Naisten osa mediassa – ikuinen kolmannes?

JOURNALISTI
17.8.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat lupasi maaliskuussa lisätä naisten määrää sivuillaan. Naisten osuus lehdessä esiintyvistä ihmisistä oli tuolloin noin kolmannes. Samankaltainen lupaus oli annettu vuonna 2014, jolloin lehden haastattelemista asiantuntijoista oli naisia noin kolmannes.

Yhdysvalloissakin on tutkittu naisten määrää lehdissä. Tulos: naisia on sivuilla noin kolmannes. Osuus on pysynyt samana 1980-luvulta asti. Myös EU vertaili jäsenmaiden mediassa esiintyvien naisten määrää. Maasta riippumatta määrä oli noin kolmannes. Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden laitoksen opiskelijat selvittivät alkukesästä sukupuolten läsnäoloa 1800-luvun suomenkielisissä sanomalehdissä. Ryhmä laski sanomalehtiteksteistä, kuinka usein jutuissa mainittiin mies ja kuinka usein nainen. 150 vuotta sitten naisten osuus lehdissä oli – kyllä, noin kolmannes.

Miten on mahdollista, että emme ole 150 vuodessa pystyneet parempaan? Naisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut merkittävästi. Toimittajista valtaosa on naisia. Naispomojenkin määrä kasvaa – johtaisiko se tilanteeseen, jossa sivuille saadaan enemmän naisia? Valitettavasti ei, vastaa väitöskirjatutkija Reetta Hänninen. Journalismitutkimuksesta käy ilmi, että pomon vaihtaminen miehestä naiseksi ei muuta tilannetta oikeastaan mitenkään.

Juttujen miesvaltaisuutta selitetään usein sillä, että päättävissä asemissa on miehiä. Tutkimuksista kuitenkin tiedämme, että media ei vain heijasta epätasa-arvoa vaan myös ylläpitää ja pahentaa sitä. Epätasa-arvo mediassa säteilee koko yhteiskuntaan. Miespoliitikkojen suurempi näkyvyys voi vaikuttaa siihen, ketä vaaleissa äänestetään. Miestaiteilijoiden suurempi näkyvyys siihen, kenen teoksia ostetaan ja katsotaan. Miestutkijoiden suurempi näkyvyys siihen, miten apurahoja jaetaan. Miesvaltaisten alojen suurempi näkyvyys siihen, kenen työtä pidetään tärkeänä ja keneen leikkaukset kohdistetaan. Media ei ole vain raportoija vaan muokkaa yhteiskuntaa aktiivisesti, halusivat toimittajat sitä tai eivät.

Hesarin kampanja ei ole tuottanut tulosta, mutta lehteä on syytä kiittää peiliin katsomisesta. Muiden tiedotusvälineiden sietäisi tehdä samoin. Tarvitaan konkreettisia toimia ja tarkka suunnitelma tasa-arvon parantamiseksi. 150 vuoden kokemuksella voidaan todeta, että tilanne ei muutu toivomalla.

Journalisti uudistuu, kerro toiveesi

Journalistin on aika uudistua.

Lehden ja nettisivujen uudistus pyrähtää käyntiin syksyllä, ja uusi, ehompi lehti saapuu lukijoille ensi vuonna. Siihen asti lehti ilmestyy normaalisti vanhana tuttuna versiona, josta lukijakyselyjen perusteella moni myös nauttii.

Millaisia aiheita toivoisit uudistuneen lehden käsittelevän? Mitä haluat ehdottomasti säilyttää vanhasta lehdestä, minkä sietää hautautua historiaan? Millainen on unelmiesi palsta, kuka Suomen upein kolumnisti? Kenen kuvia ja kuvituksia ilman et voi elää? Mikä saisi sinut etsiytymään lehden nettisivuille, mikä pitäisi visusti pois sieltä? Millaista Journalistia seuraisit mieluiten sosiaalisessa mediassa?

Kerro mielipiteesi ja toiveesi sähköpostitse osoitteeseen journalisti@journalistiliitto.fi.

Toimitus kiittää nöyrästi ja toivottaa iloa ja valoa syksyyn.



4 2021
Arkisto

Merja Ylä-Anttila pitää Yle-lain uudistusta tarpeettomana, mutta välttelee kommentoimasta sitä julkisesti

Merja Ylä-Anttila tuli Ylen toimitusjohtajaksi vuonna 2018. Hän on sen jälkeen ehtinyt uudistaa Ylen organisaation, jättää kädenjälkensä Ylen strategiaan ja tutustua hieman uusiin kollegoihinsa kahvittelemalla noin neljänsadan yleläisen kanssa.

Median ammattilaisen on tiedettävä, kenen ideologiaa edistää

Tiedotusvälineen pitää saada itse valita, mitä sanoja ja käsitteitä käyttää. On kuitenkin tiedettävä, mistä käsitteet ovat peräisin ja kenen ideologiaa ne pönkittävät, kirjoittaa päätoimittaja Maria Pettersson.

Väkivalta varjostaa ja mustasukkaisuus piinaa – miksi otsikoissa raiskaukset vain tapahtuvat, kysyy toimittaja Sara Harju

Sukupuolittuneessa ja seksuaalisessa väkivallassa tekijä usein ohitetaan käyttämällä passiivia ikään kuin väkivalta olisi hallitsematon voima, jota vastaan ei voi pyristellä.

Toimittajana saat kätevästi näkyvyyttä sometilillesi ja laukkumallistollesi, Jenni Alexandrova

Radiotoimittaja Jenni Alexandrova kirjoittaa blogissaan viineistä ja ihmettelee, miksi Alko ei ole lähettänyt hänelle lahjaviinejä.

Liian pitkälle menevä tasa-arvo on hyvä tarina, mutta harvoin totta

Tällaisessa ilmapiirissä ei ole suuri ihme, että maan suurin sanomalehti alkaa nähdä kaiken paitsi luonnontieteellisen tutkimuksen luisuvan tieteellisyydestä kohti silkkaa ”intersektionaalista ideologiaa”, kirjoittaa Janne Zareff.

Näin Journalistiliitto toimii

Satavuotiaalla Journalistiliitolla on toimisto Helsingin Hakaniemessä, mutta jäseniä ympäri maan. Mitä tekevät liiton toimitusosastot, paikallisyhdistykset, valtuusto, hallitus ja toimisto?

Kuusi vuotta sitten freelancerit petettiin. Nyt lainsäätäjät voivat turvata luovan työn tekijöiden elannon.

Luovan työn tekijöiden kohtuulliset korvaukset voitaisiin varmistaa, kun EU-pykäliä tuodaan kotimaiseen tekijänoikeuslainsäädäntöön, kirjoittaa Sanna Nikula.

Uudet puolueet eivät sopeutuneet kirjoitusohjeeseen

”Moni uusi puolueennimi oli rakenteeltaan erilainen kuin vanhat, joten niiden erisnimisyyden häivyttäminen alkukirjaintempulla tuntui oudolta robotiikalta”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Den ensidiga bevakningen av rikspolitiken

Att den åländska riksdagsledamoten är den mest frekvent intervjuade rikspolitikern i de åländska medierna är varken konstigt eller fel, det är avsaknaden av andra röster som är det, skriver Felicia Bredenberg.

Kun hätä on suurin, on kollega lähellä

Juuri kun Radio Novan uutiset olivat alkamassa, ankkuri Jussi Karhunen tunsi muljahduksen mahassaan.

Totuuden tyyni tulkki on poissa

Toimittaja Jorma Lehto 2. 3. 1947 Seinäjoki – 25. 3. 2021 Mustasaari

”Alla finlandssvenska medier är dåliga på något sätt”

Vårens näst sista Mediespråkswebbinarium kräver självironi och god humor. Den 23 april ger sig komikern Alfred Backa nämligen på den finlandssvenska journalistiken i en roast där alla får sig kring öronen.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta