Somekansa sokissa

JOURNALISTI
17.8.2018

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Journalistisissa teksteissä on tihenevään tahtiin vilahdellut sana somekansa. Aamulehti (14.5.) kertoo itäisen Euroopan somekansan kohisseen Adidaksen uusista vaatteista. Ilta-Sanomien (5.4.) mukaan somekansa oli sokissa Amanda Aholan televisioesiintymisen takia. Iltalehti (1.7.) uutisoi, että somekansa suivaantui VilleGalleen, joka julkaisi Instagram-videon tuntemattomasta miehestä.

Some otettiin yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2012. Se määritellään sanakirjassa yhä tyyliltään arkiseksi. Some-alkuisista sanoista sanakirjassa on someriippuvuus, mutta ei esimerkiksi sellaisia sanoja kuin somekohu tai someraivo.

Somekansaakaan sanakirja ei vielä tunne. Sanan suosio näyttää kuitenkin nousevan kohisten. Somekansasta onkin verkkoteksteissä moneksi: se raivostuu, suree, vähät välittää, ylistää, rakastuu, on sekaisin, kuohuu.

Somekansa selvästi kelpaa osalle journalisteista sekä uutisen lähteeksi että aiheeksi. Välillä sanan käytössä on havaittavissa yleistävää ja liioittelevaa mutkat suoriksi -ajattelua. Monenko ihmisen pitää olla somessa sokissa, jotta voidaan rehellisesti väittää, että somekansa oli sokissa? Tai kuka suivaantui, kun somekansa suivaantui? Todennäköisesti somessa on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät olleet sokissa eivätkä suivaantuneet. Ja mistä somesta nyt oikein puhutaan?

Kun pohditaan sanan somekansa merkityksiä, joudutaan pureutumaan myös sanan kansa merkityksiin. Niitä on sanakirjassa esitelty monia, muun muassa ’epälukuinen, suuri ihmisjoukko’.

Yksi sokissa olija ei varmaankaan riitä vielä kansaksi, ehkä ei kaksikaan. Mutta olisiko kolmesta jo kansaksi, ainakin somen sokkikansaksi?



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta