Tuntematon koodari

JOURNALISTI
17.8.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Muutama vuosikymmen sitten toimituksissa ei oikein osattu mieltää valokuvaajia ja graafikoita journalisteiksi. Heitä kyllä arvostettiin, mutta pidettiin jonkinlaisina visupuolen teknisinä osaajina.

Sittemmin toimittajat ovat alkaneet ymmärtää, että myös kuvaajat ja graafikot ovat toimittajia. He tuottavat sisältöä ja tekevät journalistisia valintoja siinä kuin kirjoittajatkin. Sokea piste on siirtynyt datadeskien ylle.

Me toimittajat olemme tottuneet moittimaan Facebookin ja Googlen algoritmeja journalismin portinvartijoiksi, jotka jakavat jutuille näkyvyyttä jonkin katalan, näkymättömän suunnitelmansa mukaisesti. Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari.

 

Algoritmeja käytetään jo nyt esimerkiksi uutisautomatiikassa. ”Robottijournalismia” julkaistaan Suomessa täyttä häkää ainakin urheilutuloksista ja yritysten tulostiedoista. Seuraavaksi tulee personoitu suosittelu, jossa lukijoille tarjotaan erilaisia etusivuja heidän aiemmin lukemiensa juttujen perusteella.

 

Tämä on vasta alkua. Maailmalla kokeillaan tekoälysovelluksia, jotka seulovat isoja datamääriä ja koostavat niistä taustamateriaalia toimittajille. Maaliskuisen Wired-lehden mukaan uutistoimisto Reuters testaa Lynx Insight -nimistä sovellusta, joka analysoi dataa, ehdottaa sen perusteella juttuideoita ja kirjoittaa joitakin avainlauseita. Tavoitteena ei ole korvata toimittajia vaan auttaa heitä.

Minulle tällainen data-apulainen sopisi hyvin. Olisin aina halunnut palkata toimituksiini sen Lisbeth Salanderin, joka kaivaa netistä mitä tahansa tietoa Stig Larssonin Millennium-jännityskirjoissa. Toimituksissa algoritmeja eivät tuota lisbethsalanderit vaan nimettömät koodarit ja vähän paremmin tunnetut digipuolen pomot. He tekevät jatkuvasti journalistisia päätöksiä. Vaikka kyseessä olisivat pelkät pelitulokset, jonkun täytyy valita, mitä niistä julkaistaan. Personoituun suositteluun ja data-analyysiin liittyvät päätökset ovat huomattavasti monimutkaisempia ja niihin liittyy vaikeampia journalismieettisiä kysymyksiä.

Toimituksellisen päätösvallan luovuttaminen koodarille ei ole Journalistin ohjeiden vastaista, kunhan se tehdään toimituksen ohjeistamana ja valvonnassa. Näin ei välttämättä tapahdu, jos ei oivalleta, että algoritmien käyttöön liittyvät valinnat eivät ole pohjimmiltaan teknisiä vaan journalistisia.

 

Mietimme näitä asioita myös Julkisen sanan neuvostossa. Pohdimme esimerkiksi, pitäisikö tiedotusvälineiden sopia yhdessä, miten algoritmien käytöstä kerrotaan yleisölle. Journalistin ohjeita on täydennetty lausumien avulla yleensä vasta silloin, kun jostakin uudesta mediailmiöstä on alkanut tulla kanteluita tai päätoimittajien kysymyksiä. Jos lausumien laatimisen kanssa hätiköi, ne saattavat jäädä puutteellisiksi tai vanhentua nopeasti.

Tärkeintä olisi joka tapauksessa oivaltaa, että journalismissa algoritmien tai ”robottien” tekemät valinnat ja suosittelut ovat pohjimmiltaan journalistisia valintoja.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta