Tuntematon koodari

JOURNALISTI
17.8.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Muutama vuosikymmen sitten toimituksissa ei oikein osattu mieltää valokuvaajia ja graafikoita journalisteiksi. Heitä kyllä arvostettiin, mutta pidettiin jonkinlaisina visupuolen teknisinä osaajina.

Sittemmin toimittajat ovat alkaneet ymmärtää, että myös kuvaajat ja graafikot ovat toimittajia. He tuottavat sisältöä ja tekevät journalistisia valintoja siinä kuin kirjoittajatkin. Sokea piste on siirtynyt datadeskien ylle.

Me toimittajat olemme tottuneet moittimaan Facebookin ja Googlen algoritmeja journalismin portinvartijoiksi, jotka jakavat jutuille näkyvyyttä jonkin katalan, näkymättömän suunnitelmansa mukaisesti. Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari.

 

Algoritmeja käytetään jo nyt esimerkiksi uutisautomatiikassa. ”Robottijournalismia” julkaistaan Suomessa täyttä häkää ainakin urheilutuloksista ja yritysten tulostiedoista. Seuraavaksi tulee personoitu suosittelu, jossa lukijoille tarjotaan erilaisia etusivuja heidän aiemmin lukemiensa juttujen perusteella.

 

Tämä on vasta alkua. Maailmalla kokeillaan tekoälysovelluksia, jotka seulovat isoja datamääriä ja koostavat niistä taustamateriaalia toimittajille. Maaliskuisen Wired-lehden mukaan uutistoimisto Reuters testaa Lynx Insight -nimistä sovellusta, joka analysoi dataa, ehdottaa sen perusteella juttuideoita ja kirjoittaa joitakin avainlauseita. Tavoitteena ei ole korvata toimittajia vaan auttaa heitä.

Minulle tällainen data-apulainen sopisi hyvin. Olisin aina halunnut palkata toimituksiini sen Lisbeth Salanderin, joka kaivaa netistä mitä tahansa tietoa Stig Larssonin Millennium-jännityskirjoissa. Toimituksissa algoritmeja eivät tuota lisbethsalanderit vaan nimettömät koodarit ja vähän paremmin tunnetut digipuolen pomot. He tekevät jatkuvasti journalistisia päätöksiä. Vaikka kyseessä olisivat pelkät pelitulokset, jonkun täytyy valita, mitä niistä julkaistaan. Personoituun suositteluun ja data-analyysiin liittyvät päätökset ovat huomattavasti monimutkaisempia ja niihin liittyy vaikeampia journalismieettisiä kysymyksiä.

Toimituksellisen päätösvallan luovuttaminen koodarille ei ole Journalistin ohjeiden vastaista, kunhan se tehdään toimituksen ohjeistamana ja valvonnassa. Näin ei välttämättä tapahdu, jos ei oivalleta, että algoritmien käyttöön liittyvät valinnat eivät ole pohjimmiltaan teknisiä vaan journalistisia.

 

Mietimme näitä asioita myös Julkisen sanan neuvostossa. Pohdimme esimerkiksi, pitäisikö tiedotusvälineiden sopia yhdessä, miten algoritmien käytöstä kerrotaan yleisölle. Journalistin ohjeita on täydennetty lausumien avulla yleensä vasta silloin, kun jostakin uudesta mediailmiöstä on alkanut tulla kanteluita tai päätoimittajien kysymyksiä. Jos lausumien laatimisen kanssa hätiköi, ne saattavat jäädä puutteellisiksi tai vanhentua nopeasti.

Tärkeintä olisi joka tapauksessa oivaltaa, että journalismissa algoritmien tai ”robottien” tekemät valinnat ja suosittelut ovat pohjimmiltaan journalistisia valintoja.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta