Tuntematon koodari

JOURNALISTI
17.8.2018

Elina Grundström

Twitter: @elinagrundstrom

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja

Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari, kirjoittaa Elina Grundström.

Muutama vuosikymmen sitten toimituksissa ei oikein osattu mieltää valokuvaajia ja graafikoita journalisteiksi. Heitä kyllä arvostettiin, mutta pidettiin jonkinlaisina visupuolen teknisinä osaajina.

Sittemmin toimittajat ovat alkaneet ymmärtää, että myös kuvaajat ja graafikot ovat toimittajia. He tuottavat sisältöä ja tekevät journalistisia valintoja siinä kuin kirjoittajatkin. Sokea piste on siirtynyt datadeskien ylle.

Me toimittajat olemme tottuneet moittimaan Facebookin ja Googlen algoritmeja journalismin portinvartijoiksi, jotka jakavat jutuille näkyvyyttä jonkin katalan, näkymättömän suunnitelmansa mukaisesti. Moni ei edes tiedä, että suomalaiset mediat käyttävät itsekin algoritmeja ja tekevät niiden avulla journalistisia ratkaisuja. Usein ratkaisuja tekee tuntematon koodari.

 

Algoritmeja käytetään jo nyt esimerkiksi uutisautomatiikassa. ”Robottijournalismia” julkaistaan Suomessa täyttä häkää ainakin urheilutuloksista ja yritysten tulostiedoista. Seuraavaksi tulee personoitu suosittelu, jossa lukijoille tarjotaan erilaisia etusivuja heidän aiemmin lukemiensa juttujen perusteella.

 

Tämä on vasta alkua. Maailmalla kokeillaan tekoälysovelluksia, jotka seulovat isoja datamääriä ja koostavat niistä taustamateriaalia toimittajille. Maaliskuisen Wired-lehden mukaan uutistoimisto Reuters testaa Lynx Insight -nimistä sovellusta, joka analysoi dataa, ehdottaa sen perusteella juttuideoita ja kirjoittaa joitakin avainlauseita. Tavoitteena ei ole korvata toimittajia vaan auttaa heitä.

Minulle tällainen data-apulainen sopisi hyvin. Olisin aina halunnut palkata toimituksiini sen Lisbeth Salanderin, joka kaivaa netistä mitä tahansa tietoa Stig Larssonin Millennium-jännityskirjoissa. Toimituksissa algoritmeja eivät tuota lisbethsalanderit vaan nimettömät koodarit ja vähän paremmin tunnetut digipuolen pomot. He tekevät jatkuvasti journalistisia päätöksiä. Vaikka kyseessä olisivat pelkät pelitulokset, jonkun täytyy valita, mitä niistä julkaistaan. Personoituun suositteluun ja data-analyysiin liittyvät päätökset ovat huomattavasti monimutkaisempia ja niihin liittyy vaikeampia journalismieettisiä kysymyksiä.

Toimituksellisen päätösvallan luovuttaminen koodarille ei ole Journalistin ohjeiden vastaista, kunhan se tehdään toimituksen ohjeistamana ja valvonnassa. Näin ei välttämättä tapahdu, jos ei oivalleta, että algoritmien käyttöön liittyvät valinnat eivät ole pohjimmiltaan teknisiä vaan journalistisia.

 

Mietimme näitä asioita myös Julkisen sanan neuvostossa. Pohdimme esimerkiksi, pitäisikö tiedotusvälineiden sopia yhdessä, miten algoritmien käytöstä kerrotaan yleisölle. Journalistin ohjeita on täydennetty lausumien avulla yleensä vasta silloin, kun jostakin uudesta mediailmiöstä on alkanut tulla kanteluita tai päätoimittajien kysymyksiä. Jos lausumien laatimisen kanssa hätiköi, ne saattavat jäädä puutteellisiksi tai vanhentua nopeasti.

Tärkeintä olisi joka tapauksessa oivaltaa, että journalismissa algoritmien tai ”robottien” tekemät valinnat ja suosittelut ovat pohjimmiltaan journalistisia valintoja.



6 2019
Arkisto
Ylessä työskentelevät Seurin veljekset löysivät toisensa aikuisuuden kynnyksellä. Ville (oik.) vei Ollin alaikäisenä Helsingin baareihin.” kuva: Jaakko Martikainen

Miltä tuntuu, kun haastateltavat kuvittelevat jatkuvasti puhuvansa veljelle?

Tai kun joutuu kilpailemaan perheenjäsenen kanssa saman alan työpaikoista? Toimittajina työskentelevät sisarusparit avasivat perhe- ja työsuhteitaan.

Jos työnantaja ei ole uskollinen, ei työntekijänkään tarvitse olla

”Työntekijän ei ole järkevää sitoutua tai joustaa enempää kuin työpaikka on valmis sitoutumaan ja joustamaan”, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Ylelle vinoilu loppuu sinun vahtivuorollasi, Johanna Lahti?

Johanna Lahti aloittaa marraskuussa Ilta-Sanomien uutena vastaavana päätoimittajana. ”Kiroiluni on asettunut sellaiselle tasolle, että minut voi päästää huoletta myös kalustettuihin huoneisiin.”

Lukijat maksavat luottamuksesta, epäpuhtaasta journalismista ja fermentointikursseista

Journalismia on aina rahoitettu muullakin kuin hardcore-uutisilla. Journalistien on vain vaikea myöntää sitä, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Näin syntyvät media-alan työehtosopimukset

Paljonko saat palkkaa, kuinka pitkä lomasi on ja joudutko tekemään kiky-tunteja? Muun muassa nämä kysymykset ratkaistaan syksyn ja talven tes-neuvotteluissa. Näin neuvotteluvalmistelut etenevät.

Maryan Abdulkarim on muun muassa kolumnisti, käsikirjoittaja, kirjailija ja taiteilija. ”Tätä urapolkua en osannut suunnitella, vaan asiat ovat seuranneet toisiaan. Kun joku pyytää mukaan johonkin, mietin aina, olenko riittävän hyvä tähän. Mutta kun epäilyistään huolimatta lähtee mukaan, huomaa, että okei – minusta on myös tähän.”

Miksi vähemmistön asiat näyttäytyvät enemmistön kiusana, kysyy Maryan Abdulkarim

”Sysäys ajatusteni sanallistamiseen oli Helsingin Sanomien juttu, jossa lukija kysyi, miksi suihku ja vessanpönttö sijoitetaan kylpyhuoneessa vierekkäin niin, että sukat kastuvat, ja arkkitehti vastasi, että esteettömyysmääräysten takia.”

Pari klikkausta voittaa pään raapimisen

”Arvailu ja kritiikitön googlailu ovat journalismissa edelleen turhan yleisiä menetelmiä varsinkin kiireessä. Ilahduttavan moni toimittaja on kuitenkin vähitellen löytänyt luotettavat verkkopalvelut”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Emojier som journalistik

”Uppdateringen är mångas första kontakt med den journalistik som följer och att fånga läsarens uppmärksamhet är i det här fallet att färga den”, skriver Dan Lolax.

Huolellinen töistä sopiminen helpottaa asiakkaan ja freelancerin elämää

Vaikka ulkoistettaessa työstä halutaan eroon, työn suunnittelu ei saisi päättyä ostajan päässä siihen, kun päätös ulkoistamisesta tehdään, kirjoittaa Hanna Kokkonen.

Raskaus ei ole syy olla jatkamatta määräaikaisuutta

”Raskauden tai äitiyden takia voi tulla helposti syrjityksi huomaamattaan. Aina työnantajakaan ei ymmärrä tekevänsä väärin”, kirjoittaa Journalistiliiton lakimies Rami Lindström.

Tommy Pohjola on kokenut penkoja

Tommy Pohjola aloittaa Journalistin määräaikaisena toimittajana 2. syyskuuta.

Alaston paparazzi nappasi uutiskuvan

”Vielä vettä tippuen kaivoin kameran laukusta, vaihdoin zoomin ja otin matalan tähtäysasennon kylmälle ikkunalaudalle”, kirjoittaa Jukka Järvelä.

Intohimoinen tekniikkatoimittaja

Kuolleita: Toimittaja Tero Lehto 25. 5. 1978 Espoo – 3. 7. 2019 Helsinki

Kotiseutu- ja paikallislehtimies

Kuolleita: paikallislehtimies Kurt Ratia 28. 9. 1943 Lahti – 11. 3. 2019 Hyvinkää

Intohimona radio

Kuolleita: toimittaja Heikki Peltonen 27. 6. 1947 Uusikaupunki – 3. 7. 2019 Merikarvia

Toimittajasta jäi muisto itärajalle

Kuolleita: toimittaja Urho Kinnunen 28. 6. 1930 Ilomantsi – 18. 6. 2019 Ilomantsi

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta