Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

JOURNALISTI
31.1.2019

Johanna Vehkoo, teksti
Laura Oja, kuva

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Syyrian sodasta on tullut ulkovaltojen valtapolitiikkaa, jossa syyrialaisten omat toiveet on unohdettu. Näin sanoo ihmisoikeusaktivisti ja vapaa toimittaja Airin Bahmani, jonka tuore tietokirja on ensimmäinen kattava suomenkielinen esitys Syyrian sodasta.

”Ulkovaltojen roolista ei ole puhuttu tarpeeksi. Ei Syyriassa valmisteta aseita. Muut valtiot myyvät niitä sinne ja hyötyvät sodasta.”

Bahmani kirjoitti kirjan Syyrian sota – Demokratiatoiveet diktatuurin ja islamismin ristitulessa (Tammi, 2018) yhdessä Bruno Jäntin kanssa. Sen aineistosta merkittävä osa koostuu työparin Irakissa ja Libanonissa tekemistä syyrialaispakolaisten haastatteluista.

Jotkut heistä olivat joutuneet ensin presidentti Bashar al-Assadin hallinnon vangiksi ja heti perään opposition. Bahmani ja Jäntti kohtasivat myös parikymmentä vainottuun jesidivähemmistöön kuuluvaa, jotka olivat olleet Isisin vankeina.

”Syyrialaiset haluavat demokratiaa, mutta yksikään sodan osapuoli ei sitä heille tarjoa. Tilanne on epätoivoinen, vaikka sota lähenee loppuaan”, Bahmani sanoo.

Bahmani opiskelee Lähi-idän tutkimusta Helsingin yliopistossa ja on kiinnostunut tutkijan urasta. Toimittajan työn hän näkee tapana vaikuttaa.

Taannoisella kenttämatkallaan Irakissa hän valokuvasi vasemmistolaisen Komala-liikkeen iranilaisia jäseniä. He joutuvat toimimaan naapurimaassa, koska Iranissa liike on kielletty. Kuvat tulevat Valokuvataiteen museon maaliskuussa alkavaan Poliittisen valokuvan festivaaliin.

”Lähi-itää koskeva uutisointi on tyypillisesti sotaa, kuolemaa ja pakolaisuutta. Voivotellaan demokratiavajetta ja naisten huonoa asemaa”, Bahmani sanoo.

Bahmanin omat vanhemmat, jotka ovat Iranin kurdeja, kuuluivat aikoinaan Komala-liikkeeseen. He joutuivat lähtemään kotimaastaan poliittisiksi pakolaisiksi ja päätyivät 1990-luvun alkupuolella Suomeen.

”Myös Lähi-idässä toimii feministisiä ja muita poliittisia liikkeitä, jotka pyrkivät yhteiskunnalliseen muutokseen. Haluan dokumentoida niiden arvokasta työtä.”



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta