Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

JOURNALISTI
31.1.2019

Nina Erho, teksti
Marjaana Malkamäki, kuva

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

”Halusin tehdä ylioppilasmediaa, joka luo puheenaiheita ja haastaa ilmiselviä näkökulmia. Halusin, että jutuista välittyvät kirjoittajien omat näkemykset. Onnistumisia olivat esimerkiksi Leena Pihkalan jutut kehopositiivisuus- ja kuukautispuheesta”, sanoo Tuija Siltamäki.

Siltamäki työskenteli Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana syksystä 2017 viime vuodenvaihteeseen. Nyt lehti on määrittelemättömän mittaisella ilmestymistauolla. Tampere3-hankkeessa yhdistyneiden korkeakoulujen uusi ylioppilaskunta keskustelee lehdestään alkaen 31. tammikuuta.

”Kun hain Aviisiin, Tampere3 oli jo käynnissä. Epätietoisuus lehden tulevaisuudesta vaivasi mutta antoi myös mahdollisuuden ajatella: jos kerran tehdään maailmanhistorian viimeisiä Aviiseja, tehdään sitten kunnolla.

Tuuppasin Aviisia yleisaikakauslehden suuntaan. Ajattelin, että kun yleisö on sivistynyttä ja maailmasta kiinnostunutta, voimme kirjoittaa muustakin kuin haalarimerkeistä ja Tampere3:sta. Nyt tuntuu, että yliopistolla olisi vielä ollut vaikka mitä selvitettävää.

Neljän viikon välein ilmestyvää lehteä teimme minä, toimitusharjoittelija ja freelancerit. Mieli teki kauheasti kirjoittaa, mutta aika nopeasti tajusin, että ajastaan kannattaa olla tarkka, koska jostain ilmestyy aina jotain muuta hoidettavaa.

Ihaninta oli nähdä ihmisten innostuvan lehdenteosta ja haluavan käyttää siihen aikaa, vaikka palkkiot eivät olleet kummoisia. Oli maagista, miten ’lähes tyhjästä’ lopulta syntyi esine, jota ihmiset lukivat kalapuikkojen ääressä, rakastivat tai inhosivat.

Yllättävän raskasta oli, että selkeät onnistumisen mittarit puuttuivat. Koska Aviisia luetaan eniten paperilta, saatoin lähinnä tarkkailla, näkeekö sitä ihmisillä ja katoaako se telineistä.

Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia. Jos todella on niin, että lehdillä ei enää ole enemmistölle merkitystä, niitä on turha tehdä. Lopettamisen vaatiminen siksi, että ei itse tykkää, on absurdia ja lapsellista.”

Tuija Siltamäki, 26

Päätoimitti Tampereen ylioppilaslehteä Aviisia 2017 – 2018. Töissä Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksessa.

Työskennellyt Helsingin Sanomissa, Aamulehdessä, Etelä-Suomen Sanomissa ja Kouvolan Sanomissa. Avustanut esimerkiksi Imagea ja Ylioppilaslehteä ja toiminut Ylen ja Vihreän Langan kolumnistina.

Yksi Kauppalehti Option valitsemista 35:stä alle 35-vuotiaasta vaikuttajasta.

Pekka Vahvasen valinta

Toimittaja ja kirjailija Pekka Vahvanen valitsi esiteltäväksi Tuija Siltamäen työn Tampereen ylioppilaslehti Aviisin päätoimittajana.

”Tuija Siltamäki on päätoimittanut ansiokkaasti Tampereen (oletettavasti kuolevaa) ylioppilaslehteä Aviisia. Toisin kuin on havaittavissa nykyään joissakin ylioppilaslehdissä, Aviisi ei ole sortunut oikeamielisyyden torveksi. Se on myös säilyttänyt railakkaan ylioppilashengen.

Siltamäki on kirjoittaja, jolla on nuoresta iästään huolimatta oma ääni. Hän on toimittaja, jolla on avoin mieli: hän ei anna näkemyserojen määrittää suhtautumistaan toisiin ihmisiin.”



9 2019
Arkisto

Kuolema toimituksessa

Kollegan kuolema pysäyttää toimituksen ja tuo työyhteisön hoidettavaksi paljon käytännön asioita. Surun hoitamiseen ei sen sijaan ole valmista reseptiä.

Daniel Nissén, Lukas Kallenberg,  Mathilda Kull och Karolina Åsmus jobbar på Vasabladet. De unga journalisterna upplever att inhoppare och fast anställda behandlas likvärdigt. Alla är inbjudna till samma personalfester och interna fortbildningar och ingår i samma diskussionsforum. ”Man är en i gänget. Det är viktigt att man får vara med i gemenskapen för att trivas på jobbet”, säger Mathilda Kull.

Journalistförbundet ifrågasätter en praxis där många inhoppare jobbar heltid länge

Under vilka villkor jobbar inhopparna och hur mycket av jobbet görs egentligen av dem? Journalisten utredde en brokig praxis.

Naistenlehdet laajentavat naiskuvaa

”Juuri naistenlehdet ovat tehneet naisia näkyviksi ja laajentaneet naiskuvaa sekä lisänneet ylipäänsä suvaitsevaisuutta kertomalla erilaisuudesta”, kirjoittaa Iina Artima-Kyrki.

Työnantaja esittää poikkeuksellisen törkeitä muutoksia työehtosopimuksiin

Mitä tapahtuu, jos työntekijä marssii neuvottelupöytään samanlaisin esityksin kuin työnantaja? kysyy Maria Pettersson.

Politiikkaa on helpompi tehdä, kun toimittajat eivät kyttää, Veli Liikanen

Vihreät päätti lopettaa puoluelehtensä rahoittamisen toimitusta kuulematta. Puoluesihteeri Veli Liikanen ei halua avata aiheesta käymiään keskusteluja.

Moraalittomien väitteiden jyrkkä tuomitseminen ei välttämättä ole tehokasta

Jos jatkuvasti puhumme jostain radikaalina pidetystä ajatuksesta, tuolla ajatuksella on hyvät mahdollisuudet muuttua yhteiskunnan silmissä hiljalleen maltilliseksi ja mahdolliseksi, Janne Zareff pohtii kolumnissaan.

Du skall icke normalisera

Dan Lolax har svårt att acceptera tanken att det finns ämnen som journalister inte ska gå och peta i.

Työehdoista neuvotellaan salassa – miksiköhän?

Neuvottelut työn ehdoista pitävät Journalistiliiton puheenjohtajan kiireisenä. Eräs pimeä perinne mietityttää Hanne Ahoa.

Näin syntyy MTV:n meteorologin sääennuste

Forecan ja MTV:n meteorologi Miina Manninen tietää viikonlopun sään ennen kuin muu Suomi herää.

Olen Retail Manager, sanoi haastateltava

Yhä suurempi osuus yritysväestä tuntuu uskovan, että englanti parantaa menestyksen mahdollisuuksia kotimaassakin, Ville Eloranta kirjoittaa.

”Ilmastonmuutos trendaa nyt kaikkialla, ja ihan syystä. Mutta järjestöt ja brändit käyttävät ilmastoahdistusta keppihevosena omalle asialleen. Joskus on vaikea erottaa, mikä on aiheellista ja mikä ei”, Maria Veitola sanoo.

Maria Veitola kysyy tyhmiä ja se kannattaa

”Se ei aina ole helppoa, mutta usein toimittajan kannattaisi tekeytyä vähän hölmöksi. Katselijat ja kuuntelijat kiittävät, kun tulee parempi ohjelma”, toimittaja Maria Veitola sanoo.

Moni maalittamiseen soveltuva rikosnimike on asianomistajarikos. Yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea. Muiden muassa poliisi, syyttäjät, tuomarit ja käräjäoikeuksien laamannit toivovat asiaan pikaista muutosta.

Maalittaminen halutaan kriminalisoida, mutta asia etenee hitaasti

Päättäjät puhuvat julkisuudessa asian kiireellisyydestä, mutta oikeusministeriössä mitään hanketta ei ole käynnissä.

Tapahtumien ”sivutuotteena” syntyy yhteisöllisyyttä

”Jo Helsingin Sanomalehtimiesyhdistyksen ja Aikakauslehdentoimittajien yhdistyksen yhdistymistä suunniteltaessa tavoitteeksi otettiin hyvät jäsentilaisuudet”, kirjoittaa toiminnanjohtaja Kaija Plit.

Tinkimätön toimittaja ja aktiivinen osallistuja

Kuolleita: Toimittaja Tuula Helariutta 24. 4. 1949 Punkalaidun – 10. 9. 2019 Huittinen

”Journalistin tehtävä on kysyä miksi”

Kuolleita: Toimittaja Martti ”Maxi” Kaukonen 15. 9. 1947 Rovaniemi – 12. 10. 2019 Kuopio

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta