Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

”Halusin tehdä ylioppilasmediaa, joka luo puheenaiheita ja haastaa ilmiselviä näkökulmia. Halusin, että jutuista välittyvät kirjoittajien omat näkemykset. Onnistumisia olivat esimerkiksi Leena Pihkalan jutut kehopositiivisuus- ja kuukautispuheesta”, sanoo Tuija Siltamäki.

Siltamäki työskenteli Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana syksystä 2017 viime vuodenvaihteeseen. Nyt lehti on määrittelemättömän mittaisella ilmestymistauolla. Tampere3-hankkeessa yhdistyneiden korkeakoulujen uusi ylioppilaskunta keskustelee lehdestään alkaen 31. tammikuuta.

”Kun hain Aviisiin, Tampere3 oli jo käynnissä. Epätietoisuus lehden tulevaisuudesta vaivasi mutta antoi myös mahdollisuuden ajatella: jos kerran tehdään maailmanhistorian viimeisiä Aviiseja, tehdään sitten kunnolla.

Tuuppasin Aviisia yleisaikakauslehden suuntaan. Ajattelin, että kun yleisö on sivistynyttä ja maailmasta kiinnostunutta, voimme kirjoittaa muustakin kuin haalarimerkeistä ja Tampere3:sta. Nyt tuntuu, että yliopistolla olisi vielä ollut vaikka mitä selvitettävää.

Neljän viikon välein ilmestyvää lehteä teimme minä, toimitusharjoittelija ja freelancerit. Mieli teki kauheasti kirjoittaa, mutta aika nopeasti tajusin, että ajastaan kannattaa olla tarkka, koska jostain ilmestyy aina jotain muuta hoidettavaa.

Ihaninta oli nähdä ihmisten innostuvan lehdenteosta ja haluavan käyttää siihen aikaa, vaikka palkkiot eivät olleet kummoisia. Oli maagista, miten ’lähes tyhjästä’ lopulta syntyi esine, jota ihmiset lukivat kalapuikkojen ääressä, rakastivat tai inhosivat.

Yllättävän raskasta oli, että selkeät onnistumisen mittarit puuttuivat. Koska Aviisia luetaan eniten paperilta, saatoin lähinnä tarkkailla, näkeekö sitä ihmisillä ja katoaako se telineistä.

Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia. Jos todella on niin, että lehdillä ei enää ole enemmistölle merkitystä, niitä on turha tehdä. Lopettamisen vaatiminen siksi, että ei itse tykkää, on absurdia ja lapsellista.”

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

Pekka Vahvasen valinta

Toimittaja ja kirjailija Pekka Vahvanen valitsi esiteltäväksi Tuija Siltamäen työn Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana.

”Tuija Siltamäki on päätoimittanut ansiokkaasti Tampereen (oletettavasti kuolevaa) ylioppilaslehteä Aviisia. Toisin kuin on havaittavissa nykyään joissakin ylioppilaslehdissä, Aviisi ei ole sortunut oikeamielisyyden torveksi. Se on myös säilyttänyt railakkaan ylioppilashengen.

Siltamäki on kirjoittaja, jolla on nuoresta iästään huolimatta oma ääni. Hän on toimittaja, jolla on avoin mieli: hän ei anna näkemyserojen määrittää suhtautumistaan toisiin ihmisiin.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta