Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi isoimpien maakuntalehtien päätoimittajilta, onko lehdessä harkittu pääkirjoitus-/artikkelitoimituksen lakkauttamista ja mitä he ajattelevat pääkir-joitusten merkityksestä. Kysely tehtiin sähköpostitse viikolla 3.

Kyselyyn vastasivat Turun Sanomien Kari Vainio, Kalevan Kyösti Karvonen, Keskisuomalaisen Pekka Mervola, Savon Sanomien Seppo Rönkkö, Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemi, Karjalaisen Pasi Koivumaa ja Lapin Kansan Antti Kokkonen. Ilkasta ja Etelä-Suomen Sanomista ei saatu vastausta.

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Laura Vesa, kuva

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Aamulehti lakkautti artikkeli- ja mielipidetoimituksensa viime vuoden lopulla ja vähensi siellä työskennelleitä marraskuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa. Artikkelitoimitus teki muun muassa lehden pääkirjoitukset.

Päätoimittaja Jussi Tuulensuu ei puhu lakkauttamisesta vaan muotoilee, että toimituksen työtä on järjestetty monella tapaa uudelleen.

”Toimitus on järjestetty aiempien pienehköjen tiimien sijaan kahdeksi isoksi sisältökokonaisuudeksi, jotka ovat uutiset ja feature. Näiden lisäksi on tuotantoryhmä, joka muun muassa taittaa kaikki printtituotteet.”

Uudelleenjärjestelyn jälkeen Aamulehden pääkirjoitukset kirjoittavat toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista.

Miten lehden linja syntyy, kun kirjoittajia on aiempaa enemmän?

”Kirjoittajia on edelleen rajallinen määrä. Pääkirjoitukset heijastavat lehden virallista, kirjattua linjaa. Sen noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin”, Tuulensuu sanoo.

 

Aamulehden printin pääkirjoitussivun sisältöjä olivat aiemmin kuvalla varustettu pääkirjoitus, Jälkikirjoitus, pilapiirros ja Muut lehdet -palsta. Sunnuntaina oli muitakin osioita.

Nyt sivulla on joka päivä yksi kuvaton pääkirjoitus ja toimittajan kolumni.

Tuulensuu sanoo, että pääkirjoituksilla on suuri paikallinen merkitys merkittävälle osalle printtilukijoita.

”Verkossa pääkirjoitus on lajityyppinä lähempänä kolumnia, eikä sitä varmaankaan erillisenä genrenä syntyisi, jos lehtiä perustettaisiin nyt uutena vain verkkoon.”

Toimittajien kolumnit ovat Tuulensuun mielestä tärkeä osa lehden ”kasvollista vuoropuhelua”.

”Niiden kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, etteivät ne sekoittuisi uutisiin. Verkossa lukija saattaa pitää kolumnia värittyneenä uutisena ja osoituksena siitä, että media sekoittaa faktat ja mielipiteet.”

 

Monessa isossa maakuntalehdessä pääkirjoituksista huolehtivat niihin erikoistuneet toimittajat yhdessä päätoimittajien kanssa, eikä järjestelyyn suunnitella muutoksia, kertoo Journalistin sähköpostikysely päätoimittajille.

”Pääkirjoittaminen on oma lajinsa, jossa on hyvä olla laaja-alaista ja pitkäaikaista journalistista kokemusta. Siihen liittyy paljon hiljaista tietoa lehden linjasta. On hyvä muistaa, mitä aihepiiristä on kirjoitettu edellisviikolla tai -vuonna, jotta linja pysyy”, perustelee Kalevan Kyösti Karvonen.

”Pääkirjoitusten tekeminen ja mielipideaineiston käsittelyn laatu turvataan parhaiten oman erillisen toimituksen kautta. Pyrimme pääkirjoituksissa tarttumaan paikallisin aiheisiin ja vaikuttamaan sitä kautta päätöksentekoon”, kirjoittaa Lapin Kansan Antti Kokkonen.

Turun Sanomien Kari Vainio sanoo, että pääkirjoitukset ovat sanomalehtien kovaa ydintä, eikä digiaika ei ole vähentänyt niiden merkitystä.

”Päinvastoin, ne korostavat sanomalehtien vastuuta ottaa kantaa, edistää ajankohtaisia asioita ja kykyä erottaa uutistoiminta mielipiteistä.”

 

Satakunnan Kansassa pääkirjoituksista vastaa koko toimitus, ja ne julkaistaan kirjoittajan nimellä ja kuvalla, mikä on nostanut niiden kiinnostavuutta, sanoo päätoimittaja Tomi Lähdeniemi. Satakunnan Kansa kuuluu Aamulehden tavoin Alma Mediaan.

Lähdeniemen mielestä lehden linja määräytyy samalla tavalla, oli pääkirjoittajien määrä mikä tahansa.

”Viime kädessä sen päättää vastaava päätoimittaja, toki yleensä keskustellen kirjoittajan kanssa.”

Näin Journalisti kysyi

Journalisti kysyi isoimpien maakuntalehtien päätoimittajilta, onko lehdessä harkittu pääkirjoitus-/artikkelitoimituksen lakkauttamista ja mitä he ajattelevat pääkir-joitusten merkityksestä. Kysely tehtiin sähköpostitse viikolla 3.

Kyselyyn vastasivat Turun Sanomien Kari Vainio, Kalevan Kyösti Karvonen, Keskisuomalaisen Pekka Mervola, Savon Sanomien Seppo Rönkkö, Satakunnan Kansan Tomi Lähdeniemi, Karjalaisen Pasi Koivumaa ja Lapin Kansan Antti Kokkonen. Ilkasta ja Etelä-Suomen Sanomista ei saatu vastausta.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta