Mestariverkostoituja

JOURNALISTI
31.1.2019

Martti Backman ja Matti Virtanen

Kirjoittajat ovat Olli Ainolan pitkäaikaisia työtovereita.

Kuolleita: Olli Ainola

Toimittaja Olli Ainola syntyi Orimattilassa 23.6.1958 ja kuoli 60-vuotiaana Helsingissä 27.1.2019.

Keväällä 1982 aloittaneen Sanomien toimittajakoulun yhdellä oppilaalla oli jo kaksi ammattia, vaikka olikin kurssin nuorimpia. Porvoolainen Ainola oli lentäjä ja keittiömestari. Yliopistotaustaiset kurssikaverit ihmettelivät, että mitenköhän tuolla kokemuksella pärjää journalistin vastuullisessa työssä.

Kävi niin, että Ollista tuli uutishaukkana koko kurssin ykkönen. Koulun jälkeen Uuden Suomen toimituksessa hän otti tavakseen soitella niin sanottuja yhteiskunnallisia poliisikierroksia ministereille ja puolueiden päättäjille.

Olli kasvatti pitkäjänteisesti lähdeverkkoaan, ja voinee sanoa, että lopulta hän oli Suomen parhaiten verkostoitunut toimittaja.

Tuohon aikaan toimituksissa oli jyrkät fakkirajat, joiden yli ei hypitty. Oli politiikan toimittajat ja taloustoimittajat, jotka varjelivat tiukasti tonttiensa rajoja.

Olli oli ensimmäinen journalisti, joka käsitteli politiikkaa ja taloutta yhtenä toisistaan riippuvaisena kokonaisuutena, ja tämä tarkastelukulma tuotti hänelle uutisvoittoja jatkuvana virtana. Olli liikkui suvereenisti koko laajan yhteiskunnan kentällä.

Suomen Kuvalehden uutinen 1994 Suomen kahden suurimman pankin fuusiosta oli skuuppi, jonka ei koskaan olisi pitänyt pudota viikkolehden toimittajan syliin. Ollin sinnikäs tiedustelutyö politiikan ja talouden kulisseissa tuotti tämänkin ihmeen.

Olli osasi lukea tylsiä viranomaisraportteja omalla tavallaan, suuren yleisön näkökulmasta. 1989 hän selaili sosiaali- ja terveysministeriön muistiota ja äkkäsi sieltä maininnan pariskuntien yhteisistä lomista keinona suhteiden elvyttämiseen. Olli nosti valtion tukemat ”seksilomat” otsikkoon, ja aiheesta puhuttiin sen jälkeen pitkään.
 

Kun uusi julkisuuslaki tuli voimaan 1999, Olli ryhtyi kokeilemaan sen rajoja. Hän testasi järjestelmällisesti julkisen sektorin toimijoita vaatimalla näiltä asiakirjoja luettavaksi. Virastot kieltäytyivät usein, mutta Olli valitti hallinto-oikeuksiin ja sai aikaan monta ennakkopäätöstä, jotka tekivät salaileville byrokraateille selväksi, että maassa oli nyt uusi laki.

Olli ei kuitenkaan käräjöinyt käräjöinnin vuoksi, vaan oli aina valmis neuvottelemaan. Tärkeintä oli saada tietoja, ei tapella.

Kerran Olli pyysi MOT-ohjelmaa tehtäessä Kelan johdolta kommenttia laitoksen organisaatiouudistukseen ja sai ilmoituksen, ettei mitään uudistusta ole tekeillä. Ollin vastaus kuului, että ”te ette ehkä vielä tiedä, että me olemme juuri käynnistämässä sitä”. Ja organisaatio muuttui.


Vaikka Olli tiedettiin armottomaksi uutismieheksi, hänen leppoisa ja myhäilevä olemuksensa sai yleensä ihmiset avautumaan. Hän ei tehnyt numeroa itsestään puhumalla, vaan luotti tekstin voimaan. Vaikenemalla hänelle jäi muita enemmän aikaa kuunnella ja miettiä, mikä näkyi jutuissa persoonallisena näkökulmana.

Yllätyksellisyys ilmeni myös Ollin huumorissa. Hän kertoi juttua ekaluokkalaisten ensimmäisestä koulupäivästä, jonka lopuksi opettaja sanoi, että nyt voitte kysyä ihan mitä vain. Yksi tyttö viittasi rohkeasti ja kysyi: ”Miksi ensimmäinen lettu annetaan aina koiralle?”

Ollin oma sovellus vitsistä nähtiin pääministerin haastattelutunnilla Ylellä Harri Holkerin aikana. Kun muut tekivät pääministerille laajakantoisia kysymyksiä valtakunnan tilasta, pudotti Olli pääministerin suojauksen suoralla kysymyksellä asuntolainojen korkovähennyksistä ja Holkerin omasta verokikkailusta sijoitusyksiönsä kanssa.


Olli kävi urhoollisen, lähes vuoden kestäneen kamppailun ylivoimaiseksi osoittautunutta sairautta vastaan.

Joulun tienoilla hänen voinnissaan tapahtui hämmästyttävä käänne parempaan. Saamansa voimat hän käytti kirjoittamalla sairasvuoteelta viimeiseksi jääneen juttunsa Iltalehteen siitä, miten presidentti Sauli Niinistö oli kääntänyt kaikessa hiljaisuudessa turvallisuuspoliittista kelkkaansa, ja alkanut myötäillä Venäjän näkemyksiä Erkki Tuomiojan neuvojen pohjalta. Asia tietysti kiistettiin julkisuudessa, mutta Ollin lähteet pitivät jälleen.

Turvallisuuspolitiikasta Olli kiinnostui jo Uuden Suomen aikoina, jolloin hän vaati lehden lähettämään itsensä maanpuolustuskurssille. Olli ei tietenkään tyytynyt tarjolla oleviin virallisiin tarinoihin, vaan laajensi turvallisuuspoliittista debattia tuomalla mukaan kansainvälistä näkökulmaa. Julkisuuslain tuntemuksensa ansiosta hän osasi vaatia myös maanpuolustukseen liittyviä asiakirjoja, joita kukaan muu ei ollut keksinyt vaatia nähtäviksi.

Ja Olli oli tietysti ensimmäinen, joka kesällä 2017 toi julkisuuteen Hornet-kauppoihin liittyneen päätöksenteon, heti kun asiakirjojen 25-vuotinen salassapitoaika oli kulunut umpeen.


Talouselämä-lehdessä Olli toimi muutaman vuoden toimituspäällikkönä. Hänen johtamisfilosofiansa oli luottamus: toimittajat tekevät työtä parhaiten, jos he saavat ajatella omilla aivoillaan ilman, että pomo alkaa mikrosäätää heidän tekemisiään.

Omaan työhönsä hän saattoi kuitenkin suhtautua hyvinkin kriittisesti, jos kollega huomautti, että hänen päättelynsä ei ihan pidäkään vettä. Jos joku keksi tarinaan uuden näkökulman, Ollin innostuksella ei ollut rajoja.


Yksityiselämässään Olli paneutui hemmottelemaan ystäväpiiriään. Ei ollut tavatonta, että Kimolan mökille kaverinsa hiihtämään kutsunut Olli, loistava kokki, rojautti pirtin pöydälle itse kaatamansa kauriin ruhon ja valmisti siitä viikonlopun aikana mahtavan menun riistaherkkuja. Viime vuosina tulivat Karjalaan suuntautuneet sotahistorialliset tutkimusretket hänelle tärkeiksi.

Ollin lähipiiriin kuuluivat Marja-vaimo, 10-vuotias Emppu-poika ja kolme aikuista tytärtä.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta