Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

JOURNALISTI
31.1.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Laura Oja, kuva

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Syyrian sodasta on tullut ulkovaltojen valtapolitiikkaa, jossa syyrialaisten omat toiveet on unohdettu. Näin sanoo ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Airin Bahmani, jonka tuore tietokirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Syyrian sodasta.

”Ulkovaltojen roolista ei ole puhuttu tarpeeksi. Ei Syyriassa valmisteta aseita. Muut valtiot myyvät niitä sinne ja hyötyvät sodasta.”

Bahmani kirjoitti kirjan Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (Tammi, 2018) yhdessä Bruno Jäntin kanssa. Sen aineistosta merkittävä osa koostuu työparin Irakissa ja Libanonissa tekemistä syyrialaispakolaisten haastatteluista.

Jotkut heistä olivat joutuneet ensin presidentti Bashar al-Assadin hallinnon vangiksi ja heti perään opposition. Bahmani ja Jäntti kohtasivat myös parikymmentä vainottuun jesidivähemmistöön kuuluvaa, jotka olivat olleet Isisin vankeina.

”Syyrialaiset haluavat demokratiaa, mutta yksikään sodan osapuoli ei sitä heille tarjoa. Tilanne on epätoivoinen, vaikka sota lähenee loppuaan”, Bahmani sanoo.

Bahmani opiskelee Lähi-idän tutkimusta Helsingin yliopistossa ja on kiinnostunut tutkijan urasta. Toimittajan työn hän näkee tapana vaikuttaa.

Taannoisella kenttämatkallaan Irakissa hän valokuvasi vasemmistolaisen Komala-liikkeen iranilaisia jäseniä. He joutuvat toimimaan naapurimaassa, koska Iranissa liike on kielletty. Kuvat tulevat Valokuvataiteen museon maaliskuussa alkavaan Poliittisen valokuvan festivaaliin.

”Lähi-itää koskeva uutisointi on tyypillisesti sotaa, kuolemaa ja pakolaisuutta. Voivotellaan demokratiavajetta ja naisten huonoa asemaa”, Bahmani sanoo.

Bahmanin omat vanhemmat, jotka ovat Iranin kurdeja, kuuluivat aikoinaan Komala-liikkeeseen. He joutuivat lähtemään kotimaastaan poliittisiksi pakolaisiksi ja päätyivät 1990-luvun alkupuolella Suomeen.

”Myös Lähi-idässä toimii feministisiä ja muita poliittisia liikkeitä, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Haluan dokumentoida niiden arvokasta työtä.”



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta