Gallupin aika

JOURNALISTI
31.1.2019

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Dan Koivulaakso kiinnitti Twitterissä (16. 1. 2019) huomiota kiintoisaan seikkaan: pitäisikö gallupeista uutisoida imperfektissä eikä preesensissä? Toden totta. Gallupit kertovat menneisyydessä tehdyistä kyselyistä, joten imperfekti on luonteva valinta: ”Keskusta syöksyi jo alle 15 %:n – kokoomus nousi taas” (Uusi Suomi, 13. 12. 2017).

Toisinaan uutisissa kuitenkin käytetään preesensiä: ”SDP:n etumatka kokoomukseen kapenee” (Yle, 16. 1. 2019), ”SDP:n kannatus hiipuu” (Savon Sanomat, 22. 12. 2018), ”Kokoomus kirii kiinni demareita, keskusta putoaa” (Helsingin Uutiset, 8. 11. 2018).

Mutta kapeneeko etumatka tai hiipuuko kannatus silläkin hetkellä, kun lukija uutista lukee? Putoaako keskusta yhä ja ehkä tulevaisuudessakin? Onko kyse tiettyyn suuntaan etenevästä prosessista? Preesensin näköinen muotohan voi suomessa viitata myös tulevaan.

Aikamuotojärjestelmä ei ole niin yksiselitteinen, kuin voisi kuvitella. Sen moninaisuutta valottaa Riitta Korhonen kirjoituksessaan Oi aikoja, oi tempuksia – Muutamia kysymyksiä aikamuodoista (Kielikello, 3/2011). Joskus käytetään esimerkiksi dramaattista preesensiä, kun halutaan temmata lukija mukaan menneen maailman tapahtumiin: ”Pietari Suuri hyökkää Helsinkiin”. Yleensä toki preesens viittaa menemättömään aikaan ja imperfekti aikaan, joka jo meni.

Aikamuoto saattaa vaikuttaa pikkuasialta. Mutta yksittäisillä kielellisillä valinnoilla on isojakin vaikutuksia: ne voivat vahvistaa mielikuvia ja ohjata ihmisten ajattelua.

Aikamuodon lisäksi merkitystä on toki silläkin, millaisilla verbeillä kannatusmuutoksia kuvataan. Kun Demokraatti uutisoi, että ”keskusta syöksyy yhä” (13. 12. 2017), kriittinen lukija jää miettimään paitsi preesensin myös verbin syöksyä syviä merkityksiä.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta