Kirstu kilisemään kaukomailla

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.

JOURNALISTI
17.8.2018

Pauliina Rasi, teksti
Vesa Valkonen, kuvitus

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

1. Tee riskianalyysi

Toimittaja on täydellinen ammatti levottomille sieluille, sillä sen voi ottaa mukaan minne vain. Pelkkä vapauteen heittäytyminen ei kuitenkaan takaa ulkomaantoimittajan uraa. Brysselissä työskentelevä freelancetoimittaja Mika Horelli neuvoo ulkomaille mielivää tekemään ensimmäiseksi riskianalyysin.

”Laske paikalliset elinkustannukset ja mieti, kuinka monta juttua pystyt realistisesti myymään kuukaudessa.”

Horelli tietää 17 vuoden kokemuksella, mistä puhuu. Hän on työskennellyt neljä vuotta freelancerina Kööpenhaminassa, 12 New Yorkissa ja nyt reilun vuoden Brysselissä.

Riskianalyysissä tulee ottaa huomioon myös se, kuinka paljon asuinmaan uutiset kiinnostavat suomalaista yleisöä.

”Kun lähdin Tanskaan, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun, ja suomalaisia kiinnosti loputtomasti se, miten Tanska oli hoitanut EU-suhteensa. Yhdysvalloissa Bushin hallinto virkarikossyytteineen oli runsaudensarvi”, hän kertoo.

Aina toimittaja ei kuitenkaan voi valita asuinmaataan analyyttisesti laskelmoiden.

Helena Liikanen-Renger päätyi Etelä-Ranskan Antibesiin ranskalaisen miehensä työn perässä ja perusti sinne toimittajabisneksen. Hänen mukaansa metropolien ulkopuolella elävän kannattaa suhtautua avoimesti kaikkiin aiheisiin ja laskea runsaasti verkkoja vesille. Itse hän on tehnyt uutisia Maikkarille, lehtijuttuja aikakauslehtiin, kolumnia Helsingin Sanomiin, omaa podcastia sekä kirjoittanut blogia ja kirjoja. Uutisjuttunsa hän on kuvannut ja podcastinsa leikannut itse.

 

2. Käytä hyväksi kuherruskuukausi

Ulkomaantoimittaja erikoistuu maahan tai alueeseen, ei välttämättä tiettyyn aihepiiriin. Mika Horelli kertoo, että hänen erikoistumisalueensa on Belgian ja Brysselin lisäksi koko Länsi-Eurooppa, ja hän matkustaa usein Isoon-Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan.

Juuri tämä erikoistuntemus on ulkomaanfreelancerin markkinarako.

Päivi Seppälä STT:ltä kertoo ostavansa mieluiten ihmisläheisiä lukujuttuja, joissa on vahva läsnäolon tuntu. STT:ssä 20 vuotta työskennellyt Seppälä koordinoi ulkomaanavustajien työtä: ottaa vastaan juttutarjoukset, tekee ostopäätökset ja sparraa toimittajia matkan varrella.

Keskity siis jutuissasi siihen, mihin Suomen-kollegat eivät pysty. Se vaatii syvällistä paikallistuntemusta, hyvää kielitaitoa ja yleissivistystä, paikallisten viestinten seuraamista ja vahvoja verkostoja, joiden avulla löytyvät kiinnostavimmat tavikset ja puhehaluisimmat byrokraatit.

Kun tavat ja käytännöt tulevat kuukausien ja vuosien mittaan tutuksi, työnteko helpottuu ja nopeutuu.

”Enää ei tarvitse tehdä kotiläksyjä uudestaan ja uudestaan”, Horelli toteaa.

Kannattaa silti hypätä hommiin mahdollisimman rivakasti. Alussa osaa myös katsoa asioita ulkopuolisin, suomalaisin silmin, mikä tuo pintaan usein herkullisia näkökulmia.

 

3. Pidä suomi notkeana

On tärkeää pitää koko ajan mielessä, mikä suomalaista yleisöä kiinnostaa.

”Esimerkiksi #metoo on pinnalla, ja olemme ostaneet siihen liittyviä juttuja”, Päivi Seppälä kertoo.

Ulkomaanfreelancer onkin kuin kaksoisagentti: ei riitä, että tuntee asemapaikkansa poliittiset ja yhteiskunnalliset kiemurat, on lisäksi hallittava suomalaisen yleisön kiinnostuksen kohteet.

Lisäksi suomen kielestä kannattaa pitää huolta, Seppälä muistuttaa. Jos asuu ulkomailla pitkään eikä käytä äidinkieltään jokapäiväisessä elämässä, kieli kangistuu, eikä tilaaja halua tuhlata käsittelijän tunteja kielivirheiden korjailuun.

 

4. Opiskele harvinainen kieli

Ymmärtääkseen hyvin asuinmaansa yhteiskuntaa on pystyttävä seuraamaan paikallista mediaa. Horelli vinkkaa, ettei se kuitenkaan aina vaadi paikallisen kielen täydellistä hallintaa, sillä Google Translaten tapaiset käännösrobotit auttavat avaamaan ranskan- ja flaaminkielisiä viestimiä myös englanniksi.

”Mutta sitä virhettä ei pidä tehdä, että kääntää suomeksi. Käännösten laatu on huono.”

Suomalaisille harvinaisen kielen hallinta voi silti olla hyvä keino erottua edukseen kilpailussa, Horelli neuvoo. Jos pääsee kielitaitonsa avulla puhumaan eri asiantuntijoille kuin muut toimittajat, pystyy tarjoamaan ainutlaatuisia näkökulmia. Horelli opetteli Kööpenhaminan-vuosinaan sujuvan tanskan, ja nyt hän opiskelee sekä ranskaa että flaamia.

 

5. Solmi vahva suhde taulukkolaskentaan

Kun työskentelee itsenäisesti, on oltava kurinalainen, Horellin sanoin ”oman itsensä bossi”. Itse Horelli kehitti New Yorkin -vuosinaan Excel-taulukkolaskentaohjelmaan systeemin, johon hän kirjaa tarjoamansa ideat, työn alla olevat jutut sekä budjetin.

Liikanen-Renger myöntää, että töitä saa paiskia vauhdilla, jos tahtoo kunnon kuukausitulot. Hänelle freelancerius on kuitenkin myös työn sovittamista elämäntilanteeseen: kun lapset ovat pieniä ja ranskalaiset koulut vielä kiinni keskiviikkoisin, yrittäjäelämä antaa mahdollisuuden tehdä nelipäiväistä viikkoa.

Uudet haasteet ovat kuitenkin edessä. Liikanen-Renger on allekirjoittanut kolmevuotisen sopimuksen lehdistövirkamiehen työstä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

”Freelancevuodet ovat opettaneet älyttömästi, enkä pelkää enää tarttua uusiin mahdollisuuksiin.”


Lue lisää: Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut ulkomaanfreelancer Pilvikki Kause osasi odottaa.

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.



6 2020
Arkisto

Ylen heikentäminen ei ratkaise kaupallisen median ongelmia

Kaupallista mediaa ei tueta toiveilla euroista vaan ihan oikeilla euroilla, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, päättäjille ei voi antaa työrauhaa

”Kotona pelkäävälle ihmiselle toimittajasta tulee kirjaimellisesti elintärkeä. Tappavan pandemian aikana kysymykset ovat perimmäisiä”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Suunnittelet kolumnin kirjoittamista, Tomi Einonen

MTV Uutisten vastaava päätoimittaja keskustelee alaistensa kanssa, kun haluaa saada yhteiskunnalliset näkemyksensä esille.

Verkosta tuli suomalaisten tärkein uutislähde

Sanomalehtien verkkosivut ohittivat televisiolähetykset suomalaisten ykkösuutislähteenä. Verkkouutiset luetaan aiempaa useammin älypuhelimella, kertoo kansainvälinen tutkimus.

Oletko käynyt Terveydenvoinnin laitoksella?

”Yhdysrakenteet vaikuttavat joskus leviävän paikkoihin, joissa alkaa tuntua, ettei kirjoittaja enää lainkaan tiedä sääntöjen perusteita”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Vad väljer just du bort från historien?

”Låt den där ena reportern göra en lite större grej på sin idé, trots att det inte direkt har att göra med pandemin. Historien tackar”, skriver Liselott Lindström.

Black isolla B:llä

”Keskustelu epätasa-arvosta ja rasismista on kuumentunut monissa amerikkalaistoimituksissa”, kirjoittaa Juha Rekola.

Syksyllä voi taas keskittyä työnhaun sijaan opiskeluun

Journalistiliiton suositus kesätyöntekijöiden rekrytoinnin aikataulusta on saamassa jatkoa, kirjoittaa Laura Forsén.

Uutismies ja kupletisti

Kuolleita: Toimittaja Janne Linnovaara 15. 6. 1970 Jämsänkoski – 28. 5. 2020 Helsinki

Porilainen monilla mausteilla

Kuolleita: Toimittaja Juha-Pekka Lammi 28. 8. 1953 Pori – 13. 4. 2020 Tampere

Asiantunteva toimittaja tallensi piano- ja urkumusiikkia

Kuolleita: Musiikkitoimittaja Leena Santalahti 21. 2. 1943 Heinola – 23. 5. 2020 Espoo

Energinen kirjallisuuden kääntäjä

Kuolleita: Suomentaja Tarja Roinila 27. 1. 1964 Jyväskylä – 19. 5. 2020 Helsinki

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta