Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

JOURNALISTI
31.1.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Laura Oja, kuva

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Syyrian sodasta on tullut ulkovaltojen valtapolitiikkaa, jossa syyrialaisten omat toiveet on unohdettu. Näin sanoo ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Airin Bahmani, jonka tuore tietokirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Syyrian sodasta.

”Ulkovaltojen roolista ei ole puhuttu tarpeeksi. Ei Syyriassa valmisteta aseita. Muut valtiot myyvät niitä sinne ja hyötyvät sodasta.”

Bahmani kirjoitti kirjan Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (Tammi, 2018) yhdessä Bruno Jäntin kanssa. Sen aineistosta merkittävä osa koostuu työparin Irakissa ja Libanonissa tekemistä syyrialaispakolaisten haastatteluista.

Jotkut heistä olivat joutuneet ensin presidentti Bashar al-Assadin hallinnon vangiksi ja heti perään opposition. Bahmani ja Jäntti kohtasivat myös parikymmentä vainottuun jesidivähemmistöön kuuluvaa, jotka olivat olleet Isisin vankeina.

”Syyrialaiset haluavat demokratiaa, mutta yksikään sodan osapuoli ei sitä heille tarjoa. Tilanne on epätoivoinen, vaikka sota lähenee loppuaan”, Bahmani sanoo.

Bahmani opiskelee Lähi-idän tutkimusta Helsingin yliopistossa ja on kiinnostunut tutkijan urasta. Toimittajan työn hän näkee tapana vaikuttaa.

Taannoisella kenttämatkallaan Irakissa hän valokuvasi vasemmistolaisen Komala-liikkeen iranilaisia jäseniä. He joutuvat toimimaan naapurimaassa, koska Iranissa liike on kielletty. Kuvat tulevat Valokuvataiteen museon maaliskuussa alkavaan Poliittisen valokuvan festivaaliin.

”Lähi-itää koskeva uutisointi on tyypillisesti sotaa, kuolemaa ja pakolaisuutta. Voivotellaan demokratiavajetta ja naisten huonoa asemaa”, Bahmani sanoo.

Bahmanin omat vanhemmat, jotka ovat Iranin kurdeja, kuuluivat aikoinaan Komala-liikkeeseen. He joutuivat lähtemään kotimaastaan poliittisiksi pakolaisiksi ja päätyivät 1990-luvun alkupuolella Suomeen.

”Myös Lähi-idässä toimii feministisiä ja muita poliittisia liikkeitä, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Haluan dokumentoida niiden arvokasta työtä.”



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta