Naisten osa mediassa – ikuinen kolmannes?

JOURNALISTI
17.8.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat lupasi maaliskuussa lisätä naisten määrää sivuillaan. Naisten osuus lehdessä esiintyvistä ihmisistä oli tuolloin noin kolmannes. Samankaltainen lupaus oli annettu vuonna 2014, jolloin lehden haastattelemista asiantuntijoista oli naisia noin kolmannes.

Yhdysvalloissakin on tutkittu naisten määrää lehdissä. Tulos: naisia on sivuilla noin kolmannes. Osuus on pysynyt samana 1980-luvulta asti. Myös EU vertaili jäsenmaiden mediassa esiintyvien naisten määrää. Maasta riippumatta määrä oli noin kolmannes. Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden laitoksen opiskelijat selvittivät alkukesästä sukupuolten läsnäoloa 1800-luvun suomenkielisissä sanomalehdissä. Ryhmä laski sanomalehtiteksteistä, kuinka usein jutuissa mainittiin mies ja kuinka usein nainen. 150 vuotta sitten naisten osuus lehdissä oli – kyllä, noin kolmannes.

Miten on mahdollista, että emme ole 150 vuodessa pystyneet parempaan? Naisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut merkittävästi. Toimittajista valtaosa on naisia. Naispomojenkin määrä kasvaa – johtaisiko se tilanteeseen, jossa sivuille saadaan enemmän naisia? Valitettavasti ei, vastaa väitöskirjatutkija Reetta Hänninen. Journalismitutkimuksesta käy ilmi, että pomon vaihtaminen miehestä naiseksi ei muuta tilannetta oikeastaan mitenkään.

Juttujen miesvaltaisuutta selitetään usein sillä, että päättävissä asemissa on miehiä. Tutkimuksista kuitenkin tiedämme, että media ei vain heijasta epätasa-arvoa vaan myös ylläpitää ja pahentaa sitä. Epätasa-arvo mediassa säteilee koko yhteiskuntaan. Miespoliitikkojen suurempi näkyvyys voi vaikuttaa siihen, ketä vaaleissa äänestetään. Miestaiteilijoiden suurempi näkyvyys siihen, kenen teoksia ostetaan ja katsotaan. Miestutkijoiden suurempi näkyvyys siihen, miten apurahoja jaetaan. Miesvaltaisten alojen suurempi näkyvyys siihen, kenen työtä pidetään tärkeänä ja keneen leikkaukset kohdistetaan. Media ei ole vain raportoija vaan muokkaa yhteiskuntaa aktiivisesti, halusivat toimittajat sitä tai eivät.

Hesarin kampanja ei ole tuottanut tulosta, mutta lehteä on syytä kiittää peiliin katsomisesta. Muiden tiedotusvälineiden sietäisi tehdä samoin. Tarvitaan konkreettisia toimia ja tarkka suunnitelma tasa-arvon parantamiseksi. 150 vuoden kokemuksella voidaan todeta, että tilanne ei muutu toivomalla.

Journalisti uudistuu, kerro toiveesi

Journalistin on aika uudistua.

Lehden ja nettisivujen uudistus pyrähtää käyntiin syksyllä, ja uusi, ehompi lehti saapuu lukijoille ensi vuonna. Siihen asti lehti ilmestyy normaalisti vanhana tuttuna versiona, josta lukijakyselyjen perusteella moni myös nauttii.

Millaisia aiheita toivoisit uudistuneen lehden käsittelevän? Mitä haluat ehdottomasti säilyttää vanhasta lehdestä, minkä sietää hautautua historiaan? Millainen on unelmiesi palsta, kuka Suomen upein kolumnisti? Kenen kuvia ja kuvituksia ilman et voi elää? Mikä saisi sinut etsiytymään lehden nettisivuille, mikä pitäisi visusti pois sieltä? Millaista Journalistia seuraisit mieluiten sosiaalisessa mediassa?

Kerro mielipiteesi ja toiveesi sähköpostitse osoitteeseen journalisti@journalistiliitto.fi.

Toimitus kiittää nöyrästi ja toivottaa iloa ja valoa syksyyn.



10 2019
Arkisto

Ymmärrys ei lisäänny tiedonmuruja tuuttaamalla tai kollegaa nälvimällä

Kuluneiden parin viikon aikana me journalistit olemme onnistuneet julkaisemaan paljon tietoa, mutta ymmärryksen lisääminen on jäänyt jalkoihin, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson pääkirjoituksessaan.

Autoilua puolustavia ja maahanmuuttoa vastustavia toimittajia on liian vähän, Karri Kannala

Helsingin Uutisten päätoimittajalla on voimakkaita mielipiteitä, mutta usein hän jättää ne kertomatta.

MTV:n työehtosopimuksesta ovat neuvotelleet Ulla Rannikko (MTV, vasemmalla edessä), Jaakko Sainio (Palta) ja Heidi Aho (Palta), Tuomas Aalto (Journalistiliitto), Petri Savolainen (Journalistiliitto), Petteri Savolainen (MTV:n luottamusmies) ja Kari Pyrhönen (Media- ja ohjelmatyöntekijät).

Media-alan tes-neuvottelut etenevät hitaasti

Av-kääntäjien sopimusta jatkettiin vuodella.

Jospa lukija ei olekaan ensisijaisesti kuluttaja?

Viime vuosituhannella journalistit suhtautuivat yleisöön kuin opettamista vailla oleviin hallintoalamaisiin. Nyt hallintoalamaisesta on tullut kuluttaja, kirjoittavat Annukka Oksanen ja Elina Yrjölä.

Jouluradio on brändi ja mielentila

Kauppakeskus Redistä käsin toimivasta Jouluradiosta on kasvanut monikanavainen radiobrändi. Joululauluja kuunnellaan ympäri vuoden, kertoo toimituspäällikkö Riitta Kalliorinne.

Leena Hirvonen haluaa Nokian Uutisten lukijoiden aamukahvipöytään

Uusi päätoimittaja uskoo, että mikropaikallisen journalismin merkitys on entistä suurempi, kun kaikkea mahdollista on saatavilla.

Kuka johtaa työmarkkinateatteria?

”Työnantajat ajavat siis samaan aikaan vientivetoista mallia ja puhuvat paikallisen sopimisen puolesta. Kumpikaan ei kuitenkaan tosiasiassa tunnu maistuvan”, kirjoittaa Rami Lindström kolumnissaan.

Hej arbetsgivare! Frilansaren är den lojalaste arbetstagaren du kan få

Det känns ofta som om inte heller arbetsgivarna förstår att en frilans egentligen är billigare än en fast anställd då alla osynliga kostnader beaktas, skriver Liselott Lindström.

Haloo! Oletko pahassa paikassa?

Janne Flinkkilä ehti vain aloittaa puhelun, kun hän tajusi jo tehneensä ison mokan.

Toimittaja oli jämäkkä mentori

Kuolleita: Toimittaja Helena Vehkaoja-Mäkelä 3. 5. 1940 Ylistaro – 28. 10. 2019 Helsinki

Tiukka haastattelija

Toimittaja Leif Henry Salmén 19. 1. 1952 Helsinki – 19. 11. 2019 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta