Kirstu kilisemään kaukomailla

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.

JOURNALISTI
17.8.2018

Pauliina Rasi, teksti
Vesa Valkonen, kuvitus

Freelanceriksi ulkomaille, mutta miten? Kokeneet toimittajat kertovat viisi vinkkiä.

1. Tee riskianalyysi

Toimittaja on täydellinen ammatti levottomille sieluille, sillä sen voi ottaa mukaan minne vain. Pelkkä vapauteen heittäytyminen ei kuitenkaan takaa ulkomaantoimittajan uraa. Brysselissä työskentelevä freelancetoimittaja Mika Horelli neuvoo ulkomaille mielivää tekemään ensimmäiseksi riskianalyysin.

”Laske paikalliset elinkustannukset ja mieti, kuinka monta juttua pystyt realistisesti myymään kuukaudessa.”

Horelli tietää 17 vuoden kokemuksella, mistä puhuu. Hän on työskennellyt neljä vuotta freelancerina Kööpenhaminassa, 12 New Yorkissa ja nyt reilun vuoden Brysselissä.

Riskianalyysissä tulee ottaa huomioon myös se, kuinka paljon asuinmaan uutiset kiinnostavat suomalaista yleisöä.

”Kun lähdin Tanskaan, Suomi oli juuri liittynyt EU:hun, ja suomalaisia kiinnosti loputtomasti se, miten Tanska oli hoitanut EU-suhteensa. Yhdysvalloissa Bushin hallinto virkarikossyytteineen oli runsaudensarvi”, hän kertoo.

Aina toimittaja ei kuitenkaan voi valita asuinmaataan analyyttisesti laskelmoiden.

Helena Liikanen-Renger päätyi Etelä-Ranskan Antibesiin ranskalaisen miehensä työn perässä ja perusti sinne toimittajabisneksen. Hänen mukaansa metropolien ulkopuolella elävän kannattaa suhtautua avoimesti kaikkiin aiheisiin ja laskea runsaasti verkkoja vesille. Itse hän on tehnyt uutisia Maikkarille, lehtijuttuja aikakauslehtiin, kolumnia Helsingin Sanomiin, omaa podcastia sekä kirjoittanut blogia ja kirjoja. Uutisjuttunsa hän on kuvannut ja podcastinsa leikannut itse.

 

2. Käytä hyväksi kuherruskuukausi

Ulkomaantoimittaja erikoistuu maahan tai alueeseen, ei välttämättä tiettyyn aihepiiriin. Mika Horelli kertoo, että hänen erikoistumisalueensa on Belgian ja Brysselin lisäksi koko Länsi-Eurooppa, ja hän matkustaa usein Isoon-Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan.

Juuri tämä erikoistuntemus on ulkomaanfreelancerin markkinarako.

Päivi Seppälä STT:ltä kertoo ostavansa mieluiten ihmisläheisiä lukujuttuja, joissa on vahva läsnäolon tuntu. STT:ssä 20 vuotta työskennellyt Seppälä koordinoi ulkomaanavustajien työtä: ottaa vastaan juttutarjoukset, tekee ostopäätökset ja sparraa toimittajia matkan varrella.

Keskity siis jutuissasi siihen, mihin Suomen-kollegat eivät pysty. Se vaatii syvällistä paikallistuntemusta, hyvää kielitaitoa ja yleissivistystä, paikallisten viestinten seuraamista ja vahvoja verkostoja, joiden avulla löytyvät kiinnostavimmat tavikset ja puhehaluisimmat byrokraatit.

Kun tavat ja käytännöt tulevat kuukausien ja vuosien mittaan tutuksi, työnteko helpottuu ja nopeutuu.

”Enää ei tarvitse tehdä kotiläksyjä uudestaan ja uudestaan”, Horelli toteaa.

Kannattaa silti hypätä hommiin mahdollisimman rivakasti. Alussa osaa myös katsoa asioita ulkopuolisin, suomalaisin silmin, mikä tuo pintaan usein herkullisia näkökulmia.

 

3. Pidä suomi notkeana

On tärkeää pitää koko ajan mielessä, mikä suomalaista yleisöä kiinnostaa.

”Esimerkiksi #metoo on pinnalla, ja olemme ostaneet siihen liittyviä juttuja”, Päivi Seppälä kertoo.

Ulkomaanfreelancer onkin kuin kaksoisagentti: ei riitä, että tuntee asemapaikkansa poliittiset ja yhteiskunnalliset kiemurat, on lisäksi hallittava suomalaisen yleisön kiinnostuksen kohteet.

Lisäksi suomen kielestä kannattaa pitää huolta, Seppälä muistuttaa. Jos asuu ulkomailla pitkään eikä käytä äidinkieltään jokapäiväisessä elämässä, kieli kangistuu, eikä tilaaja halua tuhlata käsittelijän tunteja kielivirheiden korjailuun.

 

4. Opiskele harvinainen kieli

Ymmärtääkseen hyvin asuinmaansa yhteiskuntaa on pystyttävä seuraamaan paikallista mediaa. Horelli vinkkaa, ettei se kuitenkaan aina vaadi paikallisen kielen täydellistä hallintaa, sillä Google Translaten tapaiset käännösrobotit auttavat avaamaan ranskan- ja flaaminkielisiä viestimiä myös englanniksi.

”Mutta sitä virhettä ei pidä tehdä, että kääntää suomeksi. Käännösten laatu on huono.”

Suomalaisille harvinaisen kielen hallinta voi silti olla hyvä keino erottua edukseen kilpailussa, Horelli neuvoo. Jos pääsee kielitaitonsa avulla puhumaan eri asiantuntijoille kuin muut toimittajat, pystyy tarjoamaan ainutlaatuisia näkökulmia. Horelli opetteli Kööpenhaminan-vuosinaan sujuvan tanskan, ja nyt hän opiskelee sekä ranskaa että flaamia.

 

5. Solmi vahva suhde taulukkolaskentaan

Kun työskentelee itsenäisesti, on oltava kurinalainen, Horellin sanoin ”oman itsensä bossi”. Itse Horelli kehitti New Yorkin -vuosinaan Excel-taulukkolaskentaohjelmaan systeemin, johon hän kirjaa tarjoamansa ideat, työn alla olevat jutut sekä budjetin.

Liikanen-Renger myöntää, että töitä saa paiskia vauhdilla, jos tahtoo kunnon kuukausitulot. Hänelle freelancerius on kuitenkin myös työn sovittamista elämäntilanteeseen: kun lapset ovat pieniä ja ranskalaiset koulut vielä kiinni keskiviikkoisin, yrittäjäelämä antaa mahdollisuuden tehdä nelipäiväistä viikkoa.

Uudet haasteet ovat kuitenkin edessä. Liikanen-Renger on allekirjoittanut kolmevuotisen sopimuksen lehdistövirkamiehen työstä Suomen Washingtonin-suurlähetystössä.

”Freelancevuodet ovat opettaneet älyttömästi, enkä pelkää enää tarttua uusiin mahdollisuuksiin.”


Lue lisää: Muutto uuteen maahan oli vaikeampi kuin kokenut ulkomaanfreelancer Pilvikki Kause osasi odottaa.

Ota nämä huomioon

Verot maksetaan asuinmaahan, jos oleskelu kestää vähintään kuusi kuukautta. Tekijänoikeuskorvauksia voidaan verottaa myös Suomessa.

Journalistiliiton jäseneksi voi jäädä tai liittyä, jos työskentelee suomalaisille viestimille.

Eläkevakuutus ja sosiaalimaksut maksetaan yleensä asuinmaahan. Suomalaisen eläkevakuutuksen piiriin voi jäädä tilapäisen ulkomailla oleskelun ajaksi.



5 2020
Arkisto

Tämä voi olla ainoa tilaisuutemme mediatukeen

Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa valtio on jakanut journalismille koronatukea 24 – 66 miljoonaa euroa normaalin mediatuen päälle. Suomessa tiedonvälitystä ei tueta, vielä. Nyt tilanne on kuitenkin lupaavampi kuin vuosikymmeniin, kirjoittaa Maria Pettersson.

Kuohuva toimitus on loistopaikka edetä uralla, Riikka Räisänen

Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen päätoimittaja tietää jo, kuka kolumnisti seuraavaksi ehdottaa yhtiön rahoituksen leikkaamista.

Koronan mukana kiire katosi ja filosofia palasi

Kodissamme on nukuttu enemmän kuin aikoihin. Yhtenä yönä en saanut unta, kun olin nukkunut niin jumalattoman paljon edellisinä, kirjoittaa Lauri Rotko.

Medier med mössan i hand

”Det är problematiskt om mediernas roll och deras stödbehov villkoras med coronavirusutbrottet”, skriver Dan Lolax.

Mediatuki on demokratiatuki – ja poliitikkojen olisi aika ymmärtää se

”Median asia ei ole vain median asia. Se on kansalaisten asia. Ja tämä tuntuu poliitikoilta unohtuneen”, kirjoittaa Hanne Aho.

Arvoisat kansalaiset, muistakaa resilienssi!

”Lohdullista – mutta samalla oireellista – on se, että moni journalisti pyrkii edelleen selittämään resilienssin”, kirjoittaa Ville Eloranta.

Verkko toi uutta ay-koulutukseen

”Verkkokoulutus osoittautui yllättävän käteväksi ja vuorovaikutukselliseksi koulutusmuodoksi”, kirjoittaa työehtoasiamies Terhi Tarvainen.

Direktsändningarnas man

Döda: Redaktör Tomas Ek 6. 1.1957 Helsingfors – 2. 5.2020 Helsingfors

Teräväkielinen pomo muisti myös kannustaa

Kuolleita: Päätoimittaja Pekka Hyvärinen 20. 7. 1951 Kuopio – 10. 5. 2020 Helsinki

Uutisia, ei niinkään analyysejä

Kuolleita: Toimittaja Olli Pohjanpalo 21. 3. 1954 Hamilton Kanada – 11. 5. 2020 Helsinki

”Julkaistu kuva oli hyvä kuva”

Kuolleita: Valokuvaaja Mauri Vuorinen 11. 10. 1928 Hämeenkyrö – 30. 3. 2020 Tampere

Oikeutta puolustava marjakapitalisti

Kuolleita: Toimittaja Helena Hyvärinen 6.11. 1950 Tampere – 1.5.2020 Tampere

« Takaisin
logo Suomen Journalistiliiton
ammattilehti
94. vuosikerta