Somekansa sokissa

JOURNALISTI
17.8.2018

Vesa Heikkinen

Twitter: @tosentti

Kirjoittaja on suomen kielen dosentti ja tietokirjailija.

Sanakirja ei vielä tunne somekansaa, mutta sen suosio näyttää nousevan kohisten, kirjoittaa Vesa Heikkinen Kieli-kolumnissaan.

Journalistisissa teksteissä on tihenevään tahtiin vilahdellut sana somekansa. Aamulehti (14.5.) kertoo itäisen Euroopan somekansan kohisseen Adidaksen uusista vaatteista. Ilta-Sanomien (5.4.) mukaan somekansa oli sokissa Amanda Aholan televisioesiintymisen takia. Iltalehti (1.7.) uutisoi, että somekansa suivaantui VilleGalleen, joka julkaisi Instagram-videon tuntemattomasta miehestä.

Some otettiin yleiskieltä kuvaavaan Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2012. Se määritellään sanakirjassa yhä tyyliltään arkiseksi. Some-alkuisista sanoista sanakirjassa on someriippuvuus, mutta ei esimerkiksi sellaisia sanoja kuin somekohu tai someraivo.

Somekansaakaan sanakirja ei vielä tunne. Sanan suosio näyttää kuitenkin nousevan kohisten. Somekansasta onkin verkkoteksteissä moneksi: se raivostuu, suree, vähät välittää, ylistää, rakastuu, on sekaisin, kuohuu.

Somekansa selvästi kelpaa osalle journalisteista sekä uutisen lähteeksi että aiheeksi. Välillä sanan käytössä on havaittavissa yleistävää ja liioittelevaa mutkat suoriksi -ajattelua. Monenko ihmisen pitää olla somessa sokissa, jotta voidaan rehellisesti väittää, että somekansa oli sokissa? Tai kuka suivaantui, kun somekansa suivaantui? Todennäköisesti somessa on sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät olleet sokissa eivätkä suivaantuneet. Ja mistä somesta nyt oikein puhutaan?

Kun pohditaan sanan somekansa merkityksiä, joudutaan pureutumaan myös sanan kansa merkityksiin. Niitä on sanakirjassa esitelty monia, muun muassa ’epälukuinen, suuri ihmisjoukko’.

Yksi sokissa olija ei varmaankaan riitä vielä kansaksi, ehkä ei kaksikaan. Mutta olisiko kolmesta jo kansaksi, ainakin somen sokkikansaksi?



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta