Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

”Halusin tehdä ylioppilasmediaa, joka luo puheenaiheita ja haastaa ilmiselviä näkökulmia. Halusin, että jutuista välittyvät kirjoittajien omat näkemykset. Onnistumisia olivat esimerkiksi Leena Pihkalan jutut kehopositiivisuus- ja kuukautispuheesta”, sanoo Tuija Siltamäki.

Siltamäki työskenteli Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana syksystä 2017 viime vuodenvaihteeseen. Nyt lehti on määrittelemättömän mittaisella ilmestymistauolla. Tampere3-hankkeessa yhdistyneiden korkeakoulujen uusi ylioppilaskunta keskustelee lehdestään alkaen 31. tammikuuta.

”Kun hain Aviisiin, Tampere3 oli jo käynnissä. Epätietoisuus lehden tulevaisuudesta vaivasi mutta antoi myös mahdollisuuden ajatella: jos kerran tehdään maailmanhistorian viimeisiä Aviiseja, tehdään sitten kunnolla.

Tuuppasin Aviisia yleisaikakauslehden suuntaan. Ajattelin, että kun yleisö on sivistynyttä ja maailmasta kiinnostunutta, voimme kirjoittaa muustakin kuin haalarimerkeistä ja Tampere3:sta. Nyt tuntuu, että yliopistolla olisi vielä ollut vaikka mitä selvitettävää.

Neljän viikon välein ilmestyvää lehteä teimme minä, toimitusharjoittelija ja freelancerit. Mieli teki kauheasti kirjoittaa, mutta aika nopeasti tajusin, että ajastaan kannattaa olla tarkka, koska jostain ilmestyy aina jotain muuta hoidettavaa.

Ihaninta oli nähdä ihmisten innostuvan lehdenteosta ja haluavan käyttää siihen aikaa, vaikka palkkiot eivät olleet kummoisia. Oli maagista, miten ’lähes tyhjästä’ lopulta syntyi esine, jota ihmiset lukivat kalapuikkojen ääressä, rakastivat tai inhosivat.

Yllättävän raskasta oli, että selkeät onnistumisen mittarit puuttuivat. Koska Aviisia luetaan eniten paperilta, saatoin lähinnä tarkkailla, näkeekö sitä ihmisillä ja katoaako se telineistä.

Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia. Jos todella on niin, että lehdillä ei enää ole enemmistölle merkitystä, niitä on turha tehdä. Lopettamisen vaatiminen siksi, että ei itse tykkää, on absurdia ja lapsellista.”

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

Pekka Vahvasen valinta

Toimittaja ja kirjailija Pekka Vahvanen valitsi esiteltäväksi Tuija Siltamäen työn Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana.

”Tuija Siltamäki on päätoimittanut ansiokkaasti Tampereen (oletettavasti kuolevaa) ylioppilaslehteä Aviisia. Toisin kuin on havaittavissa nykyään joissakin ylioppilaslehdissä, Aviisi ei ole sortunut oikeamielisyyden torveksi. Se on myös säilyttänyt railakkaan ylioppilashengen.

Siltamäki on kirjoittaja, jolla on nuoresta iästään huolimatta oma ääni. Hän on toimittaja, jolla on avoin mieli: hän ei anna näkemyserojen määrittää suhtautumistaan toisiin ihmisiin.”



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta