Naisten osa mediassa – ikuinen kolmannes?

JOURNALISTI
17.8.2018

Maria Pettersson

maria.pettersson@journalistiliitto.fi

Twitter: @mariapetterss0n

Pääkirjoitus.

Helsingin Sanomat lupasi maaliskuussa lisätä naisten määrää sivuillaan. Naisten osuus lehdessä esiintyvistä ihmisistä oli tuolloin noin kolmannes. Samankaltainen lupaus oli annettu vuonna 2014, jolloin lehden haastattelemista asiantuntijoista oli naisia noin kolmannes.

Yhdysvalloissakin on tutkittu naisten määrää lehdissä. Tulos: naisia on sivuilla noin kolmannes. Osuus on pysynyt samana 1980-luvulta asti. Myös EU vertaili jäsenmaiden mediassa esiintyvien naisten määrää. Maasta riippumatta määrä oli noin kolmannes. Helsingin yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden laitoksen opiskelijat selvittivät alkukesästä sukupuolten läsnäoloa 1800-luvun suomenkielisissä sanomalehdissä. Ryhmä laski sanomalehtiteksteistä, kuinka usein jutuissa mainittiin mies ja kuinka usein nainen. 150 vuotta sitten naisten osuus lehdissä oli – kyllä, noin kolmannes.

Miten on mahdollista, että emme ole 150 vuodessa pystyneet parempaan? Naisten yhteiskunnallinen asema on muuttunut merkittävästi. Toimittajista valtaosa on naisia. Naispomojenkin määrä kasvaa – johtaisiko se tilanteeseen, jossa sivuille saadaan enemmän naisia? Valitettavasti ei, vastaa väitöskirjatutkija Reetta Hänninen. Journalismitutkimuksesta käy ilmi, että pomon vaihtaminen miehestä naiseksi ei muuta tilannetta oikeastaan mitenkään.

Juttujen miesvaltaisuutta selitetään usein sillä, että päättävissä asemissa on miehiä. Tutkimuksista kuitenkin tiedämme, että media ei vain heijasta epätasa-arvoa vaan myös ylläpitää ja pahentaa sitä. Epätasa-arvo mediassa säteilee koko yhteiskuntaan. Miespoliitikkojen suurempi näkyvyys voi vaikuttaa siihen, ketä vaaleissa äänestetään. Miestaiteilijoiden suurempi näkyvyys siihen, kenen teoksia ostetaan ja katsotaan. Miestutkijoiden suurempi näkyvyys siihen, miten apurahoja jaetaan. Miesvaltaisten alojen suurempi näkyvyys siihen, kenen työtä pidetään tärkeänä ja keneen leikkaukset kohdistetaan. Media ei ole vain raportoija vaan muokkaa yhteiskuntaa aktiivisesti, halusivat toimittajat sitä tai eivät.

Hesarin kampanja ei ole tuottanut tulosta, mutta lehteä on syytä kiittää peiliin katsomisesta. Muiden tiedotusvälineiden sietäisi tehdä samoin. Tarvitaan konkreettisia toimia ja tarkka suunnitelma tasa-arvon parantamiseksi. 150 vuoden kokemuksella voidaan todeta, että tilanne ei muutu toivomalla.

Journalisti uudistuu, kerro toiveesi

Journalistin on aika uudistua.

Lehden ja nettisivujen uudistus pyrähtää käyntiin syksyllä, ja uusi, ehompi lehti saapuu lukijoille ensi vuonna. Siihen asti lehti ilmestyy normaalisti vanhana tuttuna versiona, josta lukijakyselyjen perusteella moni myös nauttii.

Millaisia aiheita toivoisit uudistuneen lehden käsittelevän? Mitä haluat ehdottomasti säilyttää vanhasta lehdestä, minkä sietää hautautua historiaan? Millainen on unelmiesi palsta, kuka Suomen upein kolumnisti? Kenen kuvia ja kuvituksia ilman et voi elää? Mikä saisi sinut etsiytymään lehden nettisivuille, mikä pitäisi visusti pois sieltä? Millaista Journalistia seuraisit mieluiten sosiaalisessa mediassa?

Kerro mielipiteesi ja toiveesi sähköpostitse osoitteeseen journalisti@journalistiliitto.fi.

Toimitus kiittää nöyrästi ja toivottaa iloa ja valoa syksyyn.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta