Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.

JOURNALISTI
31.1.2019

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Oslo, Minsk, Singapore, Ljubljana, Orlando.

Ylen radiouutisten tuottajan Anne Achtén kevät on tuttuun tapaan kiireinen. Viidessa kuukaudessa hän ehtii tuomaroida cheerleading-kisoja viidessä eri maassa.

”Olen luultavasti Euroopan eniten tuomaroiva cheerleading-tuomari”, Achté sanoo.

Ahkeruuteen häntä motivoi tiivis yhteisö.

”Tämä laji houkuttaa mukaansa huumorintajuista ja seikkailuhenkistä porukkaa, jonka parissa ei tule tylsää hetkeä. Vuosien varrella muista tuomareista on tullut läheisiä ystäviä, joita näkee paljon useammin kuin vaikkapa omia vanhempiaan.”

Myös rakkaus cheerleadingiin saa jaksamaan kilpailujen kiertämistä.

”Cheerleading ei ole urheilua veren maku suussa, vaan lajissa pitää olla hauskaa. Esimerkiksi kilpavoimistelussa tuntuu olevan hirveät paineet.”

Achtélle on tärkeää, että cheerleadingissä on paikka erikokoisille ja -näköisille urheilijoille.

”Lajissa tarvitaan erityyppisiä ominaisuuksia. Joillakin on hyvä vartalonhallinta volteissa, jotkut taas ovat vahvoja nostajia ja toiset pitkiä ja sopivia takavarmentajiksi.”

 

Achté on ollut mukana Suomen cheerleading-piireissä alusta saakka. Vuonna 1984 hän oli perustamassa yhtä maamme ensimmäistä cheerleading-ryhmää, joka on tamperelaisen amerikkalaisen jalkapalloseura Rocksin kannustusjoukko.

”Alku oli hankalaa, koska mitään opetusvideoita ei ollut. Jenkkiryhmien valokuvista yritimme päätellä, miten sinne pyramidiin oikein on menty, ja kehittelimme omia huonoja tekniikoita yrityksen ja monen erehdyksen kautta.”

Aluksi Achté oli itsekin SM-tason cheerleader, mutta keskittyi pian enemmän valmennukseen ja 1990-luvun lopulta lähtien tuomarointiin. Samaan aikaan cheerleading irtautui urheilujoukkueiden kannustuksesta omaksi kilpailulajikseen ja suosio kasvoi nopeasti. Nyt kilpacheerleadingin harrastajia on Suomessa jo noin 10 000.

 

Työkseen Achté vastaa radiouutislähetysten sisällöstä ja niiden organisoinnista. Tuomaroinnissa ja tuottajan työssä tarvitaan hänestä paljon samoja taitoja: olennaisen näkemistä, nopeaa reagointia ja ihmisten ohjaamista.

”Pitää varautua odottamattomiin tilanteisiin ja tulla toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. En ole tässä päätyössäni aina riittävän hyvä, mutta urheiluharrastuksen parissa koen, että uin kuin kala vedessä.”

Ennen kaikkea cheerleading on kuitenkin vastapaino Achtén leipätyölle.

”Kaikista asioista ajan tasalla pysyminen on uutistyössä innostavaa, mutta stressaavaa. Kilpailureissujen aikana eletään kuitenkin niin tiiviisti cheer-kuplassa, että mitään muuta ei ehdi ajatella. Se on rentouden tuoja harrastuksessa.”

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.



3 2019
Arkisto

Inhimillinen erehdys

Toimittaja Ilkka Pernu luuli päässeensä unelmaduuniin, mutta huomasi pian antaneensa journalistin ammattitaitonsa markkinointiviestinnälle. Entistä useampi toimittaja tekee journalismin ohella konsultointia ja muuta viestintätyötä. Heikentääkö se median uskottavuutta?

”Joka jutussa on oltava ilmastonäkökulma”

Vihreän Langan päätoimittajan Riikka Suomisen mukaan media alisuorittaa ilmastonmuutoksen.

Kansainvälinen kuvajournalismi vaatii lentämistä – siksi siitä on luovuttava, sanoo Touko Hujanen

Ilmastonmuutosnäkökulma lävisti Vuoden kuvajournalistin koko työn ja arjen.

Oikeasti haluaisit olla muotitoimittaja, Pekka Mervola

Keskisuomalaisen päätoimittaja kirjoittaa paljon kolumneja, joista syntyy usein kohuja. Ylestä hän puhuu pomonsa kanssa korkeintaan kerran kuussa.

Toimittajien keskiluokkaisuus vaikuttaa uutisointiin köyhiä koskevista laeista

Toimittajat unohtivat sote-uudistuksesta sosiaalipalveluiden puolen. Sen unohtivat myös lainsäätäjät, mutta eipä heitä siitä juuri tiedotusvälineissäkään muistuteltu. Miksi olisi, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Jukka Koivulan, 32, mielestä Jyväskylän kaltaiset yliopistokaupungit häviävät siinä, etteivät työllistä kouluttamiaan toimittajia niin hyvin kuin voisivat. Itse hän muutti Jyväskylään reilu neljä vuotta sitten Maaseudun Tulevaisuuden aluetoimittajaksi.

Yli tuhat kolmekymppistä katosi

Kolmekymppisissä on käynyt media-alalla kato, kertovat Journalistiliiton ja työnantajien tilastot. Taantuma teki alalle tulosta vaikeaa.

Hanna Ilkko maskeeraa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmanin Nyrkki-tv-sarjan kuvauksissa Vantaalla.

"Luulin että puuteroit vaan neniä"

Maskeeraajan täytyy tietää, mitä seuraavassa kohtauksessa tapahtuu.

Stark röst. Samar Yazbek var det stora affischnamnet på årets upplaga av Umeå Littfest, där hon berättade om situationen i Syrien och arbetet med boken Nitton kvinnor – Berättelser om syriskt motstånd.

Samlar in berättelser om motståndet

Samar Yazbek låter nitton kvinnor berätta om de fasor de upplevde under Syriekrisens första år.

Koulutusmyynnistä lisätuloja mediataloille

Mediatalot tekevät lisäbisnestä kouluttamalla yrityksiä ja viranomaisia. ”On eduksi journalismille, mitä paremmin sekä haastattelija että haastateltava osaavat hommansa”, Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen sanoo.

Ylen karjalankielinen freelancer Natalia Giloeva pitää karjalankielisiä uutisia päätyönään. Häntä ilahduttaa, että esimerkiksi uutisia varten luotu počinruočči eli siansaksa on levinnyt muiden karjalankielisten käyttöön. ”Haluaisin että karjalaiset vaikuttaisivat itse kieleensä, ettei sitä tekisi ainoastaan kääntäjä tai lautakunta.”

Kuibo parem karjalakse?

Vähemmistökielen sanasto kasvaa käännösuutisilla ja Facebook-kyselyillä.

Näin syntyy Ylen Tulosilta

Eduskuntavaali-illan tv-lähetyksen valmistelu alkaa melkein vuotta ennen h-hetkeä. Vaali-iltana on töissä satoja yleläisiä.

Zeldan viides, kulisseja käsittelevä numero syntyy paljolti sähköisten viestimien varassa, koska Hanna Valle opiskelee Amsterdamissa. Aiempien numeroiden teemat ovat ruumis, rakkaus, valta ja mieli. ”Zeldan lähtökohta on feministinen, mutta annamme tilaa käsitellä monenlaisia tuntemuksia ja havaintoja. On hienoa laajentaa lukijoiden näkemystä maailmasta ja rakenteista, jotka siihen vaikuttavat.”

Vapaaehtoisten kokeilujen koti

Visuaalinen suunnittelija Hanna Valle halusi rakentaa ympärilleen yhteisön, jonka kanssa käsitellä tärkeitä aiheita. Syntyi verkkolehti Zelda.

Vikesin toiminnanjohtaja Auli Starck vieraili maaliskuussa Myanmarissa Yangon Film Schoolissa. Maan poliittisesta tilanteesta huolimatta opiskelijat ovat pystyneet tekemään myös kriittisiä dokumentteja. Kuvassa on Starckin kanssa koulun henkilökuntaa, opiskelijoita ja valmistuneita, jotka ovat edelleen mukana sen toiminnassa, vasemmalta Nwaye Zar Che Soe, Wai Mar Nyunt, Lindsey Merrison, Aleksandra Minkiewicz, Starck, Soe Arkar Htun, Khin Myanmar.

Kokoaan suurempi "nollaseiska"

Viestintä ja kehitys -säätiö moninkertaistaa journalisteilta kerätyn solidaarisuusrahan. Kuluva vuosi on Vikesin viidestoista.

Vinnande samarbete. Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund vid prisutdelning i januari i år.

Avslöjade Danmarks största bankskandal – belönades med Cavlingpriset

Samarbetet mellan Eva Jung, Simon Bendtsen och Michael Lund fungerade väl, men det nationsöverskridande granskande arbetet krävde också råd och kunskapsdelning från kollegor runt om i världen.

Terveystiedon toimittaja

Uusi päätoimittaja Anne Lahnajärvi haluaa Mediuutisten tuottavan lääkäreiden puheenaiheet.

Apua ammatillisiin unelmiin

Haaveiletko tietokirjan kirjoittamisesta, valokuvanäyttelystä tai opintomatkasta? Journalisti listaa apurahoja journalisteille, kuvittajille ja kääntäjille.

Journalisti täyttää huhtikuussa 95 vuotta. ”Vuosien saatossa lehti on muuttunut järjestökentän rasahdusten raportoijasta koko median, journalismin ja viestintäalan suuntaa kommentoivaksi ja muokkaavaksi voimaksi”, sanoo päätoimittaja Maria Pettersson.

Journalistin paperiversio uudistui, verkkolehti uudistuu seuraavaksi

Päätoimittaja Maria Pettersson lupaa alan syvällistä arviointia ja reilua mediakritiikkiä.

När intrycket är färgat

Fullständig objektivitet är en platonsk idé men hurdant intryck journalisten gör är hårdvaluta. Lämnar intrycket en partifärg är devalveringen i full gång, skriver Dan Lolax.

Tähtien määrä katosi puolueen nimestä

Vanhoilla puolueilla on teksteissä vakiintuneet käyttönimensä ja lyhenteensä, mutta toimiiko sama ”aakkosmankeli” uusilla, pohtii Ville Eloranta.

Avoimuus parantaisi palkkakeskustelua

Media-alan työn tulokset ovat kaikkien nähtävillä, mutta miksi työstä maksettava korvaus ei ole, kysyy Tytti Oras.

Taloutta tv-uutisissa kommentoineista poliitikoista yli 90 prosenttia miehiä

Muita miesvetoisia aiheita olivat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikka, sisäpolitiikka, vaalit ja teollisuus, ilmenee Joonas Lehtosen pro gradusta.

Väinöt sekaisin

Elettiin vuotta 1975. Olin Savon Sanomien kesätoimittajana Helsingissä. Etyk-hulinan lomassa tapahtui muutakin – muun muassa kesätoimittajan nimisekoilu, kirjoittaa Ilkka Vänttinen.

Sopimalla voi pelastaa työpaikan

Journalistiliiton juristi Sanna Nikula ei vieläkään ole varma, mikä sai työnantajan muuttamaan mielensä. Kertaalleen irtisanotulle löytyi kuitenkin uusi työ.

Koura- ja Bonnier-palkinnot jaettiin

KOURA-koulutusrahasto palkitsi tv-, radio- ja verkkosisältöjä kuudessa kategoriassa. Erikoispalkinnot saivat Ylen Sara Rigatellin ja MTV:n Timo Innasen jutut seksuaalisesta ahdistelusta ja häirinnästä.

Kainuulainen urheilumies on poissa

Kuolleita: Toimittaja Seppo Karppinen 9.1.1944 Kajaani – 7.12.2018 Kajaani

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta