Uudistusmielinen uutisjournalisti

Erja Yläjärvi, 41

Aloittaa syyskuun lopulla Iltalehden vastaavana päätoimittajana.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä, päätoimittajana Kouvolan Sanomissa sekä uutispäällikkönä ja Brysselin-kirjeenvaihtajana STT:llä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

Asuu Helsingissä yhdessä 7- ja 9-vuotiaiden tyttäriensä sekä puolisonsa, Svenska Ylessä työskentelevän Stefan Winigerin, kanssa.

JOURNALISTI
17.8.2018

Janne Arola, teksti
Juuso Westerlund, kuva

Helsingin Sanomista Iltalehden vastaavaksi päätoimittajaksi siirtyvä Erja Yläjärvi uskoo sääuutisiin ja lifestyle-sisältöihin.

Syyskuussa Iltalehden vastaavana päätoimittajana aloittava Erja Yläjärvi on tehnyt uutisia koko työuransa. Hän lupaa uudessa työpaikassaankin vahvistaa toimituksen omaa uutishankintaa.

”On lukijallekin epäkiitollista, jos kaikki mediat ovat saman aiheen päällä”, Yläjärvi sanoo.

Uutisten lisäksi Yläjärvi puhuu lifestyle-aiheiden puolesta. Psykologiaan, vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja terveyteen liittyy hänen mielestään paljon näkökulmia, joita iltapäivälehdessä voisi käsitellä runsaammin. Lisäksi Yläjärvi haluaa vahvistaa Iltalehden roolia urheilun puheenaihemediana.

Iltalehdessä Yläjärveä odottavat media-alan tutut haasteet. Hän sanoo, että esimerkiksi mainosmarkkinan kehitystä on vaikea ennustaa, eikä lukijoiden tavoittaminen ole itsestäänselvyys.

Iltalehti työpaikkana ei ole Yläjärvelle entuudestaan tuttu. Lehden uutispäätoimittajana keväällä aloittanut Perttu Kauppinen sen sijaan on Yläjärven kollega Helsingin Sanomista.

”Olemme molemmat aika ennakkoluulottomia, muutoshaluisia ja nopeita, jos koemme, että asioita on tarve muuttaa tai kehittää.”

Yläjärvi uskoo teknologisen kehityksen tuomiin mahdollisuuksiin ja puhuu esimerkiksi tekoälystä, koneoppimisesta ja personoinnista.

”Yleisten, kaikille tärkeiden uutisten ohella on aiheita, jotka kiinnostavat toisia lukijoita valtavasti ja toisia eivät lainkaan. Tällaisissa tapauksissa personointi on uutismedialle mahdollisuus.”

 

Iltapäivälehdessä juttujen käsittelytapojen ja aihepiirien on oltava eri tavalla myyviä kuin tilaajapohjaisessa päivälehdessä. Hyppäys Hesarista Iltalehteen on Yläjärven mukaan silti pienempi kuin voisi kuvitella.

”Uutisjournalismin periaatteet ovat kaikkialla samat. Pitää olla tarkka, ja asioiden täytyy pitää paikkansa.”

Tänä kesänä on revitelty esimerkiksi viikkokausia jatkuneista helteistä. Iltalehti on lanseerannut termin ”käristyskupoli” ja kirjoittanut ”hikikalypsista”. Yläjärven mielestä iltapäivälehden onkin kerrottava asioista, joista ihmiset puhuvat.

Yläjärven tuleva työnantaja Alma Media on saanut viime aikoina negatiivista julkisuutta. Suomen Kuvalehti kertoi kesällä, että Yläjärven entinen HS-kollega Päivi Anttikoski jätettiin palkkaamatta Aamulehden vastaavaksi päätoimittajaksi, koska hänen perheensä ei olisi muuttanut Tampereelle. Poliisi tutkii nyt Anttikosken ja toisen naishakijan epäiltyä työsyrjintää. Yläjärvi ottaa tapaukseen kantaa yleisellä tasolla.

”Perheellisenä ihmisenä minusta on hyvä, että työn ja perheen yhdistämisestä puhutaan, oli syy mikä tahansa. Maailma ei ole perheen ja työn yhteensovittamisen osalta valmis.”

Erja Yläjärvi, 41

Aloittaa syyskuun lopulla Iltalehden vastaavana päätoimittajana.

Työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä, päätoimittajana Kouvolan Sanomissa sekä uutispäällikkönä ja Brysselin-kirjeenvaihtajana STT:llä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta.

Asuu Helsingissä yhdessä 7- ja 9-vuotiaiden tyttäriensä sekä puolisonsa, Svenska Ylessä työskentelevän Stefan Winigerin, kanssa.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta