Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi isoimpien maakuntalehtien päätoimittajilta, onko lehdessä harkittu pääkirjoitus-/artikkelitoimituksen lakkauttamista ja mitä he ajattelevat pääkirjoitusten merkityksestä. Kysely tehtiin sähköpostitse viikolla 3.

Kyselyyn vastasivat Turun Sanomien Kari Vainio, Kalevan Kyösti Karvonen, Keskisuomalaisen Pekka Mervola, Savon Sanomien Seppo Rönkkö, Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemi, Karjalaisen Pasi Koivumaa ja Lapin Kansan Antti Kokkonen. Ilkasta ja Etelä-Suomen Sanomista ei saatu vastausta.

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Laura Vesa, kuva

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Aamulehti lakkautti artikkeli- ja mielipidetoimituksensa viime vuoden lopulla ja vähensi siellä työskennelleitä marraskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa. Artikkelitoimitus teki muun muassa lehden pääkirjoitukset.

Päätoimittaja Jussi Tuulensuu ei puhu lakkauttamisesta vaan muotoilee, että toimituksen työtä on järjestetty monella tapaa uudelleen.

”Toimitus on järjestetty aiempien pienehköjen tiimien sijaan kahdeksi isoksi sisältökokonaisuudeksi, jotka ovat uutiset ja feature. Näiden lisäksi on tuotantoryhmä, joka muun muassa taittaa kaikki printtituotteet.”

Uudelleenjärjestelyn jälkeen Aamulehden pääkirjoitukset kirjoittavat toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista.

Miten lehden linja syntyy, kun kirjoittajia on aiempaa enemmän?

”Kirjoittajia on edelleen rajallinen määrä. Pääkirjoitukset heijastavat lehden virallista, kirjattua linjaa. Sen noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin”, Tuulensuu sanoo.

 

Aamulehden printin pääkirjoitussivun sisältöjä olivat aiemmin kuvalla varustettu pääkirjoitus, Jälkikirjoitus, pilapiirros ja Muut lehdet -palsta. Sunnuntaina oli muitakin osioita.

Nyt sivulla on joka päivä yksi kuvaton pääkirjoitus ja toimittajan kolumni.

Tuulensuu sanoo, että pääkirjoituksilla on suuri paikallinen merkitys merkittävälle osalle printtilukijoita.

”Verkossa pääkirjoitus on lajityyppinä lähempänä kolumnia, eikä sitä varmaankaan erillisenä genrenä syntyisi, jos lehtiä perustettaisiin nyt uutena vain verkkoon.”

Toimittajien kolumnit ovat Tuulensuun mielestä tärkeä osa lehden ”kasvollista vuoropuhelua”.

”Niiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, etteivät ne sekoittuisi uutisiin. Verkossa lukija saattaa pitää kolumnia värittyneenä uutisena ja osoituksena siitä, että media sekoittaa faktat ja mielipiteet.”

 

Monessa isossa maakuntalehdessä pääkirjoituksista huolehtivat niihin erikoistuneet toimittajat yhdessä päätoimittajien kanssa, eikä järjestelyyn suunnitella muutoksia, kertoo Journalistin sähköpostikysely päätoimittajille.

”Pääkirjoittaminen on oma lajinsa, jossa on hyvä olla laaja-alaista ja pitkäaikaista journalistista kokemusta. Siihen liittyy paljon hiljaista tietoa lehden linjasta. On hyvä muistaa, mitä aihepiiristä on kirjoitettu edellisviikolla tai -vuonna, jotta linja pysyy”, perustelee Kalevan Kyösti Karvonen.

”Pääkirjoitusten tekeminen ja mielipideaineiston käsittelyn laatu turvataan parhaiten oman erillisen toimituksen kautta. Pyrimme pääkirjoituksissa tarttumaan paikallisin aiheisiin ja vaikuttamaan sitä kautta päätöksentekoon”, kirjoittaa Lapin Kansan Antti Kokkonen.

Turun Sanomien Kari Vainio sanoo, että pääkirjoitukset ovat sanomalehtien kovaa ydintä, eikä digiaika ei ole vähentänyt niiden merkitystä.

”Päinvastoin, ne korostavat sanomalehtien vastuuta ottaa kantaa, edistää ajankohtaisia asioita ja kykyä erottaa uutistoiminta mielipiteistä.”

 

Satakunnan Kansassa pääkirjoituksista vastaa koko toimitus, ja ne julkaistaan kirjoittajan nimellä ja kuvalla, mikä on nostanut niiden kiinnostavuutta, sanoo päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Satakunnan Kansa kuuluu Aamulehden tavoin Alma Mediaan.

Lähdeniemen mielestä lehden linja määräytyy samalla tavalla, oli pääkirjoittajien määrä mikä tahansa.

”Viime kädessä sen päättää vastaava päätoimittaja, toki yleensä keskustellen kirjoittajan kanssa.”

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi isoimpien maakuntalehtien päätoimittajilta, onko lehdessä harkittu pääkirjoitus-/artikkelitoimituksen lakkauttamista ja mitä he ajattelevat pääkirjoitusten merkityksestä. Kysely tehtiin sähköpostitse viikolla 3.

Kyselyyn vastasivat Turun Sanomien Kari Vainio, Kalevan Kyösti Karvonen, Keskisuomalaisen Pekka Mervola, Savon Sanomien Seppo Rönkkö, Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemi, Karjalaisen Pasi Koivumaa ja Lapin Kansan Antti Kokkonen. Ilkasta ja Etelä-Suomen Sanomista ei saatu vastausta.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta