Oikein ajoitetut sanat

JOURNALISTI
17.8.2018

Manu Marttinen

Kirjoittaja työskenteli Taloussanomissa 2000–2005.

Manu Marttinen ja joukko muita Taloussanomien määräaikaisia oli puimassa yt-neuvottelujen tilannetta, kun huoneeseen paukkasi vakitoimittaja kyselemään luottamusmieheltä omaa työasiaansa.

Tunnelma Sanomatalon neuvotteluhuoneessa marraskuisena iltapäivänä oli lähes itkuinen. Yt-neuvottelut olivat taas kerran alkaneet ja Taloussanomien pätkätyöntekijät olivat kokoontuneet puimaan tilannetta.

Pääluottamusmies kertasi vaihtoehdot, joita oli vähän. Hän kertoi meille prosessin kulun ja vältteli turhaa löpertelyä kaiken kääntymisestä parhain päin, mutta kohtasi vaihtelevasti oirehtivan porukan silti lempeän ymmärtäväisesti.

Toimituksen puolella työnteko jatkui lähes normaalisti. Neukkarin ohi meni kiireisiä kollegoita, joita katselin itsekin vähän katkerana. Miksi juuri minä olen täällä murehtimassa enkä tuolla tekemässä töitä? Saanko enää koskaan töitä, jos nyt tulee lähtö?

Myös positiivinen uho nousi välillä pintaan – ihan sama, miten tässä käy.

Samassa yksi vakituisista toimittajista astui huoneeseen. Hänellä oli kiirellistä asiaa pääluottamusmiehelle, joka yritti selkein elein viestittää, että nyt ei todellakaan ole sopiva hetki kysellä työjutuista.

”Ai mikäs palaveri teillä olikaan? Vai että määräaikaisia. No, sori sori”, toimittaja pyöritteli ovensuussa ja poistui paikalta. Hänen selkäänsä suunnatut henkiset tikarit olisivat rei’ittäneet paksummankin palttoon.

Palaverihuoneeseen laskeutui entistä synkempi hiljaisuus, kunnes sama toimittaja palasi neukkarin ovelle ja huikkasi pohjalaista saarnamiestä matkien.

”Älkääpäs nyt murehtiko. Korkeemmas käres me kaik ollaan määraikasia.”

Koko huone repesi hysteeriseen nauruun, ja palaverista poistui joukko tulevaisuuteensa uskovia määräaikaisia.



4 2019
Arkisto

Rahahautomo

Valokuvausjärjestö Finnfoto kylpee rahassa, jota se ei ole saanut jaettua kuvaajille.

"Politiikan toimittajat puhuvat liian vähän politiikan sisällöistä"

Vuoden journalistin Vappu Kaarenojan mielestä osa politiikan journalismista tuo mieleen urheilusivut.

Jos sössii lehdistönvapauden, voi heittää hyvästit demokratialle

Kansalaisen kannalta on yhdentekevää, lopettaako journalisti työskentelyn ennakkosensuurin vai netissä käydyn vihakampanjan seurauksena, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Maailma muuttuu vihamielisemmäksi toimittajia kohtaan

Suomi nousi tänä vuonna sananvapaustilaston kakkoseksi, mutta entistä harvemmassa massa tilanne on hyvä tai tyydyttävä. Kymmenen viime vuoden aikana työnsä vuoksi on kuollut yli 700 journalistia.

Freelanceriksi jääminen on heittäytymistä epävarmuuteen, jossa nirsous johtaa konkurssiin

Ennen halusin tehdä ensisijassa yhteiskunnallisesti merkittävää ja lukijaa koskettavaa journalismia. Sittemmin on valjennut yrittäjän arjen totuus, kirjoittaa Lauri Rotko.

Antaisit itse paremmat erätaukohaastattelut, Susanna Luikku

Avun toimittaja Susanna Luikku tähtäsi jääkiekkoilijaksi, mutta päätyi urheilutoimittajaksi. Hän suhtautuu kriittisesti otteluiden erätaukohaastatteluihin.

Haaga-Helian journalismiopiskelijat tarkistivat kansainvälisessä projektissa kuusi EU-väitettä. ”Työssä huomasi, miten paljon asiaa muutamaan lauseeseen saattaa sisältyä”, sanoo Emmi Syrjäniemi (oik.), joka oli mukana tarkistamassa Ville Niinistön (vihr.) twiittiä. Vierellä tarkistustyötä ohjannut lehtori Kaarina Järventaus.

Journalismin opiskelijat tarkistivat EU-väitteitä: enemmistö ”sinne päin”

EU-vaaleihin liittyvä projekti muistuttaa toimittajia tarkistamaan siteerausten faktat ja miettimään otsikoista syntyviä vaikutelmia.

Kom till Afrika, här finns plats!

När det gäller den finska marknaden för Afrikanyheter behöver jag sällan konkurrera med någon, skriver Journalistens nya kolumnist Liselott Lindström, Afrikastringer för Yle.

Ei mitään muttia – vai sittenkin pari?

Verbittömiä lauseita, mutta-sanalla alkavia virkkeitä, ja-sanan pois jättäviä listauksia. Kaikkia näkyy journalistisissa teksteissä jatkuvasti. Mutta saako näin tehdä, pohtii Ville Eloranta.

Pk-media, invandringskritik och andra ord

Vad finns inbyggt i begrepp som politisk korrekt (pk), islamisering, patriot eller i en valseger som liknas vid en tsunami, frågar Jeanette Björkqvist.

Hyvä juttu, ei kauppoja

Tuomo Pirttimaan juttukeikka Norjan vuonolle sujui kuin unelma, kunnes tuli aika kartoittaa aiheen virallista puolta.

Toimittaja aikoo erota päätoimittajan vaaliehdokkuuden takia

Sanomalehti Pohjalaisen päätoimittajan ehdokkuus eduskuntavaaleissa hiertää toimituksen ja johdon välejä.

Nuoret haluavat reunoilta kovettunutta juustosämpylää siinä missä muutkin

Nuorten hupenevaa kiinnostusta ammattiyhdistysliikkeeseen selitetään usein joko sen imago-ongelmalla tai nuorten ideologisilla valinnoilla. Syy on kuitenkin muualla, kirjoittaa liiton opiskelijalähettiläs Martta Kallionpää.

Tervetuloa takaisin

Journalistiliitossa kokeillaan, millaisia tuloksia eronneiden jäsenten takaisin houkutteleminen tuottaa, liiton tiedottaja Manu Haapalainen kirjoittaa.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta