Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa ja Nyt.fin toimittajana sekä Aamulehdessä ja Länsi-Savossa. Hän on ollut myös Reunamedia-toimittajakollektiivin jäsen. Mäkipää opiskelee Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja viestintää.

JOURNALISTI
31.1.2019

Marja Honkonen, teksti

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Mikä lukiolaisten lehdessä kiinnosti?

Kun lukijana katselin Improbaturia, se erottui järjestölehdistä edukseen muun muassa visuaalisuutensa takia. Myös jutut ovat puhutelleet minua, vaikka en ole enää aikoihin ollut lukiossa.

 

Miten aiot muuttaa Improbaturia?

Lehden sivumäärä pieneni, joten jo sen takia olen karsinut vakiopalstoja. Erityisesti haluaisin kehittää verkkoa ja somea. Budjetti on toki erilainen kuin aiemmissa työpaikoissani, kuten Nyt.fissä. Onneksi verkon kehittämiseen on kuitenkin budjetoitu. Verkon ja printin sisältöjä pitää yrittää kuljettaa käsi kädessä.

 

Lehtesi on ”aikuistuvien ihmisten asialla”. Mikä se on?

Viime vuonna CV:n tekemistä käsitellyt juttu oli verkkolehdessä luetuin. Henkilö- ja ilmiöjutut kiinnostavat jäseniä, mutta niin myös lukiolaisten ”selviytymistipit”. Palvelujournalismi on tärkeää Improssa. Sillä tavalla voimme olla heidän asiallaan.

 

Mikä lukiomaailmassa puhuttaa nyt?

Nuorisobarometrinkin mukaan nuoria puhuttaa ilmastonmuutos. Meille hyviä aiheita ovat myös kysymykset, kuten mitä välivuonna voi tehdä tai mitä ulkomaille lähteminen maksaa.


Olet 26. Miten pysyt kiinni lukiolaisten arjessa?

Improbaturilla on lukiolaisten lukijaraati, jota konsultoin noin kerran viikossa Facebook-ryhmässä. Viime vuonna tein myös pedagogisia opintoja ja vietin paljon aikaa Tampereen lukioissa. Minulla on hyvä tuntuma koulumaailmaan. Tietysti se tieto vanhenee nopeasti. Onneksi opinnoista jäi tuttuja, jotka opettavat lukiossa.

 

Millaisen arvosanan antaisit suurille medioille nuorten tavoittamisesta?

Seiskan. Kun harjoittelussa seurasin takarivistä opetusta, näin myös, mitä oppilaat kännykällään katsovat. Ne eivät olleet kyllä mitään Ylen tai Hesarin sivuja. Toisaalta tiedän, että isoissa mediataloissa on kovaa yritystä.

 

Miten arvosanan saisi paremmaksi?

Jos on vain tarpeeksi kiinnostava juttu, ihmiset kyllä lukevat sen. Uskon, että ajatus pätee myös nuoriin. Tavoittamistyötä pitäisi tehdä enemmän, sillä nuorilla ei ole tapana seurata perinteisten medioiden verkkoetusivuja.

 

Ylioppilaslehtiä lakkautetaan. Kuinka vakaa on Improbaturin asema?

Viime vuonna tehtiin tulevaisuustyötä ja mietittiin, säästetäänkö printtiä tai tehdäänkö pelkkää verkkoa. Melko suuren ponnistuksen jälkeen päädyttiin siihen, että lehti on tärkeä etu jäsenille ja valttikortti uusien rekrytoinnissa. Uskoisin, että päätös pitää.

 

Onko ihmisen älykkyys huipussaan abiturienttina?

Ei, mutta varmasti sen hetkisen elämän ehdottomassa huipussaan. Siitä voi sitten itse päättää, hamstraako lisää mielenlihaksia.

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa ja Nyt.fin toimittajana sekä Aamulehdessä ja Länsi-Savossa. Hän on ollut myös Reunamedia-toimittajakollektiivin jäsen. Mäkipää opiskelee Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja viestintää.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta