Ihan vain eduskuntavaalit

JOURNALISTI
31.1.2019

Janne Zareff

Twitter: @JanneZareff

Kirjoittaja on Yleisradion toimittaja.

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Keväällä pidetään ilmastonmuutosvaalit! Eikun sittenkin maahanmuuttovaalit! Tai odottakaa, ei lukita sitäkään vielä, saattaa tulla jotkut muutkin vaalit!

Meillä toimittajilla on kova tarve antaa vaaleille etukäteen nimi. Mutta miten siitä nimestä päätetään? Kun Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi tammikuussa tutkimuksen suomalaisille tärkeimmistä vaaliteemoista, kärkeen nousi sairaiden ja vanhusten saama hoito. Silti kukaan ei tainnut todeta, että tulossa olisi hoivavaalit.

Vaikuttaa siltä, että vaalit nimetään jollain muulla perusteella kuin sillä, mistä äänestäjät kertovat olevansa kiinnostuneita. Esitän valistuneen arvauksen: nimiä annetaan sen mukaan, mistä kehittyy hyviä tarinoita. Ihmiset nimittäin ajattelevat tarinoina. Maailmassa ei ole mieltä, ellei sitä ajattele syiden ja seurausten jatkumona, siis toisiaan seuraavina tarinoina. Siksi myös toimittajat, jotka työkseen kuvaavat maailmaa, kertovat pääasiassa tarinoita.

Tarinan tärkein ja kiinnostavin hetki on sen käännekohta. Hetki, jolloin sankari tajuaa, mitä hänen on tehtävä ja ryhtyy toimeen. Hetki, jonka jälkeen historia ottaa uuden suunnan. Hetki, jona Caesar ylittää Rubikonin. Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Haluamme esittää vaalit käännekohtana Suomen suhtautumisessa ilmastonmuutokseen, tai maahanmuuttoon, tai mihin nyt milloinkin.

Mutta tiedättekö mitä? Vaalien jälkeen kokoontuu eduskunta, joka on erilainen kuin nykyinen ja alkaa painottaa erilaisia asioita. Mutta vallankumousta ei tule. Vaalit eivät ole tarinan suuri käännekohta, jonka jälkeen kaikki on toisin, vaan osa hidasta, eri suuntiin tempoilevaa ja jatkuvaa muutosta, jota sanotaan demokratiaksi. Siksi vaalien nimeäminen etukäteen vain yhden teeman mukaan tuntuu omituiselta touhulta. Se ei anna todenmukaista kuvaa todellisuudesta, jossa ihmiset tekevät äänestyspäätöksiä hyvin erilaisin perustein. Todellisuus on paljon tylsempää kuin siitä kerrotut tarinat.

Loppujen lopuksi voimme sanoa kohtuullisella varmuudella vain yhden asian: keväällä pidetään eduskuntavaalit.



7 2019
Arkisto

Paluumuuttajat

Viestintätyö houkuttelee journalisteja, mutta kaikki eivät jää sille tielleen. Katri Makkonen ja muut palaajat kertovat nyt, mitä reissu opetti.

Kun sananvapautta loukataan, Suomen media ei puolusta itseään

”Suomi on sananvapauden kärkimaa niin kauan kuin media käyttää sananvapauttaan niin, ettei tärkeää miestä harmita”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Viestinnän ja journalismin sekoittuminen huolettavat, mutta väärästä syystä

”Viestinnän ja journalismin sekoittuminen on vaarallista ja johtaa journalismin uskottavuuden horjumiseen. Suurin uhka eivät kuitenkaan ole viestintäalalla piipahtaneet toimittajat”, kirjoittaa Maria Pettersson.

On vähän hassua puuhaa lukea uutisia televisiossa, Matti Rönkä

Ylen ykkösuutisankkurin toiveuni on kertoa kansalle vaalituloksista joka sunnuntai. ”Minä en innostu enää mistään”, Rönkä sanoo.

Näin syntyy ruokalehden juttu kauden sienistä

Glorian ruoka & viini tilasi freelance-ruokatoimittaja Anu Braskilta sieniruokajutun. Jutunteko alkoi kesäkuussa 2018. Juttu ilmestyi yli vuotta myöhemmin.

Kikylle ei ole media-alalla perusteita, ja siksi sen on aika mennä

”Media-alalla ei ole paljoa tekemistä Suomen viennin kanssa”, kirjoittaa edunvalvontajohtaja Petri Savolainen.

Ammattiliitot saivat kikystä tarpeekseen

Lisää työpaikkoja ja työlle tekijöitä. Syntyi kilpailukykysopimus eli kiky. Eniten siitä hyötyvät työnantajat.

”Kärpäsenpaskalla” on väliä

”Oikeaoppiset merkinnät osoittavat, että toimitus on kunnioittanut vieraiden kielten ominaispiirteitä”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vardagen är exotisk – och därför behövs utrikeskorrespondenter

”Publiken vill se vanlig afrikansk vardag, för det är något man sällan ser”, skriver Liselott Lindström.

”Lamppuja pitäisi syttyä päivittäin”

Turo Uskali aloitti Jyväskylän yliopiston journalistiikan apulaisprofessorina.

Kumottu kielteinen päätös on paras palaute turvaa hakevien journalistien auttamisesta

”Olen saanut tutustua arkisen sananvapauden sankareihin, jotka ovat paenneet henkensä edestä”, kirjoittaa Juha Rekola

Pikkukalsarit jalassa, väärä avain kädessä

” Palatessa avain ei käynytkään huoneeni oveen”, muistaa Simo Hyttinen.

Kaukomatkailija ja seikkailija on poissa

Kuolleita: Toimittaja Heikki Haapavaara 26. 3. 1956 Kajaani – 26. 8. 2019 Singapore

Intohimoinen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Janne Salomaa Helsinki 24. 4. 1984 – Helsinki 25. 8. 2019

Toimittaja henkeen ja vereen

Toimittaja Riitta Turunen 3. 4. 1961 Ilomantsi – 21. 7. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta