Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

JOURNALISTI
31.1.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Laura Oja, kuva

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Syyrian sodasta on tullut ulkovaltojen valtapolitiikkaa, jossa syyrialaisten omat toiveet on unohdettu. Näin sanoo ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Airin Bahmani, jonka tuore tietokirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Syyrian sodasta.

”Ulkovaltojen roolista ei ole puhuttu tarpeeksi. Ei Syyriassa valmisteta aseita. Muut valtiot myyvät niitä sinne ja hyötyvät sodasta.”

Bahmani kirjoitti kirjan Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (Tammi, 2018) yhdessä Bruno Jäntin kanssa. Sen aineistosta merkittävä osa koostuu työparin Irakissa ja Libanonissa tekemistä syyrialaispakolaisten haastatteluista.

Jotkut heistä olivat joutuneet ensin presidentti Bashar al-Assadin hallinnon vangiksi ja heti perään opposition. Bahmani ja Jäntti kohtasivat myös parikymmentä vainottuun jesidivähemmistöön kuuluvaa, jotka olivat olleet Isisin vankeina.

”Syyrialaiset haluavat demokratiaa, mutta yksikään sodan osapuoli ei sitä heille tarjoa. Tilanne on epätoivoinen, vaikka sota lähenee loppuaan”, Bahmani sanoo.

Bahmani opiskelee Lähi-idän tutkimusta Helsingin yliopistossa ja on kiinnostunut tutkijan urasta. Toimittajan työn hän näkee tapana vaikuttaa.

Taannoisella kenttämatkallaan Irakissa hän valokuvasi vasemmistolaisen Komala-liikkeen iranilaisia jäseniä. He joutuvat toimimaan naapurimaassa, koska Iranissa liike on kielletty. Kuvat tulevat Valokuvataiteen museon maaliskuussa alkavaan Poliittisen valokuvan festivaaliin.

”Lähi-itää koskeva uutisointi on tyypillisesti sotaa, kuolemaa ja pakolaisuutta. Voivotellaan demokratiavajetta ja naisten huonoa asemaa”, Bahmani sanoo.

Bahmanin omat vanhemmat, jotka ovat Iranin kurdeja, kuuluivat aikoinaan Komala-liikkeeseen. He joutuivat lähtemään kotimaastaan poliittisiksi pakolaisiksi ja päätyivät 1990-luvun alkupuolella Suomeen.

”Myös Lähi-idässä toimii feministisiä ja muita poliittisia liikkeitä, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Haluan dokumentoida niiden arvokasta työtä.”



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta