Ihan vain eduskuntavaalit

JOURNALISTI
31.1.2019

Janne Zareff

Twitter: @JanneZareff

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Keväällä pidetään ilmastonmuutosvaalit! Eikun sittenkin maahanmuuttovaalit! Tai odottakaa, ei lukita sitäkään vielä, saattaa tulla jotkut muutkin vaalit!

Meillä toimittajilla on kova tarve antaa vaaleille etukäteen nimi. Mutta miten siitä nimestä päätetään? Kun Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tammikuussa tutkimuksen suomalaisille tärkeimmistä vaaliteemoista, kärkeen nousi sairaiden ja vanhusten saama hoito. Silti kukaan ei tainnut todeta, että tulossa olisi hoivavaalit.

Vaikuttaa siltä, että vaalit nimetään jollain muulla perusteella kuin sillä, mistä äänestäjät kertovat olevansa kiinnostuneita. Esitän valistuneen arvauksen: nimiä annetaan sen mukaan, mistä kehittyy hyviä tarinoita. Ihmiset nimittäin ajattelevat tarinoina. Maailmassa ei ole mieltä, ellei sitä ajattele syiden ja seurausten jatkumona, siis toisiaan seuraavina tarinoina. Siksi myös toimittajat, jotka työkseen kuvaavat maailmaa, kertovat pääasiassa tarinoita.

Tarinan tärkein ja kiinnostavin hetki on sen käännekohta. Hetki, jolloin sankari tajuaa, mitä hänen on tehtävä ja ryhtyy toimeen. Hetki, jonka jälkeen historia ottaa uuden suunnan. Hetki, jona Caesar ylittää Rubikonin. Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Haluamme esittää vaalit käännekohtana Suomen suhtautumisessa ilmastonmuutokseen, tai maahanmuuttoon, tai mihin nyt milloinkin.

Mutta tiedättekö mitä? Vaalien jälkeen kokoontuu eduskunta, joka on erilainen kuin nykyinen ja alkaa painottaa erilaisia asioita. Mutta vallankumousta ei tule. Vaalit eivät ole tarinan suuri käännekohta, jonka jälkeen kaikki on toisin, vaan osa hidasta, eri suuntiin tempoilevaa ja jatkuvaa muutosta, jota sanotaan demokratiaksi. Siksi vaalien nimeäminen etukäteen vain yhden teeman mukaan tuntuu omituiselta touhulta. Se ei anna todenmukaista kuvaa todellisuudesta, jossa ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä hyvin erilaisin perustein. Todellisuus on paljon tylsempää kuin siitä kerrotut tarinat.

Loppujen lopuksi voimme sanoa kohtuullisella varmuudella vain yhden asian: keväällä pidetään eduskuntavaalit.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta