Me päätämme, mistä vaaleissa puhutaan

JOURNALISTI
31.1.2019

Maria Pettersson
Twitter: @mariapetterss0n
maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Pääkirjoitus.

Onko huhtikuussa luvassa ilmastovaalit? Maahanmuuttovaalit? Terveysvaalit? Köyhyysvaalit? Vanhustenhoitovaalit?

Toimittajat ovat viime syksystä alkaen arvuutelleet vaalien tärkeintä teemaa. Nimenomaan arvuutelleet, aivan kuin toimittajilla itsellään ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, mitkä aiheet nousevat keskusteluun. Tiedotusvälineiden on aika tunnustaa itselleen ja suomalaisille, että journalistiset valintamme vaikuttavat vaaleihin merkittävästi, halusimme sitä tai emme.


Puolueiden ja ehdokkaiden viestintä, sosiaalinen media ja tulevan kevään tapahtumat muokkaavat tietenkin äänestyskäyttäytymistä. Kaikkein merkittävin muokkaaja on kuitenkin edelleen se, mitä tiedotusvälineet päättävät käsitellä ja millä näkökulmalla.

Vaalitenttien ja -koneiden laatijoilla on iso vastuu, samoin uutispäälliköillä, jotka päättävät, mitä aiheita ja missä laajuudessa nostetaan esiin. Tartutaanko heppoisiin mediatäkyihin? Kenen sloganeita toistellaan? Kun lähetysaika käy vähiin, kelpuutetaanko ympäripyöreä vastaus? Kysytäänkö ehdokkailta vain puolueiden lempiteemoista? Annetaanko ehdokkaan pöpistä omaa agendaansa vai kysytäänkö häneltä myös muista teemoista?

Olennaisin kysymys lienee ”Mitä teemoja juuri meidän yleisömme pitää tärkeinä?”

Tärkeä teema ei ole sama asia kuin klikatuin juttu. Tiedotusvälineillä on vastuu vaalien alla ohjata keskustelu olennaisen äärelle.


Sävytkin vaikuttavat. Viime eduskuntavaaleissa kyseltiin esimerkiksi sitä, kuinka paljon ja mistä pitää leikata. Kysymys on latautunut, sillä se sisältää ennakkoajatuksen siitä, että leikattava on. Latautuneita kysymyksiä voi toki laatia, mutta se on tehtävä tiedostaen.

Journalistit ja tiedottajat ovat poliitikkojen ohella avainasemassa siinä, millaisen eduskunnan Suomi huhtikuussa saa. On turha väittää, että medialla olisi pelkkä raportoijan rooli. Me vaikutamme äänestystulokseen ja siihen, millä teemalla vaalit käydään. Moni haluaisi sanella meille, mitä teemoja pitäisi nostaa ja mistä vaieta. Sitä ei pidä sallia, mutta yhtä lailla ei pidä kuvitella, etteivätkö toimittajien valinnat vaikuttaisi. Vaalien teemat eivät ilmesty tyhjästä eivätkä pysy pinnalla itsestään. Me mediassa teemme päätöksiä, joilla on seuraukset, ja tämän tunnustaminen on hyvän vaaliuutisoinnin perusta.

Ylioppilaslehdet ovat korvaamattomia

Suomen ylioppilaslehtiperinne on hieno, mutta vaarassa. Ylioppilaskunnat ympäri Suomen pohtivat talouttaan ja tarkoitustaan, ja jotkut niistä ovat päätyneet lopettamaan lehtensä esimerkiksi saadaksen budjetista mieleisensä. Ratkaisu on huono. Lehdestä luopuminen on lyhytnäköistä ja heikentää opiskelijoiden mahdollisuuksia saada tietoa ja päättää omista asioistaan.

Ylioppilaskunnilla on Suomessa valtaa opiskelijoihin ja yliopistoon, ja monet niistä hallinnoivat melko suuria omaisuuksia. Hallitus ja edustajisto tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat tuleviin opiskelijasukupolviin ja suuriin omistuksiin. Mikään paikallinen tai valtakunnallinen yleismedia ei seuraa kunnolla ylioppilaskuntien hallitusten ja edustajistojen toimintaa. Se tehtävä on vain ylioppilaslehdillä. Kriittistä mediaa ei voi korvata edustajiston tiedotussähköpostilla. On varmasti houkuttelevaa poistaa omaa toimintaa seuraava media ja hankkiutua näin eroon vahtikoirasta, mutta edustajiston jäsenten pitäisi olla tätä viisaampia.



8 2019
Arkisto

Freelancereiden tulot kasvavat ja he voivat hyvin, mutta he tekevät vähemmän journalismia

”On välttämätöntä, että liitto saisi jatkossa edustaa freelancereita neuvotteluissa”, kirjoittaa Maria Pettersson.

Suolen toiminta kiinnostaa lukijoita enemmän kuin politiikka, Anu Ubaud

Helsingin Sanomien uusi päätoimittaja Anu Ubaud on tarkka yöunistaan ja siitä, ettei HS tee sisältömarkkinointiyhteistyötä Kiinan kansantasavallan kanssa.

Putinin trollit hyötyisi kriittisyydestä, mutta on tärkeä, ainutlaatuinen teos

”Kirjalla on kaksi suurta ansiota. Ensimmäinen on se, että Aro paljastaa, miten vaisusti isot yhtiöt kuten Facebook, Twitter ja Google ovat toimineet propagandaa vastaan”, kirjoittaa Anna-Lena Laurén arviossaan Jessikka Aron kirjasta.

Kiire on huumetta, kyvyttömyyttä ja usein oma valinta

”Olisiko sinulla vähemmän syövyttävää kiirettä, jos veisit asiat useammin loppuun saakka ja ottaisit vastuun päätöksistäsi”, kysyy Lauri Rotko.

När skattepengarna blev affärshemlighet

”Bara för att Finland just nu är det tredje minst korrupta landet i världen är vi på inget sätt immuna eller ens vaccinerade”, skiver Mikaela Löv.

Ylen journalismissa pitää näkyä yleisön arki

Poliitikot päättävät Ylen rahoituksesta ja tavoitteista. Näin tavoitteet vaikuttivat tasa-arvosta ja kotitöiden jakautumisesta kertovan jutun syntyyn.

Onko eropaketti hyvä diili? Siitä päättämiseen tarvitaan aikaa ja rauhaa.

Työsuhteiden päättäminen tapahtuu kaavamaisen mekaanisesti, vaikka siinä tilanteessa jos missä kaikkia pitäisi kohdella yksilöinä, kirjoittaa Tuomo Lappalainen

Uusi opiskelijalähettiläs Laura Forsén toivoo liiton puuttuvan palkattomiin harjoitteluihin

Laura Forsén aloitti lokakuun alussa Journalistiliiton opiskelijalähettiläänä. ”Uskon, että voin tuoda mukanani ajattelua 'boksin ulkopuolelta'.”

Jyrsijä ei pysynyt uskollisena latinalle

Ajatus gerbillistä oli sinänsä kaunis, kirjoittaa Ville Eloranta.

”Siellähän te olettekin”

Kuolleita: Uutisjuontaja Kari Toivonen 28. 7. 1942 Helsinki – 28. 9. 2019 Helsinki

Valoisa työkaveri on poissa

Kuolleita: Tapani Hannikainen 23. 3. 1958 Nuijamaa – 28. 9. 2019 Helsinki

”Pirzi” omistautui perheelle ja ystäville

Kuolleita: Toimistosihteeri Pirkko Vuortama 19. 6. 1940 Lappeenranta – 1. 3. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta