Cheerleadingissä ei ole pakollisia liikkeitä, vaan jokainen esitys on erilainen. Tämä tekee arvostelusta haastavaa. Cheerleading-tuomari Anne Achtén kanssa harjoittelemassa oli helsinkiläisen Funky Team Gorillaz -joukkueen jäseniä.

Tyylipisteiden jakaja

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.

JOURNALISTI
31.1.2019

Janne Salomaa, teksti
Liisa Takala, kuva

Radiotuottaja Anne Achté arvioi olevansa Euroopan ahkerin cheerleading-tuomari.

Oslo, Minsk, Singapore, Ljubljana, Orlando.

Ylen radiouutisten tuottajan Anne Achtén kevät on tuttuun tapaan kiireinen. Viidessa kuukaudessa hän ehtii tuomaroida cheerleading-kisoja viidessä eri maassa.

”Olen luultavasti Euroopan eniten tuomaroiva cheerleading-tuomari”, Achté sanoo.

Ahkeruuteen häntä motivoi tiivis yhteisö.

”Tämä laji houkuttaa mukaansa huumorintajuista ja seikkailuhenkistä porukkaa, jonka parissa ei tule tylsää hetkeä. Vuosien varrella muista tuomareista on tullut läheisiä ystäviä, joita näkee paljon useammin kuin vaikkapa omia vanhempiaan.”

Myös rakkaus cheerleadingiin saa jaksamaan kilpailujen kiertämistä.

”Cheerleading ei ole urheilua veren maku suussa, vaan lajissa pitää olla hauskaa. Esimerkiksi kilpavoimistelussa tuntuu olevan hirveät paineet.”

Achtélle on tärkeää, että cheerleadingissä on paikka erikokoisille ja -näköisille urheilijoille.

”Lajissa tarvitaan erityyppisiä ominaisuuksia. Joillakin on hyvä vartalonhallinta volteissa, jotkut taas ovat vahvoja nostajia ja toiset pitkiä ja sopivia takavarmentajiksi.”

 

Achté on ollut mukana Suomen cheerleading-piireissä alusta saakka. Vuonna 1984 hän oli perustamassa yhtä maamme ensimmäistä cheerleading-ryhmää, joka on tamperelaisen amerikkalaisen jalkapalloseura Rocksin kannustusjoukko.

”Alku oli hankalaa, koska mitään opetusvideoita ei ollut. Jenkkiryhmien valokuvista yritimme päätellä, miten sinne pyramidiin oikein on menty, ja kehittelimme omia huonoja tekniikoita yrityksen ja monen erehdyksen kautta.”

Aluksi Achté oli itsekin SM-tason cheerleader, mutta keskittyi pian enemmän valmennukseen ja 1990-luvun lopulta lähtien tuomarointiin. Samaan aikaan cheerleading irtautui urheilujoukkueiden kannustuksesta omaksi kilpailulajikseen ja suosio kasvoi nopeasti. Nyt kilpacheerleadingin harrastajia on Suomessa jo noin 10 000.

 

Työkseen Achté vastaa radiouutislähetysten sisällöstä ja niiden organisoinnista. Tuomaroinnissa ja tuottajan työssä tarvitaan hänestä paljon samoja taitoja: olennaisen näkemistä, nopeaa reagointia ja ihmisten ohjaamista.

”Pitää varautua odottamattomiin tilanteisiin ja tulla toimeen mitä erilaisimpien ihmisten kanssa. En ole tässä päätyössäni aina riittävän hyvä, mutta urheiluharrastuksen parissa koen, että uin kuin kala vedessä.”

Ennen kaikkea cheerleading on kuitenkin vastapaino Achtén leipätyölle.

”Kaikista asioista ajan tasalla pysyminen on uutistyössä innostavaa, mutta stressaavaa. Kilpailureissujen aikana eletään kuitenkin niin tiiviisti cheer-kuplassa, että mitään muuta ei ehdi ajatella. Se on rentouden tuoja harrastuksessa.”

Anne Achté

59-vuotias Ylen radiouutisten tuottaja. Työkierrossa Ylen Aamu-tv:n tuottajana kevään 2019 ajan. Työskennellyt Ylessä 30 vuotta muun muassa tuottajana Ylen Ykkösaamussa, YleQ:ssa ja Radio Ainossa.

Asuu Helsingin Kalasatamassa.

Koulutukseltaan humanististen tieteiden kandidaatti. Opiskellut tiedotusoppia, taloustiedettä ja englantilaista filologiaa Tampereen Yliopistossa. Lukuvuoden 2012 – 2013 HS-Säätiön stipendiaattina Oxfordin Yliopistossa.

Harrastaa cheerleading-tuomaroinnin lisäksi samppanjoita, sisustamista, kirpputoreja ja kuntosaliharjoittelua.



5 2019
Arkisto

Toimittaja Aarno Malin tutki ihmismielen sairaimpia puolia ja sairastui itse

Journalistit joutuvat kohtaamaan mieltä järkyttävää materiaalia, mutta sen käsittelyyn on tarjolla vain vähän keinoja. Aarno Malin löysi Tor-verkosta sivuston täynnä lasten kiduttamista. Hän kirjoitti aiheesta jutun ja päätyi traumaterapiaan.

"Musiikkijournalismista on tehty musiikkibisneksen vihollinen"

Nykytilanteesta on syyttäminen erityisesti isoja artisteja ja heidän levy-yhtiöitään, kirjoittaa toimittaja Mervi Vuorela

Ylensyömät

Yle käyttää ohjelmahankinnoissaan paljon rahaa ja valtaa. Freejournalisteille, ohjaajille ja muille sisällöntuottajille yhtiö näyttäytyy joskus kyykyttävänä jättiläisenä. 24 tekijää kertoi Journalistille kokemuksistaan Ylen hankintakoneiston rattaissa.

Hallitusohjelma herättää toivoa – nousemmeko vihdoin pohjoismaiselle tasolle?

Media poikkeaa suurimmasta osasta muuta liiketoimintaa, ja median tukeminen oikeilla tavoilla on demokratian tukemista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Suosittelet kaikille päätoimittajille politiikkaan lähtemistä, Jouni Kemppainen

Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen lähti eurovaaliehdokkaaksi, koska Juha Sipilä pyysi.

Näin käsikirjoituksesta syntyy esikoiskirja

Keväällä 2017 kustannustoimittaja Petra Maisonen avasi Tammen sähköpostista Satu Vasantolan käsikirjoituksen. Kirja valmistui vuodessa, mutta työ sen parissa jatkuu yhä.

Politiikan toimittajien työ muistuttaa scifiä, fantasiaa ja kauhua

Vaalien kaltaisissa julkisissa spektaakkeleissa ihmisten on varsin helppoa tarkistaa itse, mitä tapahtui. Ei siihen väliin tarvita toimittajaa. Sen sijaan asiantuntevaa toimittaja tarvitaan kuvailemaan, mitä muuta olisi voinut tapahtua, kirjoittaa Janne Zareff.

Yritys ja erehdys

On arkipäivää, että oikeinkirjoitusohjeiden vastaiset yritysnimet lipuvat lehteen sellaisenaan kenenkään puuttumatta, vaikka aihetta olisi, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vaikka Spleenish-kirjan tekeminen oli voimauttavaa, Ulla Donner pelkäsi, että tulos olisi muiden mielestä itsekeskeinen ja tylsä. ”Siksi olen ollut tosi iloinen, kun lukijat ovat kertoneet tunnistaneensa siitä itseään. Kun huomaa muidenkin pohtivan samoja ongelmia, ne eivät enää tunnu niin hallitsemattomilta.”

Freelancekuvittaja Ulla Donner teki ahdistavista tunteistaan sarjakuvakirjan

Omia kokemuksiaan saa käsitellä juuri niin hilpeästi tai epäkunnioittavasti kuin haluaa. Toisten kokemusten kanssa olisi vaikeampaa, Ulla Donner sanoo.

När FNB lades ner lyfte Ny Tids chefredaktör Janne Wass upp frågan om hur statsstödet för tidningar på minoritetsspråk ska fördelas. ”Jag ansåg då och anser fortfarande att stödet inte ska gå oavkortat till SPT eftersom det är att kanalisera pengarna till KSF Media och HSS Media.”

Statsstöd öppnade dörrar för finlandssvenska medier

I fjol gick hela statsstödet för tidningar på minoritetsspråk för första gången till enbart svenskspråkiga aktörer. För Ny Tid och Nyhetsbyrån SPT är externa stöd ”avgörande”.

Käyttääkö ostaja sinua pankkina? Freelancerin kannattaa olla tarkkana maksuajoista

Laki rajaa maksuajan pituuden yritysten välisessä kaupassa 30 päivään, mutta tästä voidaan poiketa sopimalla. Mediayritykset käyttävät mahdollisuutta kernaasti, kirjoittaa Journalistiliiton freelance-asioista vastaava lakimies Hannu Hallamaa.

I kläm mellan lördagskorven och avokadon

Att skriva om klimatfrågan är bland det känsligaste man kan ta sig för. Det påminner närmast om flyktingfrågan 2016, skriver Journalistens nya kolumnist Mikaela Löv-Alden.

Kun toimittaja kysyy, hänelle vastataan

”Kaupunginjohtajalle kenties syyte sairaalajupakassa. Kukaan ei halua kommentoida” -juttu tuskin olisi nähnyt päivänvaloa Keskisuomalaisessa. Oli siis aika vaihtaa haastattelutaktiikkaa, Heikki Kuutti kirjoittaa.

Etujärjestön sielu

Kuolleita: Asiamies Arja Hellman 6. 2. 1946 Heinola  – 13. 5. 2019 Helsinki

Luonnonvoima

Kuolleita: Toimittaja Anna-Kaisa Hermunen 17. 2. 1948 Laukaa – 3. 5. 2019 Laukaa

Kannustava kulttuuritoimittaja

Kuolleita: toimittaja Oiti Kotamo 5. 8. 1925 Virrat – 10. 2. 2019 Savonlinna

Suurisydäminen toimittaja

Kuolleita: Toimittaja Irene Sillanpää 26. 6. 1958  Helsinki – 12. 1. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta