Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

JOURNALISTI
31.1.2019

Susanna Bell, teksti
Helsingin sanomat, Iltalehti ja Ilta-Sanomat, kuvat

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Yksityisten ihmisten asuntoilmoitusten kuvat saattavat päätyä lehtien kuvitukseksi tai juttuaiheiksi. Alma Media ja Sanoma-konserni varaavat oikeuden käyttää asuntojen myynti- ja vuokraussivustoille kuten Oikotie.fi:hin, Etuovi.com:iin ja Vuokraovi.com:iin ladattuja valokuvia ilman erillistä korvausta.

Asia valkeni kunnolla monelle asiakkaalle vasta tiedotteesta, joka lähetettiin palveluista EU:n uuden tietosuoja-asetuksen takia. Esimerkiksi Alma Median tiedotteessa todetaan, että ”palvelussa vuokrattavia tai vuokrattavana olleita kohteita tai niihin liittyviä yksityiskohtia kuten asunnon sisustusta voidaan esitellä Alma Media -konserniin kuuluvissa julkaisuissa asumiseen liittyvissä artikkeleissa ja printtijulkaisujen teemaliitteissä.”

Lehtien verkkosivuilla on esitelty markkinoiden hulppeimpia asuntoja, mutta ladatessaan kotinsa kuvat myyntisivustoille asiakas suostuu paljoon muuhunkin. Esimerkiksi sisustusjutun voi tehdä kontekstista irrotetuilla, myyntisivustoilta ladatuilla kuvilla, joista lehtien ei tarvitse maksaa.

 

Iltalehden päätoimittaja Perttu Kauppisen mukaan Etuoven kuvia on harvoin käytetty sisustukseen liittyvissä jutuissa, Vuokraoven vielä harvemmin.

”Kuten muutkin suomalaiset mediat, käytämme omaa henkilökuntaa, freekuvaajia, kuvatoimistoja ja muita ulkopuolisia kuvalähteitä aina sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaisinta”, Kauppinen sanoo.

Saman konsernin Alma Consumer -liiketoimintayksikön johtaja Kari Kivelä sanoo, että Alma Media on käyttänyt muiden julkaisijoiden tapaan ulkoisia kuvalähteitä jo pitkään.

”Ulkoisia kuvalähteitä edustavat useat toimijat; viranomaiset, yhdistykset, yritykset. Emme ole nähneet tämän korvaavan ammattikuvaajien tai monimediatoimittajien työtä”, Kivelä sanoo.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Ari Kinnari sanoo, että Oikotieltä poimittuja kuvia ei arkistoida toimitukseen.

”Uutisissa Oikotien kuvamateriaalia on käytetty satunnaisesti, esimerkiksi jonkin alueen kalleimpia asuntoja listaavissa jutuissa. Pääsääntöisesti kuvat on julkaistu ruutukaappauksina, joissa kuvan alkuperäinen julkaisualusta näkyy”, Kinnari sanoo.

”Jotkut kuvat on rajattu yksityiskohtiin, kuten esimerkiksi jutuissa, joissa käsitellään asuntojen myyntistailauksen trendejä. Niissäkin siis käsitellään kyseisiä ilmoituksia.”

Kinnarin mukaan Helsingin Sanomat jatkaa nykykäytäntöä, jossa suurin osa kuvista tilataan valokuvaajilta.

Sanoma-konserniin kuuluvan Kodin kuvalehden päätoimittaja Minna McGill ei ole kuullutkaan asiasta.

”Ei ole käytetty, eikä ole ajatuksena. Käytämme ammattivalokuvaajia, meillä ei ole tarvetta amatöörikuvalle. Kuvaamiseen tarvitaan ammattitaitoa. Joskus tietysti lukijat saavat lähettää kuviaan.”

 

Valokuvaaja Petri Juola Suomen freelance-journalistit ry:n hallituksesta pitää myyntipalvelujen kuvien käyttöä harmillisena.

”Jos se heidän lukijoilleen riittää, niin tavallaan jopa on ymmärrettävää, että he niin tekevät. Mutta sahaavatko he omaa oksaansa pitkällä tähtäimellä? Asuntoilmoitusten kuvat eivät todennäköisesti ole kovin korkealaatuisia. Luonnollisesti tämä syö niin staff-valokuvaajan kuin freen keikkoja ja vaikuttaa kummankin ryhmän työllisyyteen ja tulevaisuuteen.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta