Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa ja Nyt.fin toimittajana sekä Aamulehdessä ja Länsi-Savossa. Hän on ollut myös Reunamedia-toimittajakollektiivin jäsen. Mäkipää opiskelee Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja viestintää.

JOURNALISTI
31.1.2019

Marja Honkonen, teksti

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Mikä lukiolaisten lehdessä kiinnosti?

Kun lukijana katselin Improbaturia, se erottui järjestölehdistä edukseen muun muassa visuaalisuutensa takia. Myös jutut ovat puhutelleet minua, vaikka en ole enää aikoihin ollut lukiossa.

 

Miten aiot muuttaa Improbaturia?

Lehden sivumäärä pieneni, joten jo sen takia olen karsinut vakiopalstoja. Erityisesti haluaisin kehittää verkkoa ja somea. Budjetti on toki erilainen kuin aiemmissa työpaikoissani, kuten Nyt.fissä. Onneksi verkon kehittämiseen on kuitenkin budjetoitu. Verkon ja printin sisältöjä pitää yrittää kuljettaa käsi kädessä.

 

Lehtesi on ”aikuistuvien ihmisten asialla”. Mikä se on?

Viime vuonna CV:n tekemistä käsitellyt juttu oli verkkolehdessä luetuin. Henkilö- ja ilmiöjutut kiinnostavat jäseniä, mutta niin myös lukiolaisten ”selviytymistipit”. Palvelujournalismi on tärkeää Improssa. Sillä tavalla voimme olla heidän asiallaan.

 

Mikä lukiomaailmassa puhuttaa nyt?

Nuorisobarometrinkin mukaan nuoria puhuttaa ilmastonmuutos. Meille hyviä aiheita ovat myös kysymykset, kuten mitä välivuonna voi tehdä tai mitä ulkomaille lähteminen maksaa.


Olet 26. Miten pysyt kiinni lukiolaisten arjessa?

Improbaturilla on lukiolaisten lukijaraati, jota konsultoin noin kerran viikossa Facebook-ryhmässä. Viime vuonna tein myös pedagogisia opintoja ja vietin paljon aikaa Tampereen lukioissa. Minulla on hyvä tuntuma koulumaailmaan. Tietysti se tieto vanhenee nopeasti. Onneksi opinnoista jäi tuttuja, jotka opettavat lukiossa.

 

Millaisen arvosanan antaisit suurille medioille nuorten tavoittamisesta?

Seiskan. Kun harjoittelussa seurasin takarivistä opetusta, näin myös, mitä oppilaat kännykällään katsovat. Ne eivät olleet kyllä mitään Ylen tai Hesarin sivuja. Toisaalta tiedän, että isoissa mediataloissa on kovaa yritystä.

 

Miten arvosanan saisi paremmaksi?

Jos on vain tarpeeksi kiinnostava juttu, ihmiset kyllä lukevat sen. Uskon, että ajatus pätee myös nuoriin. Tavoittamistyötä pitäisi tehdä enemmän, sillä nuorilla ei ole tapana seurata perinteisten medioiden verkkoetusivuja.

 

Ylioppilaslehtiä lakkautetaan. Kuinka vakaa on Improbaturin asema?

Viime vuonna tehtiin tulevaisuustyötä ja mietittiin, säästetäänkö printtiä tai tehdäänkö pelkkää verkkoa. Melko suuren ponnistuksen jälkeen päädyttiin siihen, että lehti on tärkeä etu jäsenille ja valttikortti uusien rekrytoinnissa. Uskoisin, että päätös pitää.

 

Onko ihmisen älykkyys huipussaan abiturienttina?

Ei, mutta varmasti sen hetkisen elämän ehdottomassa huipussaan. Siitä voi sitten itse päättää, hamstraako lisää mielenlihaksia.

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksessa ja Nyt.fin toimittajana sekä Aamulehdessä ja Länsi-Savossa. Hän on ollut myös Reunamedia-toimittajakollektiivin jäsen. Mäkipää opiskelee Tampereen yliopistossa journalistiikkaa ja viestintää.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta