Kirstu kilisemään kaukomailla

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.

JOURNALISTI
17.8.2018

Pauliina Rasi, teksti
Vesa Valkonen, kuvitus

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

1. Tee riskianalyysi

Toimittaja on täydellinen ammatti levottomille sieluille, sillä sen voi ottaa mukaan minne vain. Pelkkä vapauteen heittäytyminen ei kuitenkaan takaa ulkomaantoimittajan uraa. Brysselissä työskentelevä freelancetoimittaja Mika Horelli neuvoo ulkomaille mielivää tekemään ensimmäiseksi riskianalyysin.

”Laske paikalliset elinkustannukset ja mieti, kuinka monta juttua pystyt realistisesti myymään kuukaudessa.”

Horelli tietää 17 vuoden kokemuksella, mistä puhuu. Hän on työskennellyt neljä vuotta freelancerina Kööpenhaminassa, 12 New Yorkissa ja nyt reilun vuoden Brysselissä.

Riskianalyysissä tulee ottaa huomioon myös se, kuinka paljon asuinmaan uutiset kiinnostavat suomalaista yleisöä.

”Kun lähdin Tanskaan, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun, ja suomalaisia kiinnosti loputtomasti se, miten Tanska oli hoitanut EU-suhteensa. Yhdysvalloissa Bushin hallinto virkarikossyytteineen oli runsaudensarvi”, hän kertoo.

Aina toimittaja ei kuitenkaan voi valita asuinmaataan analyyttisesti laskelmoiden.

Helena Liikanen-Renger päätyi Etelä-Ranskan Antibesiin ranskalaisen miehensä työn perässä ja perusti sinne toimittajabisneksen. Hänen mukaansa metropolien ulkopuolella elävän kannattaa suhtautua avoimesti kaikkiin aiheisiin ja laskea runsaasti verkkoja vesille. Itse hän on tehnyt uutisia Maikkarille, lehtijuttuja aikakauslehtiin, kolumnia Helsingin Sanomiin, omaa podcastia sekä kirjoittanut blogia ja kirjoja. Uutisjuttunsa hän on kuvannut ja podcastinsa leikannut itse.

 

2. Käytä hyväksi kuherruskuukausi

Ulkomaantoimittaja erikoistuu maahan tai alueeseen, ei välttämättä tiettyyn aihepiiriin. Mika Horelli kertoo, että hänen erikoistumisalueensa on Belgian ja Brysselin lisäksi koko Länsi-Eurooppa, ja hän matkustaa usein Isoon-Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan.

Juuri tämä erikoistuntemus on ulkomaanfreelancerin markkinarako.

Päivi Seppälä STT:ltä kertoo ostavansa mieluiten ihmisläheisiä lukujuttuja, joissa on vahva läsnäolon tuntu. STT:ssä 20 vuotta työskennellyt Seppälä koordinoi ulkomaanavustajien työtä: ottaa vastaan juttutarjoukset, tekee ostopäätökset ja sparraa toimittajia matkan varrella.

Keskity siis jutuissasi siihen, mihin Suomen-kollegat eivät pysty. Se vaatii syvällistä paikallistuntemusta, hyvää kielitaitoa ja yleissivistystä, paikallisten viestinten seuraamista ja vahvoja verkostoja, joiden avulla löytyvät kiinnostavimmat tavikset ja puhehaluisimmat byrokraatit.

Kun tavat ja käytännöt tulevat kuukausien ja vuosien mittaan tutuksi, työnteko helpottuu ja nopeutuu.

”Enää ei tarvitse tehdä kotiläksyjä uudestaan ja uudestaan”, Horelli toteaa.

Kannattaa silti hypätä hommiin mahdollisimman rivakasti. Alussa osaa myös katsoa asioita ulkopuolisin, suomalaisin silmin, mikä tuo pintaan usein herkullisia näkökulmia.

 

3. Pidä suomi notkeana

On tärkeää pitää koko ajan mielessä, mikä suomalaista yleisöä kiinnostaa.

”Esimerkiksi #metoo on pinnalla, ja olemme ostaneet siihen liittyviä juttuja”, Päivi Seppälä kertoo.

Ulkomaanfreelancer onkin kuin kaksoisagentti: ei riitä, että tuntee asemapaikkansa poliittiset ja yhteiskunnalliset kiemurat, on lisäksi hallittava suomalaisen yleisön kiinnostuksen kohteet.

Lisäksi suomen kielestä kannattaa pitää huolta, Seppälä muistuttaa. Jos asuu ulkomailla pitkään eikä käytä äidinkieltään jokapäiväisessä elämässä, kieli kangistuu, eikä tilaaja halua tuhlata käsittelijän tunteja kielivirheiden korjailuun.

 

4. Opiskele harvinainen kieli

Ymmärtääkseen hyvin asuinmaansa yhteiskuntaa on pystyttävä seuraamaan paikallista mediaa. Horelli vinkkaa, ettei se kuitenkaan aina vaadi paikallisen kielen täydellistä hallintaa, sillä Google Translaten tapaiset käännösrobotit auttavat avaamaan ranskan- ja flaaminkielisiä viestimiä myös englanniksi.

”Mutta sitä virhettä ei pidä tehdä, että kääntää suomeksi. Käännösten laatu on huono.”

Suomalaisille harvinaisen kielen hallinta voi silti olla hyvä keino erottua edukseen kilpailussa, Horelli neuvoo. Jos pääsee kielitaitonsa avulla puhumaan eri asiantuntijoille kuin muut toimittajat, pystyy tarjoamaan ainutlaatuisia näkökulmia. Horelli opetteli Kööpenhaminan-vuosinaan sujuvan tanskan, ja nyt hän opiskelee sekä ranskaa että flaamia.

 

5. Solmi vahva suhde taulukkolaskentaan

Kun työskentelee itsenäisesti, on oltava kurinalainen, Horellin sanoin ”oman itsensä bossi”. Itse Horelli kehitti New Yorkin -vuosinaan Excel-taulukkolaskentaohjelmaan systeemin, johon hän kirjaa tarjoamansa ideat, työn alla olevat jutut sekä budjetin.

Liikanen-Renger myöntää, että töitä saa paiskia vauhdilla, jos tahtoo kunnon kuukausitulot. Hänelle freelancerius on kuitenkin myös työn sovittamista elämäntilanteeseen: kun lapset ovat pieniä ja ranskalaiset koulut vielä kiinni keskiviikkoisin, yrittäjäelämä antaa mahdollisuuden tehdä nelipäiväistä viikkoa.

Uudet haasteet ovat kuitenkin edessä. Liikanen-Renger on allekirjoittanut kolmevuotisen sopimuksen lehdistövirkamiehen työstä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

”Freelancevuodet ovat opettaneet älyttömästi, enkä pelkää enää tarttua uusiin mahdollisuuksiin.”


Lue lisää: Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut ulkomaanfreelancer Pilvikki Kause osasi odottaa.

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.



9 2020
Arkisto

Rikkaiden omaisuudesta pitäisi julkaista tietoja paljon avoimemmin

Median tulee pystyä perustelemaan kirkkaasti, miksi ihmisten verotietoja on tärkeää julkaista, kirjoittaa Journalistin päätoimittaja Maria Pettersson.

Sinua masentaa, että Iltalehden lukijoita kiinnostaa tosi-tv eikä EU, Erja Yläjärvi

Iltalehden vastaava päätoimittaja Erja Yläjärvi viihtyy hyvin pomona eikä muista itsekään, mistä aiheista teki toimittajana juttuja.

Onko media oppinut virheistään, kun taloustuhon siivoaminen alkaa?

”Kun talous viimeksi horjui, suomalainen media epäonnistui tehtävässään. Se johtui siitä, että tiedotusvälineissä luotettiin järkähtämättä korkeisiin herroihin, joille oli suotu virat”, kirjoittaa Susanna Kuparinen.

Biden ja Trump suomeksi pikavauhdilla

Yleisradion pikatoiminnan tiimi kääntää vaaliväittelyt ja Oscar-gaalat suomeksi muutamassa tunnissa. Esimerkiksi Trumpin ja Bidenin toinen väittely alkoi Suomen aikaa 23. lokakuuta kello 04 ja tekstitetty lähetys TV:ssä kello 12.40.

”Suomeen tarvitaan ehdottomasti pysyvä mediatukijärjestelmä muiden Pohjoismaiden tapaan”, Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho sanoo.

Koronatukea haettiin ainakin 271 tiedotusvälineelle

Suurin osa hakijoista on pieniä sanomalehtitaloja. Viestintäministeriön asettama työryhmä pohtii myös pysyvää mediatukea.

Työlainsäädäntö suojaa myös poikkeusoloissa

”Alan uusiin työsopimuksiin on keväästä alkaen ilmestynyt erilaisia covid-19-pykäliä. Kirjaukset ovat kuitenkin pääosin lain ja työehtosopimusten vastaisia ja siksi mitättömiä”, kirjoittaa juristi Mari Marttila.

Kuusi tapaa miellyttää johtolauseneurootikkoa

”Älä ole asenteellinen. Ainakaan neutraaliksi tarkoitettu uutisproosa ei tarvitse sellaisia verbejä kuin jyrähtää”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Ackrediteringsbusinessen blomstrar i Afrika

Det här betyder delvis att det är få frilansar som har råd och möjlighet att rapportera från Afrika. Samtidigt är det bra att komma ihåg att det här är verkligheten för största delen av de afrikanska journalisterna, skriver Liselott Lindström.

Voimistelunopettajasta tuli toimittaja

Toimittaja Esko Kähkönen 20. 4. 1927 Rovaniemi – 28. 9. 2020 Rovaniemi

”Imatran aluepäällikkö” ja ay-vaikuttaja on poissa

Toimittaja Heikki Luukkanen 25. 11. 1946 Ruokolahti – 27. 9. 2020 Helsinki

Yksin ei tarvitse selviytyä

Jokaisessa neuvottelussa ei voi voittaa, mutta mitään ei saa, jos ei uskalla pyytää, kirjoittaa Mediakunnan Johanna Sillanpää.

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta