saa vaikuttavuutta, ja se on monille meistä tärkeä motiivi yleensä tehdä juuri tätä työtä”, Kemppainen sanoo.

MT:lla on mennyt taloudellisesti viime vuodet melko hyvin, vaikka painetun lehden levikki on laskenut. Toimituksen ”tekemi-sen meininki” on Kemppaisen mukaan kolmin–nelinkertaistanut lehden verkkoluvut. Lehti palkkasi hiljattain kolme toimittajaa uuteen MT Metsä -kuukausilehteen.

”Pystymme julkaisemaan jo aika monikanavaisesti printtijutuista videoihin, striimeihin, isoihin vaalipaneeleihin tai vaikkapa ravilähetyksiin asti. Meidän jengi on taitavaa ja taloon vahvasti sitoutunutta.”

 

Journalisti pääsi ensi kertaa STT:n siteeraamaksi ja nousi listan sijalle 21. Journalisti sai viisi siteerausta, muun muassa Otavamedian yt-uutisoinnista ja JSN:n puheenjohtajakohun aikana tehdystä Elina Grundströmin haastattelusta.
 

STT laski Journalistin pyynnöstä, mitä toimituksia STT siteerasi vuonna 2018. Tarkasteluväli oli 1. 1.  – 31. 12. 2018. Selvitystyön teki STT:n toimittaja Sampo Sivula.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta