Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.

JOURNALISTI
31.1.2019

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Oslo, Minsk, Singapore, Ljubljana, Orlando.

Ylen radiouutisten tuottajan Anne Achtén kevät on tuttuun tapaan kiireinen. Viidessa kuukaudessa hän ehtii tuomaroida cheerleading-kisoja viidessä eri maassa.

”Olen luultavasti Euroopan eniten tuomaroiva cheerleading-tuomari”, Achté sanoo.

Ahkeruuteen häntä motivoi tiivis yhteisö.

”Tämä laji houkuttaa mukaansa huumorintajuista ja seikkailuhenkistä porukkaa, jonka parissa ei tule tylsää hetkeä. Vuosien varrella muista tuomareista on tullut läheisiä ystäviä, joita näkee paljon useammin kuin vaikkapa omia vanhempiaan.”

Myös rakkaus cheerleadingiin saa jaksamaan kilpailujen kiertämistä.

”Cheerleading ei ole urheilua veren maku suussa, vaan lajissa pitää olla hauskaa. Esimerkiksi kilpavoimistelussa tuntuu olevan hirveät paineet.”

Achtélle on tärkeää, että cheerleadingissä on paikka erikokoisille ja -näköisille urheilijoille.

”Lajissa tarvitaan erityyppisiä ominaisuuksia. Joillakin on hyvä vartalonhallinta volteissa, jotkut taas ovat vahvoja nostajia ja toiset pitkiä ja sopivia takavarmentajiksi.”

 

Achté on ollut mukana Suomen cheerleading-piireissä alusta saakka. Vuonna 1984 hän oli perustamassa yhtä maamme ensimmäistä cheerleading-ryhmää, joka on tamperelaisen amerikkalaisen jalkapalloseura Rocksin kannustusjoukko.

”Alku oli hankalaa, koska mitään opetusvideoita ei ollut. Jenkkiryhmien valokuvista yritimme päätellä, miten sinne pyramidiin oikein on menty, ja kehittelimme omia huonoja tekniikoita yrityksen ja monen erehdyksen kautta.”

Aluksi Achté oli itsekin SM-tason cheerleader, mutta keskittyi pian enemmän valmennukseen ja 1990-luvun lopulta lähtien tuomarointiin. Samaan aikaan cheerleading irtautui urheilujoukkueiden kannustuksesta omaksi kilpailulajikseen ja suosio kasvoi nopeasti. Nyt kilpacheerleadingin harrastajia on Suomessa jo noin 10 000.

 

Työkseen Achté vastaa radiouutislähetysten sisällöstä ja niiden organisoinnista. Tuomaroinnissa ja tuottajan työssä tarvitaan hänestä paljon samoja taitoja: olennaisen näkemistä, nopeaa reagointia ja ihmisten ohjaamista.

”Pitää varautua odottamattomiin tilanteisiin ja tulla toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. En ole tässä päätyössäni aina riittävän hyvä, mutta urheiluharrastuksen parissa koen, että uin kuin kala vedessä.”

Ennen kaikkea cheerleading on kuitenkin vastapaino Achtén leipätyölle.

”Kaikista asioista ajan tasalla pysyminen on uutistyössä innostavaa, mutta stressaavaa. Kilpailureissujen aikana eletään kuitenkin niin tiiviisti cheer-kuplassa, että mitään muuta ei ehdi ajatella. Se on rentouden tuoja harrastuksessa.”

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.



1 2019
Arkisto

Kasvukipuja

Voimisteluvalmentamista käsitelleestä Urheilulehden jutusta syntyi jälkipyykki, jonka takia Urheilutoimittajain liitosta erosi jäseniä. Se kertoo urheilujournalismin muutoksesta, joka on ollut tuloillaan pitkään.

Vihaviestien vyörytyksessä

Oikeustoimittaja Päivi Happonen ihmetteli Ylen blogissa Oulun poliisin tiedotuslinjaa. Poliisi kritisoi Happosta Twitterissä ja se aiheutti vihaviestien tulvan.

IS:ssa uutisia tekevät kaikki osastot. ”Sanoisin, että osastojen välillä on enemmän yhteistyötä kuin kilpailua. Yleensä IS:n saamasta uutisesta iloitaan osastorajojen yli”, sanoo Ilta-Sanomien uutispäällikkö Elina Koivisto (toinen oikealta). Kuvassa myös politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala, Uutis- ja yhteiskuntatoimituksen esimies Miia Honkanen, rikostoimittaja Niko Ranta, urheilun esimies Vesa Rantanen ja toimittaja Miikka Hujanen.

STT:n siteerausmäärät romahtivat

STT:n eniten siteeraamien viestimien kärkikymmenikkö pysyi lähes ennallaan, mutta siteerausten määrä laski yli kolmanneksen. Kärjessä jatkavat Yle ja HS. Ilta-Sanomat kipusi neljänneksi, ja Maaseudun Tulevaisuus nousi ensi kertaa kymmenen joukkoon.

Uudelleenjärjestelyjen jälkeen pääkirjoituksia kirjoittavat Aamulehdessä toimituksen johtoryhmä, uutispäälliköt ja osa toimittajista, sanoo päätoimittaja Jussi Tuulensuu. ”Linjan noudattamisesta vastaa päätoimittaja, joka myös muodostaa tarvittaessa lehden kannan merkittävimpiin aiheisiin.” Kuvassa Yleisradio haastattelee Tuulensuuta Aamulehden yt-neuvottelujen seurauksista 29. marraskuuta.

Kuka päättää lehden linjan?

Aamulehti lakkautti pääkirjoituksista huolehtineen artikkelitoimituksensa ja vähensi pääkirjoitusten määrää. Satakunnan Kansa luopui erityisistä pääkirjoittajista jo vuonna 2015. Mitä tekevät muut maakuntalehdet?

Uutiset vaikuttavat vaaleihin

Vaikka vaalitentteihin valittaisiin kuinka hienoja ja tärkeitä teemoja, ne eivät välttämättä jätä äänestäjien tietoisuuteen edes haaleaa muistijälkeä. Uutiset jättävät, kirjoittaa Elina Grundström.

För tio år sedan var Jannike Store planeringschef på Radio Vega. I dag är hon teatertekniker på Unga Teatern och elektriker med det egna bolaget ”Käringen med strömmen”. På teatern gör hon allt från scenografier till kluriga tekniska lösningar. Hon har bland annat konstruerat radiostyrda höns (Pettson och Findus) och självlysande äpplen (Mio min Mio).

”De mest givande kaffepauserna finns på raksan”

De bytte bransch, men har haft stor nytta av sin journalistiska bakgrund. Möt Jannike Store, Eva Hagman och Sanne Wikström som alla valde ”Plan B”.

Jussi Turunen valmistui Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta teologian maisteriksi neljä vuotta sitten, mutta palasi tekemään ylioppilaslehti Uljasta. Vaikka lehden äkillinen lakkauttaminen oli erikoinen kokemus, Turusen paloa journalistin työhön se ei sammuttanut.

Ei niin uljas loppu

Ylioppilaslehti Uljas lakkautettiin vain 34 päivää uuden päätoimittajan palkkaamisen jälkeen. Turun ja Tampereen ylioppilaslehdissä tilanne elää, mutta Oulun lehti sai rehtorista ystävän.

Valtaa vain muiden myöntyessä

Kun tietokirjailija väittää omiaan, kustannustoimittaja korjaa keskustellen. Antti Heikkilän kohukirjan kaltaisen teoksen kustannuspäätöstä hänen on kuitenkin vaikea muuttaa muuksi.

Tuija Siltamäki saatteli Aviisin määrittelemättömän mittaiselle ilmestymistauolle. Hänet kuvattiin tammikuussa Tampereen ylioppilaskunnan toimistossa, josta melkein koko henkilökunta on muuttanut korkeakoulujen yhdistyessä syntyneen uuden ylioppilaskunnan tiloihin Hervantaan.

Kuin viimeistä Aviisia

Tuija Siltamäki päätoimitti mahdollisesti maailmanhistorian viimeisen Aviisin. ”Ylioppilaslehtien tulevaisuudessa huolettaa halu sitoutua yhteisiin asioihin, jotka eivät ole joka hetki mieluisia.”

Airin Bahmani kirjoitti Syyrian sota -kirjaa Kansalliskirjaston rauhassa.

Kenttätöissä Irakissa

Toimittaja Airin Bahmani haastattelee Lähi-idässä Syyrian sodan uhreja, poliitikkoja ja feministejä.

Av-kääntäjä Jukka Sorsa pelkää, että av-kääntämisestä on tulossa matalapalkka-ala, jolle ei kannata kouluttautua. Hänen työnsä Pre-Textin työsuhteisena freelancerina ovat vähentyneet viime vuosina.

Kolmen kastin kääntäjät

Av-kääntäjä Jukka Sorsa haluaa tes-neuvotteluissa kohentaa erityisesti ei-työsuhteisten freelancereiden asemaa. He ovat kääntäjistä heikoimmassa asemassa.

Kuvat kätevästi Etuovesta tai Oikotieltä

Moni toimitus poimii ilmaiskuvia juttuihinsa asunnonvälityssivustoilta. Käyttöehdot antavat konserneille oikeuden kuvien julkaisuun ilman eri korvausta.

Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Palvelujournalismia aikuistuville

Säde Mäkipää, 26, on aloittanut Improbatur-lehden päätoimittajana.

Ormen äter sin svans

Varför väcker Liike Nyt intresse? För att nyhetsmedierna bevakar den. Vi är en orm som äter sin egen svans, skriver Dan Lolax.

Ihan vain eduskuntavaalit

Kun me toimittajat nimeämme vaalit, kyse on tarinan käännekohdan etsimisestä. Mutta tiedättekö mitä? Vallankumousta ei ole tulossa, Janne Zareff kirjoittaa.

Gallupin aika

Kapeneeko puolueen etumatka toiseen tai hiipuuko puolueen kannatus vielä silläkin hetkellä, kun lukija lukee gallup-uutista, kysyy Vesa Heikkinen.

Tyhmänä uskaltaa

Kun Teollisuusneuvos ehdotti löylyjen jälkeen, että myös Aamulehti kutsuisi koripallojoukkuetta Nansoksi, Matti Mörttinen ei epäillyt vastata suorasukaisesti.

Tärkeä, mutta aina epävarma näyttö

Kari Raivion Näytön paikka -kirja korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä, mutta muistuttaa sen iäti epävarmasta luonteesta – siitä, miten huonosti se sopii journalismin joko-tai-maailmaan, kirjoittaa Marja Honkonen.

Linda Pelkonen voitti hovissa

Helsingin hovioikeus on tuominnut toimittaja Linda Pelkoselle lukuisia kertoja soitelleen miehen laittomasta uhkauksesta sakkoihin.

Psykologiliitto antoi potkut päätoimittajalleen

Hannele Peltosen potkujen taustalla ovat päätoimittajan ja lehteä kustantavan Psykologiliiton johdon väliset jännitteet, joista Journalisti kertoi viime syksynä.

Ommöblering i HSS-toppen

HSS Media byter vd. Under rekryteringsprocessen sköts jobbet av Vasabladets chefredaktör Niklas Nyberg.

Gardberg: Viktigt ha stöd då det stormar

Yle Spotlights Annvi Gardberg har tilldelats Topeliuspriset. Journalisten bad Gardberg om tre tips på hur en journalist klarar sig då det stormar som hårdast.

Yhdistykset

Journalistiliiton jäsenyhdistykset tiedottavat.

Takasivu

Provokatiivisia huomioita

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta